KARON PÖRSSI Megatrendi on vuosikausia, vuosikymmeniäkin jatkuva kehityskulku, joka muuttaa maailmaa. Sellaisen kyytiin hyppääminen voi tuoda sijoittajalle hyvät tuotot.
Megatrendi-käsite kytkeytyy John Naisbittin vuonna 1982 julkaistuun kirjaan Megatrends, jossa hän hahmotteli kymmenen maailmaa muuttavaa suurta trendiä. Sittemmin megatrendejä ovat nuuhkineet monet tahot, Suomessa muiden muassa Sitra, jonka tuorein megatrendiraportti on tältä vuodelta.
Sijoittajan kannalta megatrendeillä on merkitystä. Jos sijoituskohteena oleva yhtiö pääsee ratsastamaan megatrendillä, se saattaa pystyä kasvattamaan liikevaihtoaan pitkäkestoisesti markkinoita nopeammin. Parikin prosenttiyksikköä markkinoita nopeampaa tuloskasvua vuodessa tekee vuosikymmenessä ihmeitä.
Klassikkosijoittaja Philip A. Fisher kuului megatrendimetsästäjiin. Hän pyrki etsimään toimialan, joka kasvaa muita nopeammin, ja sen jälkeen vielä yhtiön, joka toimialansa sisällä pystyisi kasvamaan muita nopeammin. Kun edellytykset pitkäkestoiselle kasvulle ovat olemassa, ostohinnallakaan ei ole suurta merkitystä, koska kannattava kasvu korjaa arvostuksen.
Tungosta hunajapurkilla
Etsi megatrendi. Etsi sillä toimiva yhtiö. Lyö rahat kiinni. Vaurastu.
Näin yksinkertaista sijoittaminen ei tietenkään ole. Kun jokin ala alkaa näyttää lupaavalta, monet yritykset ja yrittäjät kohdistavat huomionsa siihen. Kasvavalle alalle ilmestyy kasvava määrä kilpailijoita, ja kilpailun kiristyminen paitsi hillitsee yksittäisen yrityksen kasvua myös uhkaa sen kannattavuutta.
Rautatiet, internet – buumitoimialalla yritykset saattavat kamppailla toisensa hengiltä.
Sijoitusklassikossaan Common Stocks and Uncommon Profits Philip A. Fisher kertoo kiinnostavan esimerkin megatrendisijoittajan kannalta. Vuonna 1974 Fisherin pankkiiriystävä analysoi televisiotoimialaa, joka oli silloin kovassa kasvussa. Analyysiä tehdessään hän huomasi, että kasvua rajoittava tekijä oli kuvaputkiin tarvittavien lasikupujen saatavuus. Lasikupuvalmistajien ykköseksi osoittautui Corning Glass Works -niminen yhtiö, joka osoittautuikin menestykseksi. Televisiovalmistajat kamppailivat verisesti, alihankkija kukoisti.
Sijoittajan tuottojen kannalta tärkeää on myös se, kuinka paljon hän maksaa tulevista tuotoista ostohetkellä. Jos kasvu on hinnoiteltu osakkeen kurssiin täysimääräisesti, vain odotuksia suurempi kasvu tuo sijoittajalle rahaa.
Kone suuri megatrendihyötyjä
Helsingin pörssin suurista yhtiöistä Kone nousee selväksi megatrendihyötyjäksi. Sitä ovat avittaneet pitkäkestoisesti sekä kaupungistuminen että automatisaatio. Megatrendinä voinee pitää myös palveluiden merkityksen kasvamista, ja sitä Kone on toteuttanut omassa liiketoiminnassaan.
Tietenkään Kone ei ole noussut pelkästään megatrendien avulla, vaan taustalla on paljon järkevää liikkeenjohtoa ja oikeanaikaista, hallittua riskinottoa. Myötävirtaan on kuitenkin usein helpompi uida kuin vastavirtaan.
1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisten vuosien Nokia hyötyi liikkuvuuden lisääntymisestä, mobiiliteknologiamurroksesta ja mobiili-internetistä.
Varmaankin kaikki yhtiöt ovat strategiaistunnoissaan identifioineet suuria muutossuuntia ja pyrkineet tarraamaan niihin oman toimialansa sisällä. Useissa konepajoissa se näkyy erityisen hyvin, eivätkä metsäyhtiötkään tyydy enää vain keittämään kuitua selluksi ja kaupittelemaan peruspapereita lehtitaloille. Esimerkiksi Metsä Board on oivaltanut nettikaupan pakkaustarpeet. Pankit puhuvat digitalisaatioprojekteistaan.
Trendien tulkinta voivat johtaa ristiriitaisiltakin näyttäviin johtopäätöksiin. Esimerkiksi Citycon on keskittynyt suuriin kauppakeskuksiin, kun erikoistavarakaupan asiakaskysyntä tuntuu vääjäämättä ohjautuvan niihin, ja Kesko puolestaan osti Siwoja ja Valintataloja, koska sen pääkonttorissa aistitaan, että kaupunkilaiset haluavat tehdä ruokaostoksensa läheltä. Verkkokauppa.com puolestaan on rakentunut verkko-ostamisen trendille.
Hoivaa, kyberturvaa ja kiertotaloutta
Viime aikoina Helsingin pörssiin on tullut uusia trendeistä hyötyviä yhtiöitä. Epäilemättä tämä osin johtuu siitä, että uusia yhtiöitä syntyy juuri trendialoille ja toisaalta trendialoilla toimivia yhtiöitä on helpompi myydä sijoittajille suurilla kasvulupauksilla.
Esimerkiksi sote-uudistus avaa mahdollisuuksia vaikkapa Pihlajalinnalle ja päiväkoti- ja vanhainkotikiinteistöjä rakennuttavalle ja omistavalle Suomen Hoivatiloille.
