KARON PÖRSSI Tekoäly, AR (augmented reality), VR (virtual reality), itseohjautuva liikenne, blockchain-sovellutukset, robotiikka, uusiutuva energia, datan käyttö ja tietoturva.
Se voisi olla trendikkään tulevaisuusajattelin juhlapuheen tärppisanalista. Ei ole, vaan luettelo teknologiatrendeistä, joita syvällisesti tutkimalla EQ Sininen Planeetta -rahasto kertoo löytävänsä sijoituskohteensa.
Sininen Planeetta on EQ:n uusvanha rahasto. Se peri salkkunsa, omistajansa ja hoitajansa EQ CO2 -rahastolta, jonka sääntöjä muutettiin elokuun alkupuolella.
Lyhyen esittelynsä mukaan EQ Sininen Planeetta on ”kestävän teknologian osakerahasto”. Kestävyys ei tässä tarkoita tuotteiden pitkäikäisyyttä vaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta ja hyvää hallintoa. Rahaston esittelyssä asia ilmaistaan lennokkaammin: ”360 asteen kestävyysarviointi”.
Kun rahaston esittelystä on vaikea saada selville, pyrkiikö Sininen Planeetta pelastamaan maailman hiilijalanjälkeä pienentämällä vai etsimään tuottoa tämän hetken kuumimmista, markkinoita disruptoivista teknologiayhtiöistä, menin tapaamaan rahaston salkunhoitajaa Esa Salorantaa.
Salkussa kaksi suomalaista
Aleksi 19:n viidennessä kerroksessa Stockmannia vastapäätä sijaitseva neuvotteluhuone on nimetty Kruununhaaksi. Salorannan kotikaupunginosan mukaiseen Eiraan olisimme menneet, mutta se oli varattu. Datatykki heittää valkokankaalle rahastoesittelyn ensimmäisen sivun.
Powerpointin selaamisen sijaan Esa Saloranta alkaa puhua siitä, kuinka suomalaiset myyvät lupaavat yritykset jo varhaisessa vaiheessa, kuinka pienet Suomen osakemarkkinat ovat maailmanmitassa, kuinka hänen isoäitinsä muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1911 (ja palasi takaisin) ja kuinka hänen itsensäkin oli tarkoitus lähteä opiskelemaan taidehistoriaa Isoon-Britanniaan (mutta silloin Suomi ei ollut EU:ssa).
Selvä, selvä! Ei siis tuijoteta Helsingin pörssiä vaan katsotaan koko maailmaa, sillä se on Salorannan rahaston pelikenttä. Sinivalkoiset värit liehuvat kyllä Sinisen Planeetankin salkussa vahvasti, sillä reilusta 30 yhtiöstä suomalaisia on peräti kaksi, Nokia ja Vaisala, ja Suomi siten valtavassa ylipainossa verrattuna rahaston nimellisen vertailuindeksin MSCI Worldin koostumukseen.
Vertailuindeksi ei tietenkään vaikuta erikoistuneen rahaston toimintaan.
Nokia oli elokuun lopussa rahaston kuudenneksi suurin omistus. Mikä sen paino nyt on, sitä on vaikea sanoa, sillä Saloranta ostaa ja myy aktiivisesti. Salkun kiertonopeus voi hyvin olla 200 prosenttia vuodessa.
Paino vaihtuu vauhdilla
Rahastoja koskevan rahoitustutkimuksen kuten aktiiviosuuden kehittäneiden Antti Petäjistön ja Martin Cramersin mukaan salkunhoitajan kannattaa olla aktiivinen osakevalinnassa mutta käydä kauppaa maltillisesti, sillä yleensä kaupankäynnistä syntyy vain turhaan rahaston tuottoa syöviä kuluja.
Saloranta viittaa kintaalla tutkijoiden havainnoille.
”Näen asian näin: kun maailma muuttuu rajusti, on otettava kantaa myös lyhyemmällä aikaviipaleella.”
Sitä paitsi, hän huomauttaa, hän ei välttämättä luovu yhtiöistä kokonaan vaan säätelee niiden painoja.
Kesällä hän esimerkiksi nosti Amazonin painon 6,5 prosenttiin ja rahastonsa suurimmaksi sijoitukseksi.
”Ihmiset alkoivat olla huolissaan siitä, kuinka heidän dataansa käsitellään. Amazon on kauppa, ja kaupoissa ihmiset ovat tottuneet näkemään mainoksia. Siksi Amazon ei ole niin altis ihmisten kasvavalle tietoisuudelle tietojensa käytöstä kuin vaikkapa Google ja se voi napata markkinaosuutta onlinemainonnan jättikakusta”, Saloranta motivoi.
Se ei toki ollut ainut syy ostaa, vaan ehkä kamelin selän katkaissut korsi.
”Olimme tutkineen ja omistaneet yhtiötä jo pitkään. Ennusteet olivat olleet säännöllisesti alakantissa. Tulosta alkoi tulla, ja alkoi näyttää siltä, että tulosta voi alkaa tulla eri lähteistä, mikä madaltaa p/e-arvostusta.”
Ihmisten datakiinnostuksen megatrendi ei ennättänyt vielä vyöryä päälle, kun Amazonin osakekurssi nousi niin paljon, että Saloranta päätyi jo myymään reilun kolmanneksen positiostaan.
”Sijoittajat tapittivat biljoonan dollarin markkina-arvon saavuttamista, ja sinne Amazon yllättävän nopeasti ajettiin. Jokainen ymmärtää, että nopea lisänousu voi olla ylilyönti.”
Siltä varalta, että kaikki eivät ymmärrä, Amazon on yhä yksi Sinisen Planeetan suurimmista omistuksista.
