KARON PÖRSSI On olemassa kahdenlaisia sijoituksia: hyviä ja opettavaisia. Omat virheet ovat kalleimpia ja kallisarvoisimpia, mutta miksipä jättäisi hyödyntämättä muiden tekemät virheet ja niiden ilmaiset opit?
Näin ajatellen pyysin viittä yksityissijoittajaa kertomaan pahimman sijoitusmokansa. Merja Mähkä, Mikael Jungner ja Henri Elo rohkenivat heittäytyä mukaan leikkiin.
Merja Mähkä: Putoava puukko viiltää inhottavasti
Sijoitusbloggari, viestintäalan yrittäjä Merja Mähkä osti ruotsalaista Hennes&Mauritzia joululomalla 2015.
”Yhtiön kurssi oli saavuttanut huippunsa samana vuonna. Ajattelin, että nythän minua lykästi. Tämä laatuyhtiöksi kutsuttu vaatejätti oli tullut pieneen alennusmyyntiin!” Mähkä muistelee.
Hän maksoi osakkeesta reilut 300 kruunua. Sen jälkeen H&M:n myynti joutui vaikeuksiin ja osakekurssi syöksyi. Keväällä osake liikkui vain 120 kruunun tietämissä, samoin Ruotsin parlamenttivaalien aikoihin, mutta sittemmin osake on noussut voimakkaasti 160 kruunun tienoille.
Viime keväänä Mähkä osti osaketta lisää 130 kruunulla.
”Jos Liberace nauroi koko matkan pankkiin, minä itkin koko matkan pohjalle. Rahaa paloi tuhansia euroa. Sijoitus on kaikkien alemmilla hinnoilla tehtyjen lisäostojen, yhden myynnin ja viime aikaisen kurssinousunkin jälkeen parikymmentä prosenttia tappiolla”, Mähkä laskeskelee.
”Olin tehnyt pohjatyöni. Olin lukenut analyytikkoarvioita, joissa vakuutettiin yhtiön laatua. Luin vastuullisuusraportin, sekin näytti minusta hyvin tehdyltä, paremmalta kuin kilpailijoilla. Tein kenttätutkimustakin: COS-liikkeissä kuhisi. Uusi &otherstories-ketju oli täynnä väkeä, kun vierailin Lontoon liikkeessä kahdesti edellisenä keväänä. Tykkäsin niiden vaatteista.”
”En tajunnut, että nämä uudemmat ja laadukkaammat ketjut ovat yksi hyttysen kakka H&M:n liikevaihdosta ja että emolaiva oli täysin kuralla.”
Mähkä oli tehnyt kenttätutkimusta myös H&M:n pääbrändin myymälöissä ja huomannut, ettei niissä näkynyt asiakkaita.
”Olin kuitenkin niin ihastunut ajatukseen, että saisin nyt hyvää osaketta halvalla, että en antanut ihmisten puutteen ja nuutuneen ilmeen haitata itseäni. Tätä minun on vaikea antaa itselleni anteeksi. Sitten kuluikin reilu pari vuotta, eikä luonto vain antanut periksi myöntää, että tästä osakkeesta pitäisi hankkiutua eroon. Tappioiden ottaminen on vaikeaa. Holdaan osaketta edelleen.”
”Sijoitus on opettanut minua suhtautumaan kriittisemmin osakkeen kurssilaskun aiheuttamaan ostoimpulssiin. Putoava puukko viiltää inhottavasti.”
Mikael Jungner: Oikeassa ja väärässä yhtä aikaa
Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, Liike Nytin johtohahmoihin kuuluva Mikael Jungner oli aikoinaan päivätreidari. Muhkeimmaksi sijoitusmokakseen hän nostaa kuitenkin reilut kaksi vuotta sitten tapahtuneen osakemyynnin.
Juhannuksena 2014 Isossa-Britanniassa äänestettiin kuningaskunnan jäsenyydestä Euroopan unionissa. Äänestyksen alla Jungnerille tuli ”tunne että vaalit hävitään” – siis että eroa kannattava puoli voittaa.
