veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kannattaako osinkoyhtiöihin sijoittaa?

Kannattaako osinkoyhtiöihin sijoittaa?
8.3.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Onko osingolla merkitystä? Ei! Parempi jättää rahat yhtiöön. Kyllä! Osinko on pitkäaikaissijoittajan palkka.

Helsingin pörssin tärkeimmät yhtiöt ovat kertoneet osinkoesityksensä kevään yhtiökokouksille. Pian starttaava yhtiökokoussesonki alkaa varisuttaa osinkoja omistajien pankkitileille.

Osingoista käydään värikästäkin keskustelua. Ovatko osinkoja tiiraavat sijoittajat taloutta ymmärtämättömiä tyhmyreitä vai menestyvätkö he sijoittajina keskimääräistä paremmin?

Tarkastelin näkemyksiä ja argumentteja puolesta ja vastaan.

Väite 1: Osinko on rahansiirto taskusta toiseen

Väite pitää paikkansa. Osakkeenomistajat saavat osingonjaossa yhtiöltä rahaa omistusosuutensa suhteessa. Osingonjaossa ei synny rahaa tyhjästä.

Osingonjakotiedolla ei pitäisi olla mitään merkitystä yhtiön kurssin kannalta, ja osingon irrotessa osakekurssin pitäisi pudota osingon verran.

Väite 2: Parempi pyy pivossa

Pörssikurssit kuitenkin tuntuvat reagoivan nousulla, jos yhtiön hallitus esittää osinkoa jaettavaksi odotuksia enemmän ja varsinkin silloin, jos yhtiö käynnistää entistä avokätisemmän voitonjaon.

Sijoittajat tuntuvat arvostavan heti käteen saatavaa osuutta yhtiön tuloksesta enemmän kuin kenties joskus tulevaisuudessa koittavaa osinkoa. Pyy pivossa tuntuu olevan arvokkaampi kuin kymmenen oksalla; pörssikurssireaktioiden perusteella väite tuntuisi pitävän paikkansa.

Väite 3: Osingolla on indikaatioarvoa

Rahan lisäksi kyse voi olla siitä, että osingolla hallitus lähettää sijoittajille viestiä: nyt menee hyvin, meillä on varaa maksaa enemmän. Tai: nyt täytyy olla tarkkana rahan kanssa. Osinkoehdotusta miettiessään yhtiön hallitus ei katso pelkästään mennyttä vaan myös alkanutta vuotta.

Väitettä on hankala todentaa, mutta esimerkiksi pitkään osinkoaan vuosi vuodelta korottaneen Raision päätös luopua osinkojen korotusputkesta varmasti osaltaan syvensi Raision osakkeen negatiivista kurssireaktiota. Miksi osinkoa ei korotettu? Onko yhtiössä jotain pelottavaa, mikä ei näy tulosluvuista?

Vastaavasti yhtiön palaaminen pitkän osingottoman kauden jälkeen osingonmaksajaksi välittää viestiä siitä, että ongelmat ovat jääneet taakse.

Väite 4: Jos yhtiö maksaa osinkoa, se kieltäytyy kasvusta

Väite pitää osin paikkansa. Yhtiö voi käyttää voittovarojaan joko liiketoimintansa kehittämiseen tai jakamalla sitä omistajilleen. Osakkeenomistajille jaetut eurot ovat pois vaikkapa kasvuinvestoinneista.

Väite on kuitenkin yliampuva. Ensinnäkin yhtiö voi käyttää rahaa liiketoiminnan ylläpitämiseen ja sen kasvattamiseen, vaikka se jakaa osinkoja.

Toiseksi yhtiölle ei välttämättä ole tarjolla niin hyviä investointikohteita, joihin sen kannattaisi käyttää rahaa. Jos kasvuinvestoinnin tuotto-odotus on huono, viisas hallitus jakaa rahat omistajille sen sijaan, että kasvua haettaisiin hinnalla millä hyvänsä. Eikä rahaa toisaalta kannata makuuttaa yhtiön kassassa.

Väite 5: Tiukka kassa pitää yritysjohdon valppaana

Omistajien saattaa olla järkevää pitää yhtiön tase tiukkana. Kun yritysjohdolla ei ole käytettävissään liikaa rahaa, se pakottaa johtoa valitsemaan tarkkaan, mihin hankkeisiin ryhdytään.

