Kuinka paljon korkeakouluopiskelijalle jää käteen eri kaupungeissa, kun vertaillaan tulot, menot ja verot? Suuri osa opiskelijan tuloista kuluu asumisen kustannusten kattamiseen.
Korkeakouluopiskelijan arki ei välttämättä ole taloudellisesta näkökulmasta yhtä juhlaa. Suomen mittakaavassa asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla voivat kuulostaa tähtitieteellisiltä muihin alueisiin verrattuna. Voi kuitenkin olla yllättävää, että opiskelija-asunnossa asuvalle esimerkiksi Helsinki on kaikkea muuta kuin kallis opiskelijakaupunki.
Opiskelijan toimeentuloon eri kaupungeissa vaikuttavat paitsi vuokrataso, myös tuet ja verotus. Erot kaupunkien välillä eivät ole järin suuria.
Kalliit ja edulliset kaupungit
Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen vertaili, kuinka paljon korkeakouluopiskelijalle jää rahaa käytettäväksi Suomen korkeakoulukaupungeissa vuonna 2018, kun hänen budjetissaan otetaan huomioon palkkatulot, opintoraha, asumistuki, verot ja veronluonteiset maksut sekä opiskelija-asuntoyhteisöltä vuokratun opiskelija-asunnon vuokrakustannukset.
Kenties vastoin intuitioita, vertailun edullisin opiskelijakaupunki vuonna 2018 oli Helsinki. Pääkaupungissa asuvalle korkeakouluopiskelijalle jäi palkkatulon, asumistuen, opintorahan, vuokran ja verojen sekä veronluonteisten maksujen jälkeen käytettäväksi 965 euroa kuukaudessa.
Palkintopallille ylsivät myös Oulu 963 eurolla ja Espoo 962 eurolla. Vastaavasti vähimmällä joutuvat pärjäämään opiskelijat Jyväskylässä, 947 euroa, sekä Seinäjoella ja Lahdessa: 943 euroa kummassakin.
Eroa kaupunkien välille muodostavat vuokrat, asumistuki sekä verotus. Mitä matalampi on kaupungin vuokrataso, sitä enemmän luonnollisesti myös jää rahaa opiskelijan muuhun käyttöön. Toisaalta, korkeampi vuokra johtaa myös suurempaan asumistukeen, mikä vähentää alemmasta vuokrasta koituvaa hyötyä.
Keveimmät verottajat
Vertailun keveimpiä verottajia olivat puolestaan Espoo ja Helsinki, joissa maksetaan vuodessa veroja ja veronluonteisia maksuja 1 155 euron verran. Eniten julkisyhteisöt kurmoottivat seinäjokista opiskelijaa, yhteensä 1 406 euron edestä. Ero on 251 euroa vuodessa.
Veroissa suurin ero 251 euroa vuodessa
| Keveimmät verottajat | Espoo ja Helsinki |
| Verot/v | 1 155 e |
| Kovin verottaja | Seinäjoki |
| Verot/v | 1 406 e |
Näin laskettiin
- Artikkelin vertailussa korkeakouluopiskelija asuu opiskelija-asunnossa. Kuukausivuokran määrä on laskettu 25 neliön alalle kerrottuna kaupungin keskimääräisellä neliövuokralla(1). Keskineliövuokra perustuu solu- ja muiden asuntojen vuokriin. Keskineliövuokran perusteella ei siis voi laskea esimerkiksi opiskelijayksiöiden vuokratasoa.
- Artikkelin vertailussa korkeakouluopiskelija asuu opiskelija-asunnossa. Kuukausivuokran määrä on laskettu 25 neliön alalle kerrottuna kaupungin keskimääräisellä neliövuokralla(1). Keskineliövuokra perustuu solu- ja muiden asuntojen vuokriin. Keskineliövuokran perusteella ei siis voi laskea esimerkiksi opiskelijayksiöiden vuokratasoa.
- Korkeakouluopiskelija muodostaa vertailussa yksin oman ruokakuntansa, jolle myönnetään asumistukea. Asumistuen määrä perustuu opiskelijan asumismenoon, jonka määrä pohjautuu kaupunkikohtaiseen neliövuokraan ja opiskelijan muihin tuloihin (työtulot+opintoraha).
- Asumistuki on laskettu perustuen keskiarvotuloon siten, että opiskelijan tulot vaihtelevat eri kuukausien välillä. Käytännössä se on realistista, sillä opiskelijoiden työtulot ovat tavallisesti epäsäännöllisiä.
- Vuotuisten työtulojen oletetaan yltävän 11 973 euroon. Verotus perustuu vuoden 2018 veroperusteisiin sekä kyseessä olevan opiskelijakaupungin kunnallis- ja kirkollisveroprosentteihin vuonna 2018. Työeläkevakuutusmaksun määrä perustuu alle 53-vuotiaan maksuprosenttiin (6,35 % työtulosta).
- Työtulon lisäksi verotuksessa huomioidaan myös saatu opintoraha. Vertailussa opiskelija saa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, mikä oikeuttaa vuodessa noin 2 253 euron opintorahaan.
- Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien maksujen vaikutusta opiskelijan vuosikustannuksiin ei ole sisällytetty laskelmiin. Laskelmat on tehty Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimallilla.
(1)Artikkelin neliövuokrat perustuvat Ympäristöministeriön teettämän opiskelija-asumista koskevan selvityksen, ”Asuntoja opiskelijoille? Selvitys opiskelija-asumisen nykytilasta ja opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta”, vuoden 2017 keskineliövuokriin. Koska tämä vertailu koskee vuotta 2018, selvityksen neliövuokria on korotettu 1,3 %:lla, joka vastaa ARA-asuntojen neliövuokrien prosentuaalista kasvua koko maassa 2017–18. Turun, Kuopion sekä Lappeenrannan luvut perustuvat TYS:n, Kuopaksen sekä LOAS:n ilmoittamiin neliövuokriin vuonna 2018.
Artikkelin tiedot Janne Kalluisen vertailusta poimi toimittaja Satu Alavalkama. Lue koko vertailu 14.8. ilmestyneestä painetusta Taloustaito-lehdestä 7/2019. Voit lukea lehden sähköisenä Veronmaksajien jäsenpalvelussa.
