veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Seitsemän syytä miljardiliikkeille – heiluttaako kursseja ihmismielen harha?

Seitsemän syytä miljardiliikkeille – heiluttaako kursseja ihmismielen harha?
8.8.2018

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Nokian osakekurssi laski toissa viikon torstaina vajaat viisi prosenttia. Yhtiön markkina-arvosta lohkesi pois yksi kahdeskymmenesosa, rahassa mitattuna pitkälti toista miljardia euroa.

Liikahdus oli kahdentoista edelliskvartaalin Nokia-päivien keskiarvoa pienempi ja kuluvan tuloskauden kurssimuutosten joukossa suorastaan maltillinen. Stora Enson kurssi rojahti lähes 14 prosenttia, Finnairin 15 ja jopa vakaana pidetyn Keskon päälle yhdeksän prosenttia. Saati sitten Facebook: arvosta lähti kertailmoituksella viidennes.

Romahdusten vastapainoksi on nähty osakkeenomistajien iloksi ja shorttareiden harmiksi tukevia kurssinousuja. Tämän tuloskauden kurssiliikkeet tuntuvat tavanomaista voimakkaammilta.

Kuinka yrityksen arvosta voi lähteä yhdellä tiedotteella miljardeja euroja? Keksin seitsemän hyvää tai ainakin kelvollista selitystä, joista kaikki eivät välttämättä ole rationaalisia.

1. Uuden tiedon purskaus

Ilmeisin ja järkevin peruste tulospäivän kurssimuutoksille on se, että yhtiöt kertovat kehityksestään ja näkymistään laajemmin vain osavuosiraporttien yhteydessä. Silloin kertapyrskähdyksellä markkinoille tulee paljon yhtiökohtaista uutta tietoa. Sen tuleekin vaikuttaa sijoittajien arvioon yhtiön arvosta.

Jos pörssi toimisi markkinatalouden sijaan suunnitelmataloudessa, aina tulospäivinä yhtiölle kalkyloitaisiin kansallisen osakekurssinasetantakomitean laskentaosaston toimesta osto- ja myyntinoteeraukset, joilla käytäisiin kauppaa siihen asti, kunnes yhtiö kertoo taas uutta tietoa tai joitakin laskennassa käytettäviä makrotalouden elementtejä korjattaisiin samaisen komitean päätöksellä.

Pörssissä uusien tietojen arvo puntaroidaan markkinamenetelmällä, mikä ulospäin näkyy siinä, että pörssikurssi hapuilee uutta tasoa.

2. Sijoittajien likinäköisyys

Sijoittajat painottavat lyhyttä aikaväliä kohtuuttomasti pitkän aikavälin kustannuksella. Se, mitä on tapahtunut edellisellä vuosineljänneksellä, ja se, mitä parilla seuraavalla kvartaalilla odotetaan tapahtuvan, vaikuttaa merkittävästi yhtiön pörssiarvoon.

Osakkeiden hintavuutta vertailtaessa yleisimmin käytetty tunnusluku on p/e-luku, joka lasketaan kahdentoista kuukauden nettotuloksen perusteella eli kvartaalitulos muodostaa siitä neljäsosan. Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta yhden vuoden tuloksella on kuitenkin kovin vähän merkitystä.

Uusi tieto hallitsee mieltä. Liiketoimintamallin tai toimialan keskipitkän aikavälin murroksen sijaan huomion vievät raportointikauden liikevaihto- ja tulosluvut.

3. Markkinoiden ohuus

Vain muutamat harvat osakekauppiaat määrittelevät yhtiön kulloisenkin pörssikurssin. Siksi kurssi voi poiketa merkittävästi siitä hinnasta, jolla nykyiset omistajat laajemmin olisivat valmiita myymään, ja hinnasta, jolla yhtiön osakkeita voisi ostaa merkittävän määrän.

Suurten kurssimuutosten takana on vain pieni osa sijoittajista.

4. Mitä on agendalla?

Se, mitä sijoittajat etsivät tulosraporteista, vaihtelee eri aikoina. Samoin vaihtelee se, millaisia strategioita yhtiöiltä odotetaan.

Hyvä esimerkki suomalaisyhtiöiden kohdalla on Venäjä. Viime vuosikymmenellä Venäjä nähtiin suomalaisyrityksille suurena mahdollisuutena. Sijoittajat hamusivat yhtiöitä, joilla oli merkittävää liiketoimintaa itärajan tuolla puolen tai ainakin suuria suunnitelmia paraatimarssista Uralille. ”Venäjä-stoori” houkutteli myös kansainvälisiä sijoittajia Helsingin pörssiin.

Sittemmin Venäjä kääntyi kalliiksi kirosanaksi ja yhtiöt ovat saaneet kurssinousua lähinnä luopuessaan Venäjä-bisneksistään.

