veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Harvia pörssiin – heitän seteleitä tulipesään

Harvia pörssiin – heitän seteleitä tulipesään
12.3.2018

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Harvia listautuu Helsingin pörssiin vahvoilla laatuyhtiön tunnusluvuilla. Kiuasvalmistaja takoi viime vuonna viidentoista prosentin liikevoiton ja on kolmena viime vuotena vääntänyt, viime vuoden retkahduksesta huolimatta, keskimäärin 87 prosentin kassavirtasuhteen.

Käsillä vaikuttaisi olevan hinnoitteluvoimainen brändifirma.

Pääomasijoittaja CapManin huomissa perheyhtiöstä on rakennettu houkutteleva sijoitustarina. Harvia on yhdentoista prosentin markkinaosuudellaan kiuas- ja saunakomponenttien markkinajohtaja maailmassa. Huomata sopii rajaus: Harvia ei valmista pelkästään kiukaita vaan myös ohjauskeskuksia, saunoja ja höyrygeneraattoreita. Lisäksi varaosat, palvelut ja muut tuovat 15 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Kiukaat ovat kuitenkin tuotevalikoiman ykkönen. Niistä tulee kuusi kymmenestä liikevaihtoeurosta.

Pörssilistautuminen viiden vuoden sisällä siinteli yhtiön perustajan Tapani Harvian pojan Pertti Harvian puheissa, kun hän vuonna 2014 toimitusjohtajana oli myynyt perheyhtiön enemmistön pääomasijoittajalle. Aikataulu pitää.

CapManin aikana Harviaa on laajennettu parilla yritysostolla, joista etenkin itävaltalaisen Sentiotecin hankinta vaikuttaa sopivan Harviaan erinomaisesti. Sentiotecin myötä Harvia on vahvistanut asemaansa saksankielisessä Euroopassa ja saa kylkeensä premiumbrändin. Synergiahyötyjä voisi kuvitella löytyvän. Sikäli kyse ei vaikuttaisi olevan pelkästään sijoitustarinan vaan myös yhtiön rakentamisesta.

Kiuaskamppailu käy kuumana

Kukapa suomalainen ei haluaisi olla mukana levittämässä saunan ilosanomaa maailmalle? Harvian mukana tällainen lähetystyö onnistuu, sillä maailman markkinaykkösen velvollisuus on viedä koko toimialaa eteenpäin.

Aivan yksin Harvian ei tätä työtä tarvitse tehdä, sillä saman sanoman julistajana on myös toinen suomalaistaustainen saunayhtiö, TylöHelo, joksi suomalainen Helo ja ruotsalainen Tylö yhdistyivät viime vuoden loppupuolella.

Kilpailu kiukaista käy siis kuumana, ja kummeksuisin, jos näiden kolmen yhtiön erilaisia järjestelyjä ei olisi pyöritelty suuntaan jos toiseenkin.

CapMan kuitenkin päätyi tuomaan Harvian pörssiin. Se tarkoittaa, että pörssistä on saatavilla paras hinta. 

Kasvua keskiostoksesta

Globaalista johtoasemasta puhumisen rinnalla on syytä muistaa, että Suomen ulkopuolella saunakulttuuri on kovin köykäistä. Harvian arvion mukaan Suomi vastaa kymmentä prosenttia kansainvälisestä sauna- ja spamarkkinasta. Jos puhuttaisiin pelkästään saunamarkkinasta, luku olisi epäilemättä suurempi.

Suomea isompia markkina-alueita sauna- ja spamarkkinalla ovat Venäjä (16 prosenttia) ja Saksa (15 prosenttia). Esimerkiksi Ruotsin osuus on vain neljä prosenttia. Näitä maita yhdistää myös se, että saunat ovat etupäässä perinteisiä suomalaismallisia saunoja, kun Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä suositaan höyrysaunoja ja Pohjois-Amerikassa infrapunasaunoja. Harvia on mukana kaikissa kolmessa saunasegmentissä, mutta vahva asema sillä on vain meikäläisten saunojen saralla.

Harvian liikevaihdosta Suomi tuo 37 prosenttia, Saksa 12 ja Venäjä 10 prosenttia. Saksassa ja Venäjällä Harvia on markkinakakkonen.

Pörssiin listautumisen yhteydessä yhtiön tulee tietenkin esittää kasvutarina. Vaikka Suomi-sijoittajan sinivalkoisissa silmälaseissa kuinka kiiltelisi saunojen myyminen Saharaan, realistisesti täytyy ymmärtää, että myynti perustuu jatkossakin kehittyneiden saunamarkkinoiden korvauskysyntään.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään siitä, kuinka ahkerasti päivitämme mökkikiukaitamme. Uuden kiukaan oston yhteydessä ