KARON PÖRSSI Helsingin kaupungilta tuli postia: asukaspysäköintitunnukseni on voimassa taas rullaavan vuoden eteenpäin.
Ensi vuonna auton säilyttäminen kadun varresta toivottavasti löytyvällä paikalla maksaa 26 euroa kuukaudessa eli 312 euroa vuodessa. Autoni parkkimaksu on siis reilu prosentti pääomasta vuodessa.
Ainakaan yksityishenkilön ei tarvitse maksaa pankille rahojen säilyttämisestä pankkitilillä, ja parhaassa tapauksessa säästäjä voi saada tilieuroilleen jopa pientä korkoa.
Sen sijaan rahastomaailman parkkipaikoilla pysäköiminen maksaa. Auton pysäköimistä edullisempaa rahojen seisottaminen kuitenkin on.
Kolmenlaista lyhyttä korkoa
Rahastomaailman parkkipaikkoja ovat lyhyen koron rahastot. Aivan kuten lentoasemalla on eri tarkoituksiin sopivia parkkipaikkoja, myös lyhyen koron rahastoja on erilaisia. Eurooppalainen arvopaperien sääntelykomissio on jakanut lyhyen koron rahaston kolmeen luokkaan: käteisrahastoihin, rahamarkkinarahastoihin ja muihin lyhyen koron rahastoihin.
Luokittelun perusteena on korkoriskin ja liikkeellelaskijariskin kesto. Korkoriski tarkoittaa sitä, että yleinen korkokehitys vaikuttaa korkorahastojen arvonkehitykseen. Liikkeellelaskijariski puolestaan viittaa siihen riskiin, että lainanottaja ei välttämättä pysty maksamaan lainaa takaisin siihen sijoittaneelle rahastolle tai ylipäätään jo siihen, että tuon riskin hinnoittelu muuttuu markkinoilla.
Sekä korko- että liikkeellelaskijariskien muutokset voivat vaikuttaa rahaston arvoon positiivisesti tai negatiivisesti.
Käteisrahastot ovat pikaparkkeja. Niiden sijoitusten keskimääräinen korkoriski (WAM) on alle 60 päivää ja sijoituskohteiden keskimääräinen juoksuaika (WAL) alle 120 päivää.
Rahamarkkinarahastot sijoittavat varansa korkoinstrumentteihin niin, että salkun sijoitusten keskimääräinen korkoriski on alle kuuden kuukauden mittainen ja sijoituskohteiden keskimääräinen juoksuaika alle vuosi.
Muiden lyhyen koron rahastojen modifioitu duraatio on alle vuosi.
Korkoriskin kestoaika eli WAM (weighted average maturity) tarkoittaa vaihtuvakorkoisten lainojen osalta aikaa seuraavaan korontarkastukseen. Keskimääräinen juoksuaika eli WAL (weighted average life) on aika nykyhetkestä lainan takaisinmaksupäivään.
Pulaa rahamarkkinarahastoista
Suomalaisten sijoitusrahastojen raamattu Rahastoraportti tuntee vain viisi suomalaista euroalueelle sijoittavaa rahamarkkinarahastoa: eQ Lyhyt Korko, SEB Money Manager, Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA, OP-Euro ja Taaleri Parkki. Suomalaisia euroalueen käteisrahastoja Rahastoraporttiin ei ole listattu ainuttakaan.
Rahamarkkinarahastojen tuottohistoria on oletetun surkeaa katseltavaa. Viimeksi kuluneen vuoden aikana eli marraskuun 2017 alusta lokakuun 2018 loppuun rahastosijoittaja on menettänyt keskimäärin 0,2 prosenttia sijoituksensa arvosta.
Rahamarkkinarahaston salkunhoitajan tavoitteena on tyypillisesti kolmen kuukauden euriboria parempi tuotto. Siinä he ovat onnistuneet, sillä tarkastelujaksolla kolmen kuukauden euribor-indeksi on 0,3 prosenttia miinuksella.
Rahastoluokan ylivoimainen ykkönen on Taaleri Parkki, jonka sijoitustapa poikkeaa muista luokan rahastoista. Taaleri Parkki tallettaa rahansa suomalaisiin vakavaraisiin pankkeihin. Se siis tekee tilitalletuksia, ei sijoita yrityslainoihin.