”666:sta markkinan tiesi kääntyneen”
Monet salkunhoitajat korostavat käyttämiään numeerisia kriteerejä tai kertovat noudattavansa arvosijoittamisen periaatteita ja ostavansa osakkeita, jotka on hinnoiteltu niiden todellista arvoa matalammalle.
Esa Saloranta ei kuulu heihin.
”On salkunhoitajia jotka poimivat vain ’halpoja’ yhtiöitä ja luottavat siihen, että tulos tuo tuoton. Yhtiöt eivät tee tuottoa sijoittajalle, ne tekevät tulosta, markkina antaa ja ottaa tärkeän osan tuotosta, siitä joka näkyy arvonlaskennassa päivittäin.”
Saloranta etsii hiljaisia signaaleja siitä, mihin suuntaan maailma ja ihmisten ajattelu on menossa. Merkkejä hän kertoo ammentavansa tilinpäätösten ja pörssihälyn ohella muun muassa taiteesta.
”Aloitin urani kolmekymmentä vuotta sitten valuuttadiilerinä, ja johdin aikanaan maan suurinta valtion lainojen markkinatakaajaa, jossa omalla riskillä disruptoimme sen bisneksen. Sieltä tulee kellotaajuus ymmärtää dynaamista markkinaa.”
Eräs tällainen markkinoiden lukemisen hetki tapahtui perjantaina 9. maaliskuuta 2009. Se oli päivä, jolloin finanssikriisistä alkanut osakekurssien lasku kulminoitui. Tuolloin Yhdysvaltain osakemarkkinat kolkauttivat pohjalukemat.
Saloranta seurasi markkinoita kotonaan kaupankäyntipäätteen äärellä – salkunhoitaja sai vielä käydä kauppaa yksin kotonaan. Hän oli pitänyt hoitamassaan Icecapitalin infrastruktuurirahastossa (Icecapital Global Infrastructure) omien sanojensa mukaan 25 prosentin käteispainoa.
Osakkeet olivat erittäin edullisia, ja niistä oli tullut vielä sitäkin halvempia. Tuona päivänä S&P 500 -indeksin pisteluku laski 666:een. Se oli Salorannalle merkki.
”Sijoittajat alkoivat ajatella: jos lasku tästä vielä jatkuu, me ollaan vainajia joka tapauksessa.”
”Rupesin painamaan nappia kotipäätteellä. Käytin koko kassan siinä pisteessä.”
666:ssa oli Salorannan mukaan samanlaista lukumagiaa kuin Amazonin biljoonan dollarin markkina-arvossa tänä vuonna.
”Jälkeenpäin moni kollega kertoi nähneensä siinä hetkessä hyökkäyskäskyn. Yhteen lukuun voi joskus tiivistyä kollektiivinen näkemys. Ei meitä Suomessa monta ollut päätteen ääressä perjantai-iltana kello 21:n ja 22:n välillä, jolloin tiivistyi parin vuoden piina.”
Ajoitus kuulostaa täydelliseltä.
Rahaston tuottoluvuissa jättionnistuminen näyttäytyy huomattavasti vaimeampana. Maaliskuun 2009 aikana Icecapital Global Infrastructuren arvo nousi 3,0 prosenttia, kun MSCI World -indeksi nousi samassa kuussa 2,2 prosenttia.
”Markkinat ajattelevat lineaarisesti”
”Markkinat ajattelevat lineaarisesti, vaikka kehitys on näissä yhtiöissä eksponentiaalista”, Esa Saloranta sanoo useaan otteeseen.
Ollaan markkinoita disruptoiviin yhtiöihin sijoittamisen ytimessä.
Analyytikoilla on tapana rakentaa ennusteita edellisten tulosten pohjalle. Kasvuyhtiölle ennusteet laaditaan viivoitinanalyysillä.
Viivoittimen sijaan pitäisi käyttää jääkiekkomailaa.
”Sijoitin Nvidiaan jo silloin, kun se oli 30 taalan tasossa, ja sijoitamme edelleen 266 taalalla, koska vieläkään markkina ei näe samaa eksponentiaalista potentiaalia, jonka tajusin jo kolme vuotta sitten.”
Vaikka EQ Sininen Planeetta määrittelee itsensä trenditoimialojen kautta, sen sijoitukset eivät suinkaan painotu startupeihin vaan suuriin yhtiöihin, joissa voi tapahtua käänne isojen trendien myötä.
”Kolme vuotta sitten Microsoft oli tylsä osake, käänne tuli ja iso laiva tuli taas mielenkiintoiseksi. Nyt kukaan ei usko IBM:ään, minä tutkin IBM:n tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia ja näen asian toisin.”
”Teollisuudessa ollaan vasta alkumetreillä asioiden internet -sovelluksissa. Potentiaali on valtava. Tutkin skaalautuvia teknologioita, koska niissä piilee paras kasvun pohja. Haen kykyä skaalautua ja kasvua oikean asiakastyypin kautta”, Saloranta sanoo.
Viikon trio: Kolme poimintaa Sinisen Planeetan salkusta
Pyysin Esa Salorantaa poimimaan kolme kiinnostavaa yhtiötä EQ Sinisen Planeetan salkusta ja perustelemaan, miksi juuri ne ovat kiinnostavia. Saloranta nosti luontevasti esiin rahastonsa senhetkiset kolme suurinta sijoitusta.
1. Nokia
”5G – myös IoT saa siitä lisävauhtia.”
2. Cisco
”Pidän hardware yhtiöistä, jotka siirtyvät softaan. Ciscossa on lisäksi kova tietoturvavaltti, joka on aivan keskiössä uudessa digimaailmassa.
3. Xilinx
”Tekoälykiihdyttimet, linkki liikenneteknologiaan ja ’kehällä’ olevien laitteiden tekoälyohjelmointiin.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