Tätä filosofiaa harjoittavat esimerkiksi Paasikivet (Kemira, Tikkurila, Uponor), ja se toimineekin parhaiten yhtiöillä, joilla on ankkuriomistajia, jotka tarpeen tullen ovat valmiit rahoittamaan investointeja esimerkiksi laittamalla yhtiöön lisää rahaa osakeannin kautta, jos hyviä tilaisuuksia avautuu eteen. Tällöin yhtiön sotakassa ei ole firman taseessa vaan omistajien lompakoissa.

Väite 6: Osinkoyhtiöt tuottavat keskimääräistä paremmin

Sijoittamisessa osinkostrategiaa voi harjoittaa monella tavalla. Suoraviivaisin niistä on salkun koostaminen niistä yhtiöistä, jotka antavat sijoitushetkellä korkeinta osinkotuottoa seuraavalla tai viimeisimmällä osingolla ja senhetkisellä pörssikurssilla laskettuna.

Tätä ajattelutapaa hyödyntävistä strategioista tunnetuin on Dogs of the Dow, jossa kunkin vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskursseilla valitaan Dow 30 -indeksistä ne kymmenen yhtiötä, joiden osinkotuottoprosentti on korkein.

Dogs of the Dow -verkkosivuston mukaan strategia on tuottanut vuoden 2000 alusta vuoden 2016 loppuun keskimäärin 8,6 prosenttia vuodessa, kun Dow 30 -indeksi on vastaavana aikana antanut keskimäärin 6,9 prosentin vuosituoton. Tämä ei tietenkään vielä todista osinko-osakkeiden ylituottoa suhteessa markkinoihin.

Miksi osinko-osakkeet voisivat tuottaa keskimääräistä paremmin? Yksi varteenotettava selitys on se, että osinko-osakkeet ovat yleensä arvo-osakkeita eli osakkeita, jotka on arvostettu markkinoilla keskimääräistä edullisemmin. Niihin ei ole ladattu suuria tulevaisuudentoiveita, jotka eivät toteudu niin usein kuin pitäisi. Monissa tutkimuksissa arvo-osakkeiden on todettu peittoavan kalliit osakkeet.

Väite jätetään empiirisesti tarkasteltavaksi, mutta historiassa se tuntuisi pitäneen paikkansa.

Väite 7: Osingoista maksettavien verojen vuoksi kokonaistuotto jää kauas toivotusta

Pörssiyhtiön yksityishenkilölle maksamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Jos pääomatuloja kertyy vuodessa alle 30 000 euroa, pääomatuloveroprosentti on 30. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34. Pörssiosingoista veroihin menee siis 25,5 prosenttia tai 28,9 prosenttia.

Mikäli haluaa olla mukana kohdeyhtiönsä tuotossa, saadut osingot pitää sijoittaa uudelleen yhtiöön, siis ostaa lisää yhtiön osakkeita pörssistä. Verotuksen vuoksi ostoja ei kuitenkaan voi tehdä koko osinkosummalla. Osakkeiden ostamisesta aiheutuu myös transaktiokustannuksia, jotka voivat olla suhteessa suuria, jos kauppasumma on pieni.

Verojen ja kulujen vuoksi osinkorahoja ei saa sijoitettua uudelleen yhtiöön läheskään täysimääräisesti. Pitkällä aikavälillä se nakertaa korkoa korolle -ilmiön voimaa.

Väite pitää paikkansa.

Väite 8: Warren Buffett ei pidä osingoista

Mistä tahansa sijoittamiseen liittyvästä asiasta sitten kiistelläänkään, aina jossain vaiheessa esiin nousee kysymys: mitä mieltä Warren Buffett on asiasta?
Buffettin luotsaama Berkshire Hathaway ei maksa osinkoja, ja Buffett on argumentoinut selväsanaisesti, miksi yhtiö toimii niin.

Berkshire Hathaway on kuitenkin poikkeustapaus. Se on sijoitusyhtiö, ikään kuin valtava sijoitusrahasto, jonka sijoituskohdevalikoima kattaa paitsi kaikki maailman listatut osakkeet myös listaamattomat kohteet, kaikenmoiset korkotuotteet ja niin edelleen. Yhtiön tehtävänä on löytää rahoille tuottavia sijoituskohteita.

Normaalin yhtiön tilanne on toinen. Sen investointien on yleensä hyvä liittyä yhtiön omaan liiketoimintaan. Ne ovat teollisia investointeja, eivät finanssisijoituksia.

Buffett ei pidä järkevänä, että Berkshire Hathaway maksaisi osinkoja, mutta ne yhtiöt, joissa Berkshire Hathaway on suuri omistaja, maksavat osinkoja. Buffett ei siis ole lainkaan niin osinkokielteinen kuin julkisuudessa usein esitetään. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.