Julkiset verotiedot antavat varsin kattavan kuvan palkoista, joita on maksettu vuonna 2015. Sen sijaan pääomatulojen saajia ei pysty vertailemaan verotilastojen perusteella.
Veronmaksajien johtava lakimies Päivi Kaari vastaa alla julkisia verotietoja koskeviin kysymyksiin.
Julkisia verotietoja ovat mm. nimi, syntymävuosi, verotettava ansiotulo ja pääomatulo, verojen kokonaismäärä ja maksettava tai palautettava veron määrä. Varallisuuden määrä ei ole julkinen tieto. Julkisten tietojen luettelot laaditaan maakunnittain nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Suomessa maksettavien verojen määrä löytyy verotiedoista tarkasti, mutta todelliset tulot sieltä puuttuvat, koska verotettava tulo, joka on julkinen tieto, ei ole sama kuin veronalainen tulo. Erityisesti pääomatulojen kohdalla julkinen tieto ei anna oikeaa kuvaa tulotasosta. Tulotieto voi jopa puuttua kokonaan, vaikka henkilöllä olisi todellisuudessa esimerkiksi luovutusvoittoja.
Verotiedoissa ei tietenkään näy tuloja, joita ei veroteta Suomessa. Jos esimerkiksi urheilijan tulot verotetaan vain ulkomailla, tällöin niitä ei näy Suomen verotiedoissa.
Vielä kannattaa muistaa se, että nyt julkaistavat tiedot koskevat vuotta 2015. Kuluvan vuoden verotiedot julkaistaan vuoden päästä.
Saako verotilastoista selville, paljonko naapurille on maksettu palkkaa?
Ei saa, koska maksettu palkka ei ole julkinen tieto. Jos henkilöllä kuitenkin on pelkkää palkkatuloa, julkiset verotiedot kertovat varsin hyvin palkan tason. Palkkatulo näkyy verotiedoissa ansiotulojen ryhmässä. Silloinkaan verotettava ansiotulo ei ole sama kuin bruttopalkka.
Verotettava ansiotulo, joka on julkinen tieto, on yhtä kuin veronalainen palkka vähennettynä pakollisilla vakuutusmaksuilla, tulonhankkimiskuluilla sekä muilla mahdollisilla tulosta tehtävillä vähennyksillä. Näitä ovat mm. palkasta perittävät pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (vuonna 2015 yhteensä 6,35–7,85 % palkan määrästä) sekä tulonhankkimisvähennys.
Asuntovelallisen palkansaajan korkovähennys sen sijaan alentaa joko maksettavia ansiotulojen veroja tai verotettavaa pääomatuloa, jos pääomatuloja on.
Ansiotulot voivat sisältää muitakin tuloja kuin palkkaa. Ansiotuloja ovat myös mm. eläkkeet sekä sairaus- ja äitiyspäivärahat. Perheyhtiön maksamat osingot voivat myös olla ansiotuloja. Tällöin verovapaa osa osingosta ei kuitenkaan näy julkisissa verotiedoissa.
Mitä saamme tietää pääomatuloista?
Vain verotettava pääomatulo on julkinen tieto. Se ei vielä kerro paljoakaan henkilön saamista tuloista, koska osa pääomatuloista puuttuu kokonaan julkaistavista verotiedoista. Julkisten verotietojen perusteella ei siten pysty sanomaan, kuka on saanut eniten pääomatuloja.
Julkista ei myöskään ole se, mitä pääomatuloja henkilöllä on eli ovatko tulot osinkotuloja, luovutusvoittoja, vuokratuloja vai puun myyntituloja. Lähdeverotettavat korkotulot eivät näy julkisissa verotiedoissa.
Pääomatuloissa on sama periaate kuin ansiotuloissa. Verotettava pääomatulo saadaan, kun veronalaisesta tulosta vähennetään tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ja lainan korot.
Vuonna 2015 pääomatuloista maksettiin veroa 30 prosenttia. Siltä osin kun verotettavien pääomatulojen määrä ylitti 30 000 euroa, vero oli 33 prosenttia.
Entä osinkotulot?
Julkisissa verotiedoissa ei koskaan näy saatujen osinkojen koko määrää eikä verotietojen perusteella voi päätellä saadun osingon suuruutta. Jos osinko on pääomatuloa, siitä on veronalaista 25 tai 85 prosenttia. Jos osinko on ansiotuloa, siitä on veronalaista 75 prosenttia. Tällä systeemillä on tarkoitus alentaa yhtiön voittoon kohdistuvaa kahdenkertaista verotusta.
