KARON PÖRSSI Kun pörssiyhtiö jakautuu, sen osien summalla on hyvät edellytykset kasvaa aiemman yhtiön hintaa suuremmaksi.
Valmet vietti viime viikon tiistaina nelivuotispäiviään pörssiyhtiönä. Valmetin osakkeet otettiin kaupankäynnin kohteeksi vuoden 2014 alussa, kun Metso jakautui: kaivos ja maarakennus- sekä automaatio-liiketoiminnat jäivät Metso-nimiseen yhtiöön, ja massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnoista muodostettiin uusi Valmet-niminen yhtiö.
Metson vanhat osakkeenomistajat saivat yhtä osakettaan kohden yhden Valmetin osakkeen, jonka kurssi ensimmäisen kauppapäivän päätteeksi oli 6,65 euroa. Markkinat arvioivat Valmetin selvästi arvoltaan pienemmäksi kuin Metson. Samana päivänä uuden Metson osakkeen päätöskurssi oli 24,32 euroa.
Nelivuotissynttäripäivänään Valmetin osake päätyi 16,74 euroon. Osakekurssi on siis 2,5-kertaistunut Valmetin itsenäisen pörssihistorian aikana. Lisäksi Valmet on maksanut yhteensä 1,17 euron osingot, joiden ansiosta osakkeen kokonaistuotto nousee 169 prosenttiin.
Samana aikana Helsingin pörssin yleisindeksin osingot huomioiva tuottoindeksi on noussut 54 prosenttia. Valmet on siis ollut pörssihistoriansa mitalla erinomainen sijoitus. Sitä se on ollut paitsi yleisindeksiin myös muihin suuriin suomalaisiin ja ruotsalaisiin pörssilistattuihin konepajoihin verrattuna.
Arvo esiin
Metson osakkeen nelivuotiskausi on sujunut selvästi kehnommin. Kurssi on noussut vain vajaat parikymmentä prosenttia 28,40 euroon. Osinkoja Metso on jakanut 4,60 euroa osaketta kohden, joten kokonaistuotto neljässä vuodessa on 36 prosenttia ja jää jälkeen tuottoindeksistä.
Jos omisti yhden Metson osakkeen ennen yhtiön jakautumista ja on pitänyt Metsot ja Valmetit, holdarin salkku on nyt osingot mukaan luettuna 50,91 euron painoinen, kun jakautumista edeltäneenä päivänä eli vuoden 2013 lopussa vanhan Metson osake maksoi 31,02 euroa.
Kokonaistuottoa on tullut 64 prosenttia, mikä peittoaa pörssin tuottoindeksin kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Vapautta ja huomiota
Metson jakautumista seurannut kurssikehitys vastaa yleistä pörssilogiikkaa: jakautumisella on taipumus saada esiin piilevää arvoa, mikä tarkoittaa omistajalle markkinoiden yleiskehitystä parempaa tuottoa. Erityisesti isommasta yhtiöstä irtautuvien yhtiöiden, niin kuin tässä tapauksessa Valmetin, edellytykset ylituottoon ovat hyvät.
Ilmiölle on ainakin kaksi selitystä, joista toinen liittyy yritysten ja toinen markkinoiden toimintaan.
Itsenäisenä yhtiö voi keskittyä omaan strategiaansa ja tehdä kaikki valinnat omista lähtökohdistaan. Aiemmin pienehkönä tai muuten ydinliiketoimintaan kuulumattomana ollut yksikkö hyötyy vapaudestaan.
Vapautta on myös esimerkiksi taseen rakentaminen liiketoiminnan edellyttämällä tavalla. Jos liiketoiminta on vakaata, yhtiö voi vääntää ronskimmin velkavipua, koska se ensinnäkin saa rahaa ja saa sitä edullisemmilla ehdoilla kuin siinä tapauksessa, että lainaajana olisi syklinen emokonserni. Vakaan liiketoiminnan taseen vivuttaminen parantaa oman pääoman tuottoa ja mahdollistaa avokätisen voitonjaon tai kasvuinvestoinnit.
