KARON PÖRSSI Entisen Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksen ravintola tarjoaa vielä opiskelijalounasta. Chydenia-rakennuksesta, jossa sijaitsevat Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksen tilat, ravintola on jo lakkautettu. Kauppakorkeakoulun rippeetkin muuttavat helmikuussa Otaniemeen.
Jonotan rahoituksen professorin Vesa Puttosen kanssa linjastosta kasvispataa ja höyrytettyä riisiä. Se on ekologinen ja ekonominen valinta. Ravintolan kassa tosin mainitsee, että parista paikkaa irtoaisi vielä 95 senttiäkin edullisempi lounaskahvi.
Panemme vinkin korvan taakse siltä varalta, että osakemarkkinoilla alkaisi pahempi rytinä.
Sillä onhan tämä on jo tuntunut. Vesa Puttoselta pelkästään Taalerin kurssilasku on vienyt syksyn aikana professorin kymmenen vuoden nettopalkan. Puttonen on Taalerin hallituksen jäsen ja omistaa sijoitusyhtiönsä kautta reilut 180 000 yhtiön osaketta. Alkuvuonna niiden arvo oli parhaimmillaan reilut kaksi miljoonaa euroa, lounastaessamme itsenäisyyspäivän aattona enää 1,4 miljoonaa euroa.
Minkäs moiselle mahtaa. Hallituksen jäsenen on hankala myydä, ja hankala olisi ostaakin. Osinkotuottoprosentti sentään nousee kurssilaskun myötä.
”Tietääkseni yhtiössä ei ole tapahtunut muuta merkittävää kuin että Fellow Finance listautui ja siitä tuli viisi miljoonaa voittoa.”
Myynneillä mielenrauhaa
Alkusyksystä Vesa Puttosta alkoi pelottaa osakemarkkinoilla. Niinpä hän myi jonkin verran osakkeita salkustaan. Hän halusi, että tilillä on sen verran rahaa, että 52-vuotias mies selviää loppuun asti, kävi miten kävi. Hän huomaa muuttuneensa siinä, ettei etsi pörssistä enää niinkään jännitystä vaan mielenrauhaa.
Sittemmin kurssit ovatkin laskeneet. Mikä osakemarkkinoita on painanut?
Puttonen hakee vauhtia kymmenen vuoden takaa, jolloin valtiot alkoivat hoitaa finanssi- ja myöhemmin eurokriisiä. Sen jälkeen kun korot oli painettu nollaan, alkoivat keskuspankkien massiiviset obligaatioiden osto-ohjelmat, jotka ovat paisuttaneet keskuspankkien taseet moninkertaisiksi aiempaan nähden. Valtiot ovat velkaantuneet rajusti ja ohi aiemmin kriisirajana pidetyn sadan prosentin bkt:hen verrattuna.
”Yksilötasolla meiltä puuttuu itsekuria. Halutaan kaikki mulle heti, joten kotitaloudet velkaantuvat.”
Kollektiivinen velka tuntuu olevan vielä helpompaa ottaa. Lainarahalla poliitikot ostelevat äänestäjien suosiota.
Euroopan keskuspankki on sanonut lopettavansa obligaatioiden osto-ohjelmansa vuodenvaihteessa.
”Italian valtionlainojen ostaja on ollut EKP. Mitä tapahtuu, kun EKP lopettaa ostot?” Puttonen kysyy. ”Tällä hetkellä valtionlainojen riskipreemiot eivät heijasta todellisia riskejä.”
Ehkä markkinat jossain vaiheessa toden teolla havahtuvat julkiseen velkaantumiseen ja keskuspankkien antamaan jatkuvien krapularyyppyjen putkeen, joka on alkanut kroonistua sairaudeksi. Muitakin epäjatkuvuuskohtia on: Brexitin pitäisi toteutua keväällä, ja mihin Kiinan yksityinen velkaantuminen voi johtaa?
Saatetaan vain tarvita jokin triggeri, joka laukaisee markkinoilla kollektiivisen pelon. Silloin nukuttaa hyvin, jos pieluksen alla kahisee käteistä.
Nokia myyntiin Siilasmaan puheista
Vesa Puttonen käy muutamien yhtiöiden yhtiökokouksissa harrastusmielellä. Nokia on yksi harrastuksista.
Kun Nokia oli ostanut Withings-terveysteknologiayhtiön, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa hehkutti ostosta omistajille vahvoin sanoin.
Tämän vuoden keväällä Nokia myi terveysteknologiabisneksensä.
”Asiaa ei käsitelty yhtiökokouksessa millään tavalla.”
Puttonen kysyy, vallitseeko yhtiökokouksissa illuusio siitä, että siellä omistajat saisivat rehellistä tietoa yhtiön tilanteesta.
