Tuuli- ja aurinkovoimaloista maksettu kiinteistövero kasvoi koko maassa tänä vuonna yli 50 prosentilla, Verohallinto kertoo. Kaikkiaan tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin tältä vuodelta maksettavaksi 35,9 miljoonaa euroa kiinteistöveroa.
Suurimpia hyötyjiä ovat erityisesti Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan kunnat. Lapissa sijaitsevalla Simon kunnalla tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuloista oli suurin: peräti liki 70 prosenttia kunnan kiinteistöverotuloista tulee tuuli- ja aurinkovoimaloista.
Pohjois-Pohjanmaan kunnat saavat tältä vuodelta 19,9 miljoonaa euroa (14,4 %) enemmän kiinteistöverotuloja kuin viime vuodelta. Keskeinen syy on maakunnan tuuli- ja aurinkovoimaloissa, joista kertyy alueen kunnille tältä vuodelta 6,5 miljoonaa euroa (70 %) enemmän kiinteistöveroja kuin viime vuodelta.
Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla tuuli- ja aurinkovoimaloista ei kerry juuri lainkaan kiinteistöveroa.
Simon kunnan kiinteistöveroista liki 70 prosenttia tuuli- ja aurinkovoimaloista
Yksittäisille kunnille tuuli- ja aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde. Kaikkiaan 27 kuntaa sai tänä vuonna yli 20 prosenttia kiinteistöveroistaan tuuli- ja aurinkovoimaloista.
Eniten tuuli- ja aurinkovoimaloista saavat kiinteistöveroja Simon kunta (68,9 % kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoki (67 %), Pyhäntä (59,2 %) ja Kannus (58,2 %).
Kaikkiaan tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin tältä vuodelta maksettavaksi 35,9 miljoonaa euroa kiinteistöveroa, mikä on 12,9 miljoonaa (56,2 %) enemmän kuin vuonna 2022 ja 20,2 miljoonaa euroa (129,1 %) enemmän kuin vuonna 2020.
Suurista kasvuluvuista huolimatta tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus koko maan kiinteistöverotuotosta on varsin pieni, 1,6 prosenttia.
Verohallinto tilastoista ei voi eritellä, kuinka suuri osuus kiinteistöveroista on kertynyt tuulivoimaloista ja kuinka suuri osuus aurinkovoimaloista.
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verotus alkaa rakennustöiden alettua
Kuten muistakin rakennuksista, tuuli- ja aurinkovoimaloista aletaan maksaa kiinteistöveroa, kun rakennustyöt on aloitettu. Keskeneräisen voimalan verotusarvo on voimalan valmiusastetta vastaava osuus sen jälleenhankinta-arvosta. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
Voimaloista maksetaan kiinteistöveroa joko kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin tai eräiden laitosten kiinteistöveroprosentin mukaisesti, riippuen voimalan nimellistehosta.
Kiinteistöveroja maksettavaksi 2,2 miljardia euroa
Kiinteistöveroja määrättiin maksettavaksi tänä vuonna kaikkiaan 2,2 miljardia euroa, mikä on noin 165 miljoonaa euroa (7,9 %) enemmän kuin viime vuonna. Kasvu johtuu pääosin rakennuskustannusindeksin nousun aiheuttamasta rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotuksesta 9,4 prosentilla.
Rakennuskustannusindeksin nousu on suurempi kuin koskaan aiemmin kiinteistöverotuksen historian aikana.
Kiinteistöveron kasvuvauhti ei kuitenkaan yllä ennätystasolle, koska siihen vaikuttavat rakennusten jälleenhankinta-arvojen lisäksi muutokset myös esimerkiksi maapohjien verotusarvoissa sekä kiinteistöveroprosenteissa. Kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2023 nopeammin viimeksi vuonna 2014, Verohallinto kertoo.
Kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2023 kaikkiaan 2,1 miljoonalle asiakkaalle.
Suurin osa (87 %) henkilöasiakkaille maksuunpannuista kiinteistöveroista oli suuruudeltaan alle tuhat euroa, keskimäärin 319 euroa. Vuonna 2022 kiinteistövero oli keskimäärin 302 euroa.
Yhteisöille ja muille yrityksille maksettaviksi tulevat kiinteistöverot olivat huomattavasti suurempia. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot olivat suuruudeltaan yli 13 000 euroa.
Minna Petäinen