Sijoittajat arvostavat selväpiirteisyyttä. Itsenäinen, vain yhteen liiketoimintaan keskittyvä yhtiö on helpompi hahmottaa ja sen mahdollisuudet nähdä kuin siinä tapauksessa, että se on vain suuremman yhtiön heittopussidivisioona. Arvo tulee esiin.
Kasvatettava aikuisuuden kynnykselle
Ei jakautuminen tietenkään ole rahantekoautomaatti. Kummallakin jakautumisen seurauksena syntyvistä yhtiöistä tulee olla edellytykset pärjätä itsenäisenä yhtiönä. Se edellyttää ainakin riittävän suurta kokoa.
Irtautuva yhtiö joutuu rakentamaan itselleen keskushallinnon ja palvelut, jotka se on aiemmin saanut emoltaan. Listayhtiönä olemisestakin aiheutuu päänvaivaa ja kuluja. Yhtiön täytyy olla riittävän suuri, jotta byrokratia ei nappaa turhan paksua siivua sen tuloksesta.
Riittävän suuri yhtiön täytyy olla myös kiinnostaakseen institutionaalisia sijoittajia. Osa instituutioista ei edes sääntöjensä velvoittamana saa sijoittaa järin pieniin yhtiöihin, ja loputkin miettivät, kannattaako niiden lähteä mukaan sellaiseen firmaan, jonka osakkeilla ei voi käydä kauppaa vaikuttamatta kurssiin.
Siksi emon täytyy malttaa kasvattaa tytärtään ainakin teini-ikään, aikuisuuden kynnykselle, ennen kuin sen voi päästää itsenäisenä pörssiin.
Eikä jakautumisiin parane sijoittaa silmät kiinni. Toinen Helsingin pörssin viimeaikainen esimerkki on YIT, joka jakautui rakennusyhtiö YIT:ksi ja kiinteistöpalveluita tarjoavaksi Caverioniksi. Kummankin kurssikehitys on ollut jakautumisen jälkeen vaisua. YIT:n kurssi on jakautumista alempana, ja Caverion on jäänyt selvästi jälkeen pörssin yleisestä kehityksestä.
Cramo selvittää
Rakennuskonevuokraaja Cramo kertoi joulun alla aikeistaan irrottaa siirtokelpoisten tilojen liiketoimintansa omaksi yhtiökseen.
"Arviointiin sisältyy mahdollinen jakautuminen ja Cramo Adapteon erillinen listautuminen", Cramo kertoi pörssitiedotteessaan.
Cramon osakekurssi nousi ilmoituksen myötä. Ikään kuin markkinat olisivat jo alkaneet hinnoitella jakautumista ja siitä saavutettavia hyötyjä.
Luultavammin sijoittajat vain alkoivat tarkastella siirtokelpoisten tilojen bisnestä tarkemmin, ja muistuttihan tiedote samalla, että tällaistakin liiketoimintaa Cramolla on. Samalla tavalla Stockmannin osakekurssi nousi viime viikolla, kun tavarataloyhtiö kertoi virallisesti selvittävänsä Alvar Aallon suunnitteleman Kirjatalon myyntiä.
Helsingin pörssin yhtiöistä Aspo on malliesimerkki monialayhtiöstä, jonka omistaja-arvon päälle ymmärtävä hallitus taatusti kaiken aikaa miettii, olisiko jonkin yksikön irrottaminen itsenäiseksi pörssiyhtiöksi järkevää.
Leipurin-yksikön listaamissuunnitelmista ennätettiin aikoinaan tiedottaakin, mutta Krimin kriisi ja siitä seuranneet Venäjän-markkinan vaikeudet panivat suunnitelmat jäihin vuonna 2014. Leipurin on tekemässä tuloskäännettä, ja Aspon suurimmaksi kasvaneesta Telkosta Aspo järjesti jo oman tiedotustilaisuutensa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
