veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VEROT

KHO: Kauppahinta määritti rakennuksen verotusarvon, kiinteistöveron kiristys perusteltava

KHO: Kauppahinta määritti rakennuksen verotusarvon, kiinteistöveron kiristys perusteltava
22.10.2020

Verohallinto ei voi korottaa rakennuksen verotusarvoa vain sillä perusteella, että kiinteistön ominaisuuksien perusteella laskettu verotusarvo on korkeampi kuin kiinteistön kauppahinta.

Korkeimman hallinto-oikeuden lokakuussa antaman päätöksen (KHO:2020:105) mukaan Verohallinto ei toiminut oikein korottaessaan kiinteistöveroa rakennuksen ominaisuuksiin perustuvan laskennallisen arvon perusteella.

”Verohallinnolla ei ollut perustetta korotukseen, koska se ei ollut selvittänyt tai hankkinut tietoa siitä, että rakennuksen käypä arvo olisi noussut toteutunutta kauppahintaa korkeammaksi. Kiinteistöveroa ei voinut korottaa pelkästään sillä perusteella, että kiinteistön ominaisuuksien perusteella laskettu arvo oli korkeampi kuin aikaisempi kauppahinta”, Veronmaksajien johtava verojuristi Juha Koponen toteaa.

Tapauksessa A Oy osti vuonna 2010 kiinteistön 1,3 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2015 asti rakennuksen kiinteistövero perustui hankintahintaan. Vuonna 2016 rakennuksen verotusarvoksi vahvistettiin kiinteistöverotuksessa 3,3 miljoonaa euroa. Verotusarvo perustui rakennuksen ominaisuuksiin. KHO:n päätöksen mukaan rakennuksen verotusarvona oli edelleen pidettävä hankintahintaa.

Kiinteistöverotuksen perusteena käytettävää laskennallista arvoa voi korottaa muun muassa silloin, kun kiinteistön luovutushinta on noussut esimerkiksi remontin tai muuttuneen kaavoituksen perusteella.

”Jos olet tehnyt kiinteistökaupan, jossa kauppahinta alittaa kiinteistön ominaisuuksien perusteella lasketun verotusarvon, voi olla edellytyksiä saada muutosta kiinteistöverotukseen.

Myös niissä tilanteissa, joissa kiinteistövero on aikaisemmin määrätty kauppahinnan perusteella, mutta Verohallinto on korottanut kiinteistösi verotusarvoa myöhemmin kaavamaisesti laskennallisilla perusteilla, sinulla saattaa olla edellytyksiä hakea muutosta kiinteistöverotukseesi”, Juha Koponen sanoo.

Muutoksenhaku kiinteistöverotuksessa

  • Vuotta 2015 tai 2016 koskevan kiinteistöveron oikaisuvaatimuksen määräaika on 5 vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Verovuotta 2015 koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 31.12.2020. Verovuotta 2016 koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 31.12.2021.
  • Verovuodesta 2017 lähtien kiinteistöverotuksen oikaisuvaatimuksen voi tehdä 3 vuoden kuluessa verovuotta seuraavan vuoden alusta. Vuoden 2017 osalta oikaisuvaatimus tulee olla perillä viimeistään 31.12.2020.
  • Oikaisuvaatimus tehdään Omaverossa, vapaamuotoisesti tai lomakkeella.

 Minna Petäinen

Rahat, verot, työ & eläke, koti