veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Miten nopeasti saan rahani ulos rahastosta?

Miten nopeasti saan rahani ulos rahastosta?
6.4.2021

Kun rahastosäästäjä haluaa muuttaa sijoituksiaan käteiseksi, rahat putkahtavat tavallisesti tilille hyvin nopeasti. Rahastoissa on kuitenkin eroja, ja markkinatilannekin voi tuottaa yllätyksen.

Markkinoiden myrskyt voivat nostaa tai laskea sijoittajan rahasto-osuuksien arvoa äkkiä rankastikin. Sen sijaan äärimmäisen harvoin myllerrykset ovat vaikuttaneet siten, että sijoittaja ei pystyisi lunastamaan rahasto-osuuksiaan silloin, kun haluaa. Lunastaminen tarkoittaa sitä, että sijoittaja luopuu rahasto-osuudestaan, rahastoyhtiö lunastaa sen ja maksaa sijoittajalle osuuden arvon rahana.

Joskus joitakin sijoitusrahastoja on kuitenkin jouduttu tilapäisesti sulkemaan. Silloin ovat lunastukset voineet viivästyä ja sijoittajat joutua odottamaan rahojaan.

Viimeksi tällainen häiriö sattui Suomessa muutamissa pitkän koron rahastoissa keväällä 2020, kun koronapandemia sekoitti hetkeksi korkomarkkinat.

Osuuden arvo pitää pystyä laskemaan

Jotta rahastoyhtiö voi lunastaa sijoittajan rahasto-osuudet, rahastolla on oltava käytettävissään varoja, joilla maksaa sijoittajalle.

Mutta jo ennen kuin päästään maksuvaiheeseen, rahaston on pystyttävä laskemaan osuuksien arvo. Tavallisessa sijoitusrahastossa yhden osuuden arvo = rahaston sijoitusten + käteisvarojen arvo jaettuna osuuksien lukumäärällä.

Jos markkinat eivät toimi, arvon laskenta voi olla mahdotonta. Tällöin rahastoyhtiö ei voi myöskään lunastaa osuuksia.

Lunastaminen saattaa viivästyä joskus muistakin syistä. Miten kävisi, jos esimerkiksi iso joukko rahaston sijoittajia ryntäisi yhtä aikaa lunastamaan osuuksiaan? Silloin voi olla mahdollista, että rahastoyhtiö ei pysty riittävän nopeasti realisoimaan sijoituksiaan, jotta rahaa riittäisi heti kaikille lunastajille.

Rahastojen täytyy tehdä stressitestejä

Lunastusongelmat ovat kuitenkin poikkeuksellisia. Siihen on pyritty myös sääntelyllä. ”Sijoittajansuoja on viime vuosina parantunut ja alan toimijoita koskeva sääntely lisääntynyt”, sanoo Seligson & Co -rahastoyhtiön toimitusjohtaja Ari Kaaro.

Hän kertoo, että rahastojen on muun muassa tehtävä säännöllisesti likviditeettistressitestejä. ”Rahaston on pidettävä huolta siitä, että sillä on riittävästi käteistä ja likvidejä (helposti rahaksi muutettavia) sijoitusinstrumentteja.”

Likviditeetti on tärkeää, mutta toisaalta iso käteiskassakaan ei ole rahaston sijoittajien edun mukainen. ”Rahaston pitäisi tuottaa. Kun korot ovat nyt negatiivisia, rahastossa ei kannata pitää suuria käteismääriä”, OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Juha Takala sanoo. Rahaston säännöistä ja sijoituspolitiikasta riippuu, miten likviditeetistä käytännössä huolehditaan.

Tarkista määräajat rahaston säännöistä

Tyypillisessä osake- tai yhdistelmärahastossa sijoittaja saa jo seuraavana pankkipäivänä tililleen rahat lunastettavista rahasto-osuuksistaan. Aikataulu ja lunastustoimeksiantojen määräajat kannattaa kuitenkin aina tarkistaa rahaston avaintietoesitteestä tai säännöistä.

Jos toimeksianto tulee ajoissa, lunastettavan osuuden arvoksi tulee toimeksiantopäivän arvo ja maksupäivä on usein seuraava pankkipäivä. Näin sujuu lunastus esimerkiksi useimmissa Seligsonin rahastoissa. Muista poikkeavassa rytmissä elää Tropico Lat Am -rahasto, joka on avoinna vain kerran viikossa. ”Sieltä rahojen saaminen saattaa siksi kestää useamman päivän”, Ari Kaaro kertoo.

Kaikkia sijoituskohteita ei pysty realisoimaan nopeasti

Myös OP-Rahastoyhtiöllä on iso joukko perinteisiä osake-, yhdistelmä- ja korkorahastoja, joissa osuuksien arvonlaskenta ja lunastusten maksu hoituu yleensä vuorokaudessa.

Viime vuosina markkinoille on kuitenkin tuotu yhä useampia ns. vaihtoehtoisia rahastoja. ”Niissä sijoituskohteet eivät ole nopeasti rahaksi muutettavia”, Juha Takala OP-Rahastoyhtiöstä kertoo. Esimerkiksi sopii OP-Vuokratuotto. Se on erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa kiinteistöihin, asuntoihin ja toimitiloihin.

OP-Vuokratuotto onkin avoinna vain kvartaaleittain eli neljästi vuodessa. Myös lunastuksia voidaan siten tehdä vain neljästi vuodessa. Jos rahastosijoittaja harkitsee lunastustoimeksiannon tekemistä, hänen kannattaa hyvissä ajoin tarkistaa määräajat rahaston säännöistä.

Vastaavantyyppisiä harvakseltaan auki olevia rahastoja ovat usein myös esimerkiksi metsärahastot. Sellaisia voivat olla myös muihin, tavallista hankalammin rahaksi muutettaviin kohteisiin sijoittavat rahastot, kuten OP:llä mikroyhtiöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto.

Ulla Simola

Rahat, verot, työ & eläke, koti