Kauemmin pörssissä olleista yhtiöistä vaikkapa Basware on löytänyt laskujen sähköistymisestä ja sähköisestä taloushallinnosta itselleen pitkäkestoisen kasvuajurin, ja digitaalisuutta hyödyntää muutoin kuivakan tylsältä kuulostavan toimialan sisällä myös tilitoimistoyhtiö Talenom.
Kyberturva esiintyy usein trendilistoilla. Helsingin First Northissa noteerattava Nixu on profiloitunut kyberturvapalveluihin. Viime vuosien pärinäsana on ollut myös kiertotalous. Lassila & Tikanoja voi käyttää sitä hyvällä omallatunnolla. Myös Fortum Ekokem-ostoksensa myötä haluaa siivun muotialasta. Cleantech-muotisanan oikein yrityksen nimeen asti on ottanut Cleantech Invest -sijoitusyhtiö, ja sen alle sopii myös Cleantech Investin salkkuun kuuluva aurinkokeräinvalmistaja Savo-Solar.
Jo niinkin yksinkertainen asia kuin ulkoistaminen on ollut pitkäkestoinen suuntaus: sen sijaan, että asioita tehtäisiin itse, ne ostetaan erikoistuneelta palveluntarjoajalta. Tästä ovat jo kauan elänee esimerkiksi rakennuskonevuokraajat Cramo ja Ramirent. Uusista tulokkaista ulkoistusyhtiönä voi pitää vaikkapa Asiakastietoa.
Ikääntymisestä digitalisaatioon
Indeksisijoitusyhtiö iShares on tehtaillut neljä megatrendeihin tarraavaan etf:ää. ISharesin identifioimat megatrendit ovat ikääntyminen, terveydenhuollon innovaatiot, digitalisaatio ja neljäntenä automatiikka ja robotiikka.
Ne eivät tietenkään ole kaikenkattava lista maailmaa muuttavista megatrendeistä mutta eräät kurkistusikkunat kuitenkin. Jo aiemmin markkinoilla on ollut erilaisia temaattisia rahastoja ja indeksisijoitustuotteita. Suomessakin on markkinoitu esimerkiksi puhtaaseen ilmastoon ja veteen erikoistuneita sijoitustuotteita.
Kiinnostuneena kurkistin neljän uuden etf:n salkkuun ja etsiskelin niistä suomalaisyhtiöitä.
IShares Ageing Population (AGED) sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoimintaa ovat ikääntyvän väestön tarpeet. Salkusta löytyy sairausvakuuttajia, lääkeyhtiöitä ja hoivapalveluiden tarjoajia. AGED-etf:n salkussa on miltei 250 kohdetta, mutta suomalaisia niistä ei ole yksikään.
Ikääntymis-etf:n hajautetun salkun suurimman osakesijoituksen paino on vain 0,59 prosenttia. Siihen yltää yhdysvaltalainen biolääkeyhtiö Ionis. Yli puolen prosentin painoon pääsee myös muun muassa ruotsalainen syöpä- ja aivosairauksien hoitoon erikoistunut Elekta, salkun ainut ruotsalaisyhtiö. Pohjoismaista väriä salkkuun tuovat sen lisäksi tanskalaiset H. Lundbeck ja Genmab sekä norjalainen vakuutusyhtiö Storebrand.
Suomalaisyhtiöitä saa etsiä turhaan myös digitalisaatio-etf:n sadan omistuksen joukosta. Ruotsista mukana on Fingerprint ja Tanskasta Simcorp. Rahaston painavin rivi on brasilialainen e-kauppayhtiö B2W Companhia Digital.
Valmet ja Cargotec edustavat automatiikkaa
Merkittävän kokoisia terveydenhuoltoinnovaatioyhtiöitä ei Helsingin pörssistä löydy, joten eipä niitä löydy iShares Healthcare Innovation -etf:n salkustakaan. Rahaston 80 sijoituksen joukossa ovat samat ruotsalaiset ja tanskalaiset kuin väestön ikääntymiseen tähtäävän etf:n salkussa.
Sen sijaan automaatio- ja robotiikkayhtiöitä Helsingissä on, onhan Helsingin pörssissä niin kuin suomalaisessa teollisuudessa yleisestikin vahva B2B-yhtiöiden edustus.
IShares Automation & Robotics -etf:n vajaan sadan sijoituskohteen joukkoon ovat Suomesta päässeet Valmet ja Cargotec, joiden kummankin paino on pyöristettynä 1,1 prosenttia. Ruotsista mukaan on mahtunut Hexagon ja Norjasta Opera Software. Tanskalaisyhtiöitä salkussa ei ole.
Viikon trio: Tuottoisimmat listautumisannit
Helsingin pörssiin tai Helsingin First North -markkinalle viime vuosina listautuneista uusista yhtiöistä parhaat tuotot on antanut Siili Solutions. Neljä vuotta sitten Siiliin tehty sijoitus on tuottanut Kauppalehden ja Nasdaqin laskelmien mukaan kokonaisuudessaan peräti 246 prosenttia. Toki rahat ovat olleet Siilissä kiinni kauemmin kuin muissa vertailussa mukana olleissa sijoituskohteissa, mikä tasaa tilannetta vuositasoitettujen tuottojen näkökulmasta.
Molemmat trion kärkiyhtiöt hakeutuivat kaupankäynnin kohteeksi ensin First Northiin mutta ovat sittemmin siirtyneet varsinaiselle pörssilistalle.
| Yhtiö | Kokonaistuotto listautumisesta alkaen |
| Siili Solutions | 246 % |
| Taaleri | 193 % |
| Cleantech Invest | 154 % |
Lähde: Kauppalehti.fi, 3.10.2016. Tilanne 20.9.2016.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