Pienemmässä mitassa samaa tapahtuu kaiken aikaa: saavatko analyytikkojen ja sijoittajien silmissä suuremman painon kasvu- vai kannattavuuslukemat? Painotetaanko mennyttä vai tulevaa? Myös maailmanpolitiikka saattaa nostaa asioita agendalle.

Tuloskausien aikana se, mitä yrityksiltä odotetaan, muuttuu herkästi, kun koko kauden tulossadon pohjalta luodaan näkemystä talouden kehityksestä ja odotuksia ja toiveita kohdistetaan uudelleen sen mukaan.

Yhtiökohtaista agendanasetusvaltaa saattavat käyttää aivan yksittäiset analyytikot nostaessaan esiin jonkin yksityiskohdan yrityksen raportista. Muutkin kiinnittävät yksityiskohtaan huomiota, ja sen merkitys yrityksen tulevaisuutta arvioitaessa kasvaa kenties kohtuuttomasti.

 5. Voittajien etsiminen

 Jos muutama yhtiö toimii samalla alalla ja yksi julkistaa huonot luvut ja vieläpä saa sijoittajat uskomaan, että lukujen tai näkymien kehnous ei ole osoitus yhtiön omasta alisuoriutumisesta vaan toimialaa kattava ilmiö, myös muiden saman toimialan yhtiöiden kurssit tapaavat laskea.

 Jos kilpailija sitten julkistaakin hyvät luvut tai uhkuu luottamusta tulevaisuuteen, sen kurssi pongahtaa. Sijoittajat näkevät tässä yhtiössä voittajan ja haluavat hypätä sen kelkkaan.

Jotain tällaista saatettiin nähdä toisen neljänneksen tulosraporttikaudella Stora Enson ja UPM-Kymmenen kohdalla.

6. Negatiivisuusvaikutus

Tulospäiväromahdukset tuntuvat olevan suurempia kuin positiivisen tulosraportin aikaansaamat kurssipyrähdykset ylöspäin. Tätä voi selittää käyttäytymistaloustieteen havainto, jonka mukaan saman suuruinen asia tuntuu voimakkaammalta, jos se tapahtuu huonoon kuin jos se tapahtuu hyvään suuntaan.

7. Spekulanttien vaikutus

Kun yhtiöstä saadaan uutta tietoa, markkinoiden mekanismi alkaa etsiä osakkeelle uutta ”oikeaa tasoa”. Markkinoiden mekanismi tarkoittaa sijoittajien ja spekulanttien ostoja ja myyntejä.

Kun muutos aiempaan on huomattava, vanha vakiintunut kurssitaso ei enää toimi varteenotettavana ankkurina, johon sijoittaja voisi kiinnittää näkemyksensä osakkeen ”oikeasta hinnasta”. Osakkeelle hakemalla haetaan uutta kurssia.

Hakeminen näkyy selvästi useiden selvästi laskeneiden tai nousseiden osakkeiden päivänsisäistä muutosta kuvaavissa graafeissa: kurssi aaltoilee ylös ja alas ja päivänsisäiset muutokset voivat olla suuria. Se luo pelipaikkoja spekulanteille.

Spekulantit ostavat tai myyvät, koska aavistelevat osakekurssin liikkuvan johonkin suuntaan. Ääritapauksessa heitä ei kiinnosta lainkaan, millaisia tietoja yhtiö kertoo – heitä ei kiinnosta yhtiö vaan osakekurssi.

Kurssilaskun povailu saa spekulantit myymään – mikä laskee kurssia entisestään. Toisaalta päivänsisäistä kauppaa käyvät spekulantit joutuvat ostamaan myymänsä osakkeet takaisin, jollei heillä ole ollut osakkeita entuudestaan salkussaan.

Viikon trio: Historian kovimmat romahdukset

Kun Facebookin tulosraportti ei vastannut markkinoiden odotuksia, osake syöksyi ja yhtiön laskennallisesta arvosta katosi pyöreästi 120 miljardia dollaria. Se on rahassa mitattuna suurin yhden yhtiön arvonromahdus yhden päivän aikana Yhdysvaltain osakemarkkinoilla.

Euroopassa on kuitenkin koettu jotain vielä hurjempaa. Kun Volkswagen jäi kiinni dieselhuijauksesta, yhtiön markkina-arvosta leikkaantui yhdessä päivässä yli 140 miljardia dollaria. Tiedot perustuvat Financial Timesin julkaisemaan graafiin.

Kolmanneksi suurimman päiväpudotuksen markkina-arvossa joutui kokemaan Intel it-kuplan puhjetessa. Syyskuussa 2000 Intelin markkina-arvo laski yhtenä kauppapäivänä yli 90 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Suurimmat markkina-arvomenetykset yhden päivän aikana

Volkswagen 143 mrd. USD
Facebook 123 mrd. USD
Intel   91 mrd. USD

Lähde: Financial Timesin artikkeli ”Facebook eyes monster $100bn-plus market cap wipeout”.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Jutun kuva: Nokia

Rahat, verot, työ & eläke