veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Osakesijoittajan maailmassa Apple on paljon tärkeämpi kuin Suomi

Osakesijoittajan maailmassa Apple on paljon tärkeämpi kuin Suomi
17.1.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Kun osakesijoittaja puhuu koko maailman osakemarkkinoista, hän useimmiten tarkoittaa MSCI World -indeksiä.                            

MSCI World ei ole päivätasolla maailman seuratuin osakeindeksi – se paikka kuuluu Yhdysvaltain markkinoiden S&P 500:lle –, mutta maailmanlaajuisesta osakekehityksestä puhuttaessa vuonna 1986 perustettu indeksi on ohittamaton mittatikku.                            

Äärimmäisen passiivinen osakesijoittaja ei tarvitse salkkuunsa kuin yhden tuotteen, MSCI Worldiä seuraavan indeksirahaston tai etf:n. Niin hän saa määritelmällisesti koko maailman osakemarkkinoiden tuoton vähennettynä rahaston kuluilla. 

MSCI World -indeksi ei kuitenkaan ole aivan koko maailma, toisin kuin perustamisensa aikoihin kolme vuosikymmentä sitten. Siihen kuuluu nimittäin vain 23 kehittynyttä markkinaa. Osuuttaan sijoitusmaailmassa ja maailmantaloudessa vahvasti kasvattaneita kehittyviä markkinoita indeksistä ei löydy lainkaan. MSCI ACWI -indeksi sisältää niin kehittyneet kuin kehittyvät markkinat.

Tästä puutteesta huolimatta MSCI Worldiin kuuluvat 1 653 yhtiötä (tilanne viime vuoden lopussa) antavat varsin kattavan kuvan osakesijoittajan maailmasta. MSCI:n mukaan indeksi kattaa noin 85 prosenttia kunkin mukana olevan osakemarkkinan markkina-arvosta free float -korjattuna. 

Suomesta 12 yhtiötä

MSCI:n indeksidata on yhtiölle arvokasta kauppatavaraa, mutta riittävän tarkan kuvan indeksin sisällöstä saa tarkastelemalla MSCI World -indeksiä seuraavan iShares MSCI World -etf:n salkkua. Tässä tarkastelussa on salkun sisältö 11.1.2018 vallinneilla päätösomistuksilla ja -kursseilla.                            

Suomesta "koko maailman osakemarkkinoita" kuvastamaan on valittu kaksitoista yhtiötä, jotka ovat luonnollisesti pörssin painavimpia osakkeita. Aivan suoraan markkina-arvoltaan painavimpia ne eivät ole, koska indeksissä otetaan huomioon vapaasti vaihdettavat osakkeet.

Painavin paperi on Nokia, jonka osuus MSCI Worldistä on 0,06 prosenttia. Tuhannella eurolla MSCI Worldiä ostava saa siis noin 60 sentillä Nokiaa. Samansuuruinen on Sammon paino.                            

Painojärjestyksessä muut indeksin suomalaispaperit ovat Stora Enso, Kone, UPM-Kymmene, Fortum, Neste, Wärtsilä, Elisa, Nokian Renkaat, Orion ja Metso. Niistä kolmen viimeisimmän paino on 0,01 prosenttia kunkin.                            

Suomalaisyhtiöiden yhteenlaskettu paino on 0,36 prosenttia eli vajaa 1/250-osa maailmasta. Nordea on indeksinlaskijan silmissä vielä juridisen kotipaikkansa mukaisesti ruotsalaisyhtiö. Sen paino on 0,09 prosenttia. 

Apple painavin 

Applen paino MSCI Worldissä on 2,16 prosenttia. Se on samalla ainut yhtiö, jonka paino ylittää kaksi prosenttia. Applen vaikutus indeksikehitykseen on kuusinkertainen suomalaisyhtiöiden yhteenlaskettuun vaikutukseen verrattuna.                            

Indeksin muutkin painavat nimet tulevat Yhdysvalloista: Googlen emoyhtiö Alphabet, Microsoft, Amazon, Facebook, J. P. Morgan Chase, Johnson & Johnson, Exxon Mobil...                            

Maailman osakemarkkinoiden painottuminen muutamiin yhtiöihin näkyy hyvin indeksin sisällössä. Yhden prosentin osuuden ylittää Applen lisäksi vain listan neljä seuraavaa yhtiötä. 

Yhdysvaltojen hallintaa 

Yhdysvaltojen hallinta näkyy paitsi yksittäisten yhtiöiden kohdalla myös indeksin kokonaissisällön maantieteellisessä tarkastelussa. Yksin yhdysvaltalaisyhtiöiden osuus maailmanindeksissä on suurempi kuin kahdenkymmenenkahden seuraavaksi suurimman kehittyneen markkinan yhtiöiden. Yhdysvaltojen paino hipoo kuuttakymmentä prosenttia.                            

Toiseksi tärkein kehittynyt osakemarkkina MSCI Worldin kautta tarkasteltuna on Japani reilun yhdeksän prosentin painolla. Ison-Britannian osuus on 6,4 prosenttia.      

Euroalueen keskinäisessä kamppailussa ranskalaisyhtiöt päihittävät niukasti saksalaiset: prosenttiosuudet 4,0 ja 3,6. Kanadan osuus on 3,5 ja Sveitsin 2,9 prosenttia. Seuraava eurooppalainen osakemarkkina on indeksin kymmenenneksi painavin Alankomaat (1,3 prosenttia). Väliin kiilaavat Australia ja Hongkong.              

Toimialoista suurin on rahoitus, 18,2 prosenttia, ennen informaatioteknologiaa (16,9 prosenttia) ja kategoriaa "muu kuin välttämätön kulutus" (12,4 prosenttia).                   

Toimialajakauma poikkeaa Helsingin pörssistä. MSCI Finland -indeksissä painavin toimiala on teollisuus yli 22 prosentin osuudella, kun maailmanindeksissä teollisuus painaa vajaan kahdentoista prosentin verran. MSCI Finlandissa rahoituksen osuus on alle 18 prosenttia, siis melko lähellä maailmanindeksin painoa. 

Viikon trio: Kehittyvät ja kehittyneet maailmat

Kehittyneiden markkinoiden yleisindeksi MSCI World ja kehittyvien markkinoiden vastaava indeksi MSCI Emerging Markets ovat poikenneet toisistaan kehitykseltään viime vuosina melkoisesti. Esimerkiksi viime vuonna kehittyvät markkinat antoivat lähes 15 prosenttiyksikköä paremman tuoton kuin kehittyneet.                            

Molemmat indeksit sisältävän MSCI ACWI -indeksin tuotto asettuu luonnollisesti lähemmäs kehittyneiden markkinoiden lukemia kaikilla mittareilla, sillä kehittyneiden markkinoiden paino on niin paljon suurempi kuin kehittyvien. 

  Osinkotuotto p/e-luku p/b-luku
MSCI World 2,3 % 21,6  2,4
MSCI Emerging Markets 2,2 % 15,1 1,8
MSCI ACWI 2,3 % 20,6 2,3

Lähde: MSCI. Tilanne 29.12.2017.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

 

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.