Hän myi.
”UPM:ää, Nestettä ja muita perusosakkeita.”
Jungnerin aavistus osui oikeaan: brexit-puoli voitti.
Oikeaan osui sekin ajatus, että brexit sai kurssit rajuun laskuun.
Kurssilasku oli kuitenkin vain hetkellinen, eikä Jungner ostanut myymiään osakkeita.
”Nousuralli alkoi samoin tein. Laskennallinen tappio oli yli 20 prosenttia”, Jungner laskee.
”Joskus voi olla oikeassa ja väärässä yhtä aikaa. Ajoitus on tärkeämpää kuin oikeassa oleminen”, hän sanoo.
Henri Elo: Rakastun altavastaajiin
Sijoituskirjailija ja -kolumnisti Henri Elo viimeistelee parhaillaan yhdessä Jari Saarhelon kanssa kirjoittamaansa kirjaa Osakesijoittajan maailmanvalloitus, joka julkaistaan vielä loppuvuoden aikana. Oikovedosten keskeltä hän ennätti muistella lähes kahdenkymmenen vuoden takaista episodia matkapuhelinvalmistaja Benefonin kanssa.
”Minulla on ollut taipumus rakastua yksittäisiin osakkeisiin – ja joissakin tapauksissa vieläpä altavastaajiin. Se ei ole yleensä viisasta”, Elo sanoo.
Benefon oli selvä altavastaaja maailman juuri valloittaneen Nokian rinnalla. Yhtiö oli pärjännyt hyvin NMT-aikana ja tehnyt hyvää tulosta 1990-luvun puolivälin tienoilla.
”Yhtiö kehitti edistyksellisiä tuotteita myös GSM-standardin noustua valtaan, muun muassa upean, paikantavan Benefon Esc! -puhelimen vuosituhannen vaihteessa. Siihen saattoi ladata karttoja”, Elo muistelee.
Matkapuhelinvalmistus vaati tuotekehitystä, kuluttajatuotebisnes markkinointia, eikä Benefonilla ollut niihin resursseja. Se koitui Benefonin kohtaloksi, ja lopulta yhtiö ajautui pitkän taistelun jälkeen konkurssiin GeoSentric-nimellä vuonna 2014.
”Menetin vuosituhannen alussa Benefonissa viisinumeroisen summan euroja. Se opetti kovasti, mutta ei estänyt minua sijoittamasta Nokiaan, kun Nokia joutui alakynteen ja pörssin runtelemaksi. Onneksi Siilasmaa ja Elop saivat pelastettua sen mitä pelastettavissa oli ja Nokia kääntyi”, Elo kertoo.
”On tragikoomista, että Nokian käänne kolmisen vuotta sitten paikkasi Benefon-menetyksiä.”
Viikon trio: Vuode laskijat
Outokummun kurssi on vain hieman yli puolet vuoden korkeimmasta noteerauksesta Helsingin pörssissä. Parhaiten OMXH25-indeksin yhtiöistä on pärjännyt näin tarkasteltua Telia, jonka kurssi liikkuu tällä hetkellä kuutisen prosenttia vuoden ylimmän kurssin alapuolella.
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju vertailee blogissaan OMXH25-indeksin yhtiöiden nykykursseja vuoden huippuihin. Pahimmat laskijat näin tarkasteltuna ovat Outokummun ohella Outotec ja Konecranes.
Toiseen numerosarakkeeseen olen merkinnyt näiden yhtiöiden kurssimuutoksen vuoden alusta.
| Yhtiö | Pudotus huipuilta | Muutos vuoden alusta |
| Outokumpu | -45 % | -42 % |
| Outotec | -43 % | -27 % |
| Konecranes | -33 % | -27 % |
Lähde: Jukka Oksaharjun blogi ja Helsingin pörssin kurssitiedot. Muutos vuoden alusta perustuu 12.10.2018 päätöskursseihin.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
