Kuluttajan talousnäkymät ovat suotuisat, vaikka Suomen talouden vauhti vähän hidastuukin. Uhkana on maailmantalouden hidastuminen.
Miltä näyttää Suomen talouden yleiskuva alkaneena ”lukuvuonna” eli vuoden verran tästä syksystä eteenpäin, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen?
”Kohtalaisen hyvältä näyttää. Talous kasvaa nyt vähän alle kolmen prosentin vauhtia. Vauhdin odotetaan hidastuvan hieman, mutta ei merkittävästi.”
Eikö tuo kolme prosenttia ole tosi hyvä kasvuluku?
”Onhan se, mutta toisaalta vuosina 2007–2017 kasvu oli keskimäärin nolla prosenttia, joten kurottavaa riittää. Vasta tämän vuoden toisella neljänneksellä Suomen bkt ylitti vuoden 2007 lopun tason.”
Mitkä tekijät tukevat Suomen talouden kasvua?
”Kasvu on ollut monipuolista, ja se on hyvä. Sekä vienti, investoinnit että kulutus ovat kasvaneet.
Talonrakentamisessa on edelleen kasvua, vaikka pieniä hidastumisen merkkejäkin jo näkyy.
Jossain määrin huolestuttavaa on kone- ja laiteinvestointien pysähtyminen, samoin se, että aineettomien investointien (kuten tutkimuksen ja tuotekehityksen) pitkä alamäki on vasta pysähtynyt eikä uusi nousu ole vielä käynnistynyt. Perinteisten koneinvestointien nousua saattaa hidastaa palvelutuotannon merkityksen lisääntyminen.
Työmarkkinoiden parantunut veto tukee yksityistä kulutusta tästä eteenpäinkin. Me Akavassa olemme myös tyytyväisiä siihen, ettei tuloverotus kiristy ensi vuonna. Se on hyvä asia talouden ennustettavuudenkin kannalta.”
Työttömyysaste oli vuonna 2015 yli yhdeksän prosenttia, nyt se on vähän päälle seitsemän prosenttia (kausitasoitettu luku). Vieläkö se voisi laskea tuosta paljonkin?
”Työttömyysluvut näyttävät nyt hyviltä. Vähän mietityttää, kuvaako työttömyysaste tarkasti todellista tilannetta vai heikentyvätkö luvut hieman, kun tilastot myöhemmin tarkentuvat.
Voisi kuvitella, että nykyisellä talouskasvulla työpaikkoja tulee lisää niin, että olisi mahdollista päästä 6,5-7 prosentin työttömyysasteeseen.”
Miten taloustilanne näkyy keskivertokuluttajan kukkarossa?
”Kokonaisuutena kuluttajien ostovoima kasvaa, koska työpaikkoja tulee lisää, palkat nousevat enemmän kuin kuluttajahinnat ja ansiotulojen verotus pysyy ennallaan.”
Millaisia riskejä tai uhkia Suomen suotuisalle talouskehitykselle on?
”Paljon on kiinni siitä, miten maailmalla menee. Yhdysvaltojen talous on kasvanut ennätyksellisen pitkään, lähes kymmenen vuotta. Kaikki ennustajat miettivät, milloin käänne tapahtuu.
Uhkana on maailmankaupan kasvun hidastuminen. Siitä on merkkejä – ja hidastuminen alkoi jo ennen kuin ruvettiin puhumaan kauppasodasta. Etenkin kehittyneissä maissa tuonti on kääntynyt laskuun, ja se vaikuttaa meihin: vientikysynnän kasvu voi olla jäähtymässä.
Kotimaisista tekijöistä talouskasvuun vaikuttaa esimerkiksi se, miten kauan rakennusala jaksaa kasvaa.
Riski, johon kotitalouksien kannattaa varautua, on korkojen nousu. Pankit kyllä testaavat, että asuntovelan hakija selviytyisi kuuden prosentin lainakorosta, mutta miten velallinen hoitaa talouttaan lainanoton jälkeen?
Tällä hetkellä asuntolainakannan keskikorko on alle prosentin. Sellaisella korolla asuntovelalliselle tulisi jäädä rahaa säästöön, jos hän on varautunut korkojen nousuun. Mutta onko sitten oikeasti varauduttu vai annettu budjetin levähtää niin, että omassa taloudessa ei todellisuudessa olekaan liikkumavaraa?”
Milloin korkojen nousua on odotettavissa?
”Ehkä ensi vuoden lopusta lähtien. Vaikka korot ovat matalat, kannattaa muistaa, että jos lainakorko nousee yhdestä prosentista kahteen, lainanhoitokulu kaksinkertaistuu.”
Kesällä asuntokauppakeskusteluissa vedettiin köyttä siitä, meneekö asuntomarkkinoilla huonosti vai hyvin. Miltä sinusta vaikuttaa?
”Kesä-heinäkuun tilastojen perusteella näyttää siltä, että vanhojen asuntojen kauppa ei olisi ollut erityisen pirteää. Mutta ehkä tilastoissa näkyvät myös pitkät helteet. Asuntonäytöillä juokseminen tuskin oli päällimmäisenä ihmisten mielessä. Uskon, että kauppa vilkastuu taas syksyllä. Hintojen nousukin on ollut maltillista vanhoissa asunnoissa.”
Ulla Simola