Lokakuun lopussa Taaleri Parkilla oli talletuksia kolmessatoista pankissa. Varoista 39 prosenttia oli OP-ryhmään kuuluvissa pankeissa ja 30 prosenttia paikallisissa Säästö- ja Osuuspankeissa. Loput 31 prosenttia oli talletettu muihin pankkeihin. Suurin osa talletuksista oli avistaehtoisia, loput määräaikaistalletuksia.
Lyhyillä koroilla prosentin miinus
Rahamarkkinarahastoja huonommin – jälleen oletetusti – ovat menestyneet muut lyhyen koron rahastot. Rahastoluokan vuosituottojen aritmeettinen keskiarvo on reilun prosentin miinus.
Keskiarvolukua painaa se, että laskin mukaan myös kaksi rahastoa, jotka sijoittavat Ruotsin kruunuissa, sekä Aktian kehittyvien markkinoiden paikallisvaluutoissa olevien lainapapereiden rahaston. Niihin vaikuttavat merkittävästi valuuttakursseissa
Lyhyen koron rahastoista löytyy neljä rahastoa, jotka ovat antaneet vuoden ajanjaksolla plusmerkkisen tuoton: UB Korko Plus, Evli Likvidi, Säästöpankki Lyhytkorko ja FIM Likvidi.
Rahastoluokan vuosituottoykkösen UB Korko Plus -rahaston salaisuus on sama kuin Taaleri Parkin: rahasto voi töötätä rahansa pankkitalletuksiin.
Miljarditolkulla miinustuotolla
Tarkasteluun ottamissani rahamarkkinarahastoissa oli loka-marraskuun vaihteessa puolentoista miljardin euron pääomat. Rahastoista selvästi suurin on OP-Euro.
Tarkastelemissani kahdessakymmenessä suomalaisessa muussa lyhyen koron rahastossa makaa pääomia yhteensä 12,5 miljardia euroa. Siitä yksi prosentti on 125 miljoonaa euroa eli kymmenen loton jättipotin verran.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että korkomarkkinoiden kehitystrendi jatkuu samanlaisena. Siksi lyhyen koron rahastojen lähitulevaisuus ei näytä hehkeältä.
Yksityissijoittajalle pankkitalletusten pienet mutta positiiviset korot tuntuvat toistaiseksi lyhyen koron rahastoja houkuttelevammilta. Vastapuoliriskikin on talletussuojan piirissä olevissa pankeissa rajattu olemattomiin sadantuhannen euron talletussuojarajaan asti.
Viikon trio: Parhaat Suomi-osakerahastot
Tiukassa ovat olleet tuotot paitsi korko- myös osakemarkkinoilla viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana. Suomalaisista Suomeen sijoittavista osakerahastoista vain kolme on tuottanut plusmerkkistä tuottoa marraskuun 2017 alusta lokakuun 2018 loppuun.
Niiden lisäksi plussaa näyttää Elite Alfred Berg Faktorit -rahaston kaksi instituutio-osuussarjaa, mutta kovempien kulujen yksityissijoittajasarja on miinuksella. Samoin Nordea Suomi Passiivinen -rahaston instituutiosarja on plussalla, karvalakkisarja nollilla.
Se, että vuoden tuottolistaa hallitsevat kaksi Seligsonin passiivista indeksirahastoa, ei ole suunnattoman poikkeuksellista, mutta yllättävää se on. Matalakuluiset indeksirahastot tapaavat tuottaa pitkällä aikavälillä paremmin kuin kalliimmat aktiiviset rahastot keskimäärin, mutta vuosi on niin lyhyt aika, että olisi odotettavaa joidenkin aktiivisten rahastojen lyövän indeksirahastot.
Evli Suomi Selectin sijoitustyyli on aktiivinen, mutta neljäntenä tuottolistalla onkin taas Norden passiivinen Suomi-osakerahasto.
Pahiten Suomen osakemarkkinoilta turskaa on troolannut Danske Invest Suomen Pienyhtiöt, jonka arvo on laskenut vuodessa peräti 16,4 prosenttia.
| Rahasto | Tuotto 12 kk |
| Seligson & Co OMX Helsinki 25 -etf | 2,5 % |
| Seligson & Co Suomi Indeksirahasto | 0,9 % |
| Evli Suomi Select | 0,7 % |
Lähde: Rahastoraportti marraskuu 2018.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