”Jos ollaan Frankfurtin messuilla myymässä pumppua, silloin se on ihan helvetin hyvä, mutta sijoittajainformaatiossa pitäisi kertoa paitsi onnistumisista myös epäonnistumisista.”
Puttonen myi Nokiansa mutta päätyi ostamaan osakkeita myöhemmin uudelleen, ”koska pitäähän Nokiaa omistaa”.
Nekin hän joutui myymään, ja jälleen syynä oli Siilasmaa. Puttonen osallistui tilaisuuteen, jossa Risto Siilasmaa puhui sittemmin yhdessä Catherine Fredmanin kanssa kirjoittaman kirjansa ja Helsingin Sanomien haastattelun mukaisesti edeltäjästään Jorma Ollilasta ja omista toimistaan hallituksen puheenjohtajana.
”Ajattelin, että tuota yhtiötä en halua omistaa yhtään.”
Yritysjohdolla on Puttosen pitkän aikavälin osakesijoitusajattelussa tärkeä merkitys. Johto huolehtii sijoittajan rahoista ja reagoi markkinoihin hänen puolestaan.
”En voisi sijoittaa kiinalaisiin yrityksiin, koska en usko, että kiinalainen yritysjohtaja aamulla herätessään ensimmäisenä ajattelee, kuinkahan tänään tehdään Puttoselle rahaa. Kulttuureissa on eroja.”
Nokia-kauppojensa tarkkoja ajankohtia Puttonen ei enää itsekään muista.
”Ostin niitä kaiketi viime vuoden keväällä ja myin syksyllä, sitten yksi kierros taas syksyllä ja myynti keväällä 2018. Yksinkertaisena kaverina ostin 100 000 kappaletta ja myin 100 000 kappaletta, tasaluvut ovat helppoja.”
”Molemmilla kerroilla myynti tapahtui puoli euroa kalliimmalla, eli yhteensä tuli voittoa kahden vuosipalkan verran. Tämän muistan, mutta en ajoituksia ihan tarkkaan.”
Nexstim-peli toi mahalaskun
Pienellä osalla salkustaan Vesa Puttonen on tavannut harrastaa jännityshakuista osakepeliä. Kuuluisin tapaus on sijoitus Kreikan lainoihin. Kirjoitin niistä jutun Arvopaperi-lehteen vuonna 2012. Silloin otsikkoon päätyi: ”Näin Kreikka vei Vesa Puttoselta 50 000 euroa”.
Tarkistuslaskennan mukaan tappiota tuli yhteensä noin satatuhatta euroa.
Puttonen on saanut Kreikka-seikkailustaan runsaasti palautetta. Esimerkiksi eräänä keväänä Tapparan ja Kärppien jääkiekkofinaalisarjan ottelussa Eero Heinäluoma, jota Puttonen ei ollut aiemmin tavannut, mainitsi ensimmäisenä Puttoselle tämän Kreikka-sijoituksista. Eräässä kirja-arvostelussa hänen asiantuntemuksensa oli kyseenalaistettu sillä perusteella, että hän oli tehnyt epäonnistuneen sijoituksen – ja kertonut siitä julkisesti ja vieläpä arvostelun kohteena olleessa kirjassa!
”Jos ajattelee, että sijoittamisessa tulee vain voittoja, ei ymmärrä sijoittamista.”
Ja koska Puttonen edellyttää rehellisyyttä yritysjohtajilta, ei hänkään peittele epäonnistumisiaan. Tämän vuoden vähemmän onnistuneisiin peleihin kuului Nexstim.
Nexstimillä oli käynnissä tutkimus kehittämänsä NBT®-laitteiston käytöstä aivohalvauspotilaiden yläraajojen motorisessa kuntoutuksessa. Jos tutkimustulos olisi myönteinen, osakekurssi luultavasti nousisi tuntuvasti, moninkertaistuisi. Jos tulos olisi kielteinen, yhtiöltä putoaisi bisnes.
”Analyysissa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroavaisuuksia hoitoa saaneiden ryhmien tulosten välillä”, Nexstim tiedotti syyskuun alussa.
Kurssi romahti. Puttonen myi Nexstiminsä ja otti tappiot nopeasti.
”Sijoitus oli luokkaa 50 000 euroa, prosentti salkusta.”
Viikon trio: Vesa Puttosen kolme maratonvinkkiä
Vesa Puttonen haastaa itseään kestävyysliikunnalla. Lounaamme ensimmäisen tunnin käytimme keskustelemalla urheilusta ja vertailemalla kellojamme. Puttonen oli juuri palannut maratonmatkalta, ja illalla häntä odottivat triathlonporukan pikkujoulut.
Mitkä ovat kolme parasta maratonia, joihin hän on osallistunut?
1. Nizza–Cannes
Mahtavat maisemat Välimeren rannalla.
2. San Sebastian
Tasainen reitti, urheilullinen tapahtuma.
3. Ateena
Klassikko.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
