Nopeasti etenevä kaupungistuminen hyödyttää jo nyt monia pörssiyhtiöitä ja tasoittaa suhdannevaihteluja. Perinteisillä opeilla yhtiöt eivät kuitenkaan menesty jatkossa.
Maailman kaupunkien väestö kasvaa YK:n ennusteen mukaan 2,5 miljardilla ihmisellä vuoteen 2050 mennessä.
Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja ja infrastruktuuria, jotka edellyttävät valtavia investointeja. Myös kulutus kasvaa, kun vaurastuva ja kasvava keskiluokka etenkin kehittyvissä maissa ostaa lisää tuotteita ja palveluja.
Samaan aikaan kaupungit tarvitsevat entistä tehokkaampia keinoja tyydyttämään kasvavaa energian tarvetta ja torjumaan pahenevia ympäristöongelmia.
Kaupungistuminen on aikamme merkittävimpiä megatrendejä, joka tuo jo nyt merkittävää liikevaihtoa usealle suomalaiselle pörssiyhtiölle.
"Moni yritys on ilmiöön jo herännyt ja hyödyntää sitä liiketoiminnassaan", Lähi-Tapiolan salkunhoitaja Timo Ritari toteaa.
Hän huomauttaa, että kaupungistuminen ei ole kuitenkaan suora ja nouseva käyrä. Välillä ilmiö hidastuu, kun talous kääntyy laskuun.
"Kaupungistuminen etenee kuitenkin koko ajan taustalla. Se tuo tiettyä vakautta niille yhtiöille, jotka ovat olleet perinteisesti syklien armoilla. Näitä ovat esimerkiksi konepajat ja metsäyhtiöt", Ritari sanoo.
MIKÄ ON KESKEISTÄ KAUPUNGISTUMISESSA? "Ilmiön vauhti vaihtelee, mutta se etenee kuitenkin vääjäämättä ja luo kysyntää erilaisille tuotteille ja palveluille pitkällä aikavälillä. Kaupungistumisella on näin suhdanteita tasaava vaikutus." Salkunhoitaja Timo Ritari, Lähi-Tapiola
Aasiassa eniten potentiaalia
Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kiinnostus kohdistuu nyt ennen muuta Aasian suurkaupunkeihin, joissa investoinnit ja ostovoima kasvavat nopeimmin.
"Aasia on edelleen suhteellisesti pieni markkina-alue suomalaisille yrityksille. Sieltä löytyy kuitenkin suurin potentiaali", Alexandria Rahastoyhtiön päästrategi Tero Wesanko sanoo.
Hissiyhtiö Koneelle Aasia on ollut jo vuosia tärkeä markkina-alue. Yritys on niittänyt siellä mainetta etenkin pilvenpiirtäjiin toimitetuilla hisseillä.
Suurkaupunkien tarvitsemissa viestintäyhteyksissä Nokialla on ollut jo pitkään vahva jalansija. Tulevina vuosina yhtiö kärkkyy jälleen lisää kauppoja, kun käyttöön otetaan uuden sukupolven mobiiliverkkoja.
Kasvavat kaupungit tarvitsevat myös entistä suurempia ja tehokkaampia satamia selvitäkseen lisääntyvistä tavaravirroista. Se avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lastinkäsittelylaitteita ja nostureita valmistaville Cargotecille ja Konecranesille.
Vaisala toimittaa puolestaan säänmittauslaitteita lentokentille, joita laajennetaan ja rakennetaan nyt lisää etenkin Aasian suurkaupungeissa.
MIKÄ ON KESKEISTÄ KAUPUNGISTUMISESSA? "Vahvoilla ovat aina yritykset, joiden tase ja markkina-asema ovat kunnossa. Kasvu ja investoinnit näyttävät nyt hiipuvan, mutta laskusuhdanteessakin vahvat korjaavat parhaimmat palat." Päästrategi Tero Wesanko, Alexandria rahastoyhtiö
Metsäyhtiöiden sellua tarvitaan lisää
Aasian vaurastuva kaupunkiväestö on suoraan harvan suomalaisyhtiön kohderyhmä, sillä meillä on vähän paikallisille markkinoille sopivien kulutustuotteiden valmistajia.
Poikkeuksiin kuuluu Marimekko, joka on saanut uutta tuulta siipiensä alle etenkin Kaukoidässä lisääntyneen myynnin ja lisenssitulojen ansiosta.
Moni suomalaisyritys hyötyy kuitenkin länsimaisia kulutustapoja omaksuvista aasialaisista epäsuorasti. Esimerkiksi Kiinan suurkaupunkien kahviloissa ja pikaruokapaikoissa moni juoma siemaillaan Huhtamäen pahvimukista.
Pakkausmateriaalien kulutusta kasvattaa myös ruokaostosten siirtyminen torien irtomyynnistä supermarkettien pakattuihin tavaroihin. Se lisää Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM:n sellun kysyntää.
Sellua kuluu myös entistä enemmän pehmopaperiin, josta valmistetaan muun muassa wc-paperia, paperiliinoja ja vaippoja ja sitä tarvitaan rajusti kasvavan verkkokaupan pakkausmateriaaleihin.
Metsäyhtiöiden keskeinen kilpailuvaltti on puupohjaisten tuotteiden kierrätettävyys. Muoviroskasta aiheutuviin ongelmiin aletaan herätä myös kehittyvien maiden kaupungeissa.
Rakentaminen ja terveysala hyötyvät
Suomessa kaupungistumisen mittakaava ovat kokonaisuuteen suhteutettuna pieni, mutta myös meillä väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu vääjäämättömästi.
Tästä hyötyvät esimerkiksi SRV:n, YIT:n, Lehdon ja Constin kaltaiset rakennusyhtiöt.
"Uudisrakentamisen ennustetaan nyt hiipuvan, mutta kasvukeskuksissa riittää tulevinakin vuosina kysyntää uusille tasokkaille ja hyväpohjaisille asunnoille", Wesanko arvioi.
Terveystalon ja Pihlajalinnan kaltaiset terveysalan yritykset puolestaan odottavat, että väestökeskittymissä tarvitaan jatkossa entistä enemmän niiden palveluja sote-ratkaisusta riippumatta.
Myös Keskon kaltaiset vähittäiskaupan yritykset laskevat paljon kasvukeskusten varaan.
Kuluttajien tarpeiden ja käyttäytymisen muutoksia ei ole kuitenkaan aina helppo ennakoida. Stockmannin tavaratalokaupan jyrkkä alamäki on tästä varoittava esimerkki.
Moni muukin perinteinen yhtiö joutuu miettimään liiketoimintaansa uusiksi tulevina vuosina. Joulukuussa energiayhtiö Fortum ilmoitti sijoittavansa tulevina vuosina 150 miljoonaa euroa alkuvaiheen kasvuyrityksiin. Amerikkalaisen rahaston kautta tehtävillä sijoituksilla yhtiö kertoo etsivänsä oppia muun muassa kaupungistumisen edellyttämiin muutoksiin.
Matti Remes