Perheyhtiössä omistaja pystyy myös valitsemaan, kuinka paljon nostaa yhtiön voitosta itselleen vai nostaako ollenkaan. Myös sen voi valita, nostaako varoja osinkona vai palkkana, jos työskentelee yrityksessä. Jos yrittäjällä on säästöjä, voi olla, että voitot on jätetty nostamatta ja yrittäjän tulot ovat pyöreä nolla. Osakkaan julkiset tulotiedot eivät siten juurikaan kerro henkilön varakkuudesta.
Entä pörssiyhtiöiden jakamat osingot?
Pörssiyhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Veronalaisesta määrästä maksettiin viime vuonna veroa 30 tai 33 prosenttia. Verotuksen julkisissa tiedoissa ei ole mukana lainkaan verovapaata osaa osingoista. Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadut osingot verotetaan aina pääomatulona – siis siltä osin kuin ne ovat veronalaisia.
Missä näkyy, jos tekee hyvät kaupat?
Jos omaisuutta myy voitolla, voitto verotetaan pääomatulona. Tämä on vain pääsääntö.
Kauppahintaa ei tietenkään löydy julkisista verotiedoista. Myyntivoiton oikea määrä voi sisältyä verotettaviin pääomatuloihin, mutta usein siellä on todellista voittoa pienempi summa. Jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, veronalainen luovutusvoitto on enintään 60 prosenttia kauppahinnasta. Jos osakkeita myy miljoonalla, veroa siis maksetaan enintään 600 000 eurosta.
Osa myynneistä on verovapaita. Esimerkiksi oman asunnon myynnistä saatu voitto ei lainkaan näy verotustiedoissa, jos asunto on myyty kahden vuoden omistamisen ja asumisen jälkeen – ei, vaikka rahat olisi laitettu pankkitilille ja muutettu vuokralle asumaan.
Myös yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa myyntivoitto voi jäädä tietyin edellytyksin kokonaan verotuksen ulkopuolelle.
Entä kuolinpesät? Kuka saa niiden tulot ja maksaa niiden verot?
Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena perinnönjakoon saakka eivätkä pesän tulot näy pesän osakkaiden verotiedoissa, vaikka he ovat todelliset tulon saajat. Kuolinpesän osakkaan todelliset tulot voivat siten olla huomattavasti suuremmat kuin mitä hänen omat verotietonsa kertovat.
Kuka joutuu maksamaan mätkyjä?
Maksettavien verojen määrä ja se, saako henkilö veronpalautusta vai joutuuko maksamaan jäännösveroa, on julkinen tieto.
Jäännösverosta on ennen muinoin käytetty myös nimeä mätky, joka kuvaa huonosti sitä, mistä on kyse. Jäännösvero ei ole rangaistusmaksu, vaan maksamatta olevan veron määrä.
Jos henkilöllä on pelkkää palkkatuloa, palkasta perittävä ennakonpidätys vastaa yleensä varsin hyvin oikeaa veron määrää. Veronpalautukset tai jäännösverot eivät silloin ole yleensä kovin suuria.
Jos henkilöllä on epäsäännölliset tulot ja tulojen määrä on etukäteen vaikea arvioida oikein (esimerkiksi freelancer-taiteilija), oikean veron määrä ja etukäteen maksetut verot eivät välttämättä vastaa toisiaan kovin hyvin ja jäännösvero syntyy helpommin kuin tavalliselle palkansaajalle. Taiteilijan saama suuri jäännösvero kertoo siis sen, ettei vuoden 2015 aikana maksettu vero vastaa alkuunkaan oikeaa määrää ja lisää veroja pitää maksaa jälkikäteen.
Myös silloin, jos henkilöllä on luovutusvoittoja, näistä tuloista ei välttämättä ole maksettu veroa riittävästi tai lainkaan silloin, kun tulo on saatu, ja veroa täytyy sen vuoksi vielä maksaa.
Miksi maksettava vero on alhainen suhteessa tulon määrään?
Jos henkilön verojen määrä vaikuttaa liian alhaiselta tuloon verrattuna, yksi syy voi olla se, että tuloja on verotettu Suomen lisäksi ulkomailla. Suomen verotiedoissa näkyy vain Suomeen maksettu vero, vaikka todelliset verot ovat suuremmat. Tulot sen sijaan näkyvät verotiedoissa kokonaan, jos ulkomailla verotetut tulot ovat veronalaisia myös Suomessa.
