veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Korot kiipeävät, mutta mihin asti?

Korot kiipeävät, mutta mihin asti?
15.6.2022

Se kiinnostaa velallista, jonka kukkaroa rasittaa nyt lainanhoidon lisäksi moni muukin kasvava kulu. Mutta on niitäkin, jotka odottavat korkojen nousua: tallettajat. Kannattaako odotus?

Kun tänä keväänä huhtikuussa 12 kuukauden euribor kiipesi nollan yläpuolelle, siitä uutisoitiin näyttävästi.

Ei ihme, sillä 12 kuukauden euribor on suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, ja edellisen kerran euribor oli ollut plussalla tammikuussa 2016.

Tämän vuoden toukokuun viimeisenä päivänä euribor oli 0,39 prosenttia. Se oli kuitenkin rivakassa nousussa jo ennen nollarajan rikkoutumista. Millaisiin lukemiin tässä ollaan kipuamassa?

”Markkinoiden hinnoittelun perusteella voi odottaa, että euribor saattaa lähikuukausina nousta aika nopeastikin, mutta nousu pysähtyisi suurin piirtein kahteen prosenttiin”, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

Hän tuumii, että ekonomistin silmissä parin prosentin korkotaso on varsin ok. Nollakorot, saati miinuskorot, eivät ole terveen talouden merkki. ”Parin prosentin korko ei ole liian lähellä nollaa, mikä merkitsisi taloutta hyydyttävän deflaation (hintojen laskun) uhkaa, mutta ei vielä niin korkea, etteivät talous ja kuluttajat sitä kestäisi.”

Tällä hetkellä korkoja ajaa ylöspäin ennen kaikkea inflaatio, kuluttajahintojen nousu. Ennakkotietojen mukaan Suomen inflaatio oli toukokuussa jo seitsemisen prosenttia. Keskuspankit pyrkivät hillitsemään inflaatiota korkoja nostamalla. Markkinakorot, kuten euriborit, puolestaan ennakoivat keskuspankkien tulevia korkoliikkeitä.

Mihin perustuu odotus, että korkojen nousu pysähtyisi pariin prosenttiin ensi vuonna?

”Inflaatio kuvaa hintojen muutosta vuotta aiempaan verrattuna. Kun vertailukohdan eli tämän vuoden hinnat ovat jo korkeat, nousuvauhti hidastuu. Lisäksi osasyy inflaation nopeutumiseen ovat pandemiasta johtuvat tekijät, joiden vaikutus on arvioitu ohimeneväksi.”

”Ennusteisiin liittyy toki paljon epävarmuutta esim. siitä, miten Ukrainan sota etenee ja mitä tapahtuu Kiinan koronarajoituksille.”

Lainan kuukausierän nousuun kannattaa varautua

Suomen Pankin tilaston mukaan asuntolainakannan keskikorko oli huhtikuussa 0,81 prosenttia. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 0,93 prosenttia.

Laina on siis yhä halpaa. Velallisen kannattaa silti ennakoida kustannustensa nousua hyvissä ajoin. Jos lainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, lainan korko voi muuttua kerran vuodessa korontarkistuspäivänä. Esimerkiksi 31.5.2022 euribor oli 0,87 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 31.5.2021.

Suuntaa antava esimerkki vaikutuksesta: Jos lainasumma on 200 000 euroa ja laina-aika 20 vuotta ja lainan korko nousee 0,9 prosentista 1,8 prosenttiin, lainan kuukausierä kasvaa 911 eurosta 993 euroon eli 82 eurolla.

Jos lainaa maksaa kiintein tasaerin, koron nousu ei vaikuta heti, vaan laina-aika pitenee. ”Mutta kyllä silläkin on merkitystä, että lainaa joutuu maksamaan pidempään kuin on suunnitellut”, Henna Mikkonen muistuttaa.

Tallettaja odottaa jo aikaa parempaa – turhaanko?

Korkojen maltillinenkin nousu on nyt rasitus velallisille, sillä samanaikaisesti kasvavat monet elämisen ja asumisen kulut. Jotkut saattavat silti suorastaan odottaa korkojen nousua: talletusten ystävät. Heillä ei kuitenkaan ole syytä riemuun.

Ensinnäkin: ”Yleinen korkotason nousu näkyy talletuskoroissa vasta viipeellä”, Henna Mikkonen sanoo.

Useimmat talletuskorot ovat olleet pitkään nollassa. Pankeille nollakorkoiset talletukset ovat kuitenkin olleet kalliita, kun yleinen korkotaso on ollut nollan alapuolella. Kuluttajien talletuksista ei ole Suomessa peritty negatiivista korkoa, vaikka esimerkiksi joistain yritysten talletuksista on.

Keskimääräistä parempia talletuskorkoja on kuitenkin voinut saada mm. sellaisista pankeista, joille korkeakorkoisten kulutusluottojen tarjoaminen on tärkeää liiketoimintaa. Esimerkiksi Bigbank tarjosi 1.6. vuoden määräaikaistalletukselle 1,5 prosentin koron.

Toiseksi: ”Tällä hetkellä talletusten reaalikorko on miinuksella enemmän kuin aikoihin. Jos inflaatio on 6‒7 prosenttia ja korko nollan tuntumassa, säästöt ehtivät vuodessa huveta reippaasti”, Henna Mikkonen muistuttaa.

Eivätkä talletuskorot todennäköisesti missään nouse lähellekään niin paljon, että tallettaja pärjäisi inflaatiolle. Jos inflaatio on 6 % ja huomioidaan myös tallettajan korkotulosta maksama lähdevero, talletuskoron pitäisi olla 8,6 %, jotta säästöjen arvo ei pienenisi. Tuollakaan korolla ei siis kertyisi todellista tuottoa.

Ulla Simola

Jutun viimeisessä kappaleessa mainittu talletuskorko pitää olla 8,6 prosenttia (ei 4,2 %), jotta säästöjen arvo ei pienenisi, jos inflaatio on 6 prosenttia. Korjaus on tehty 27.6.2022.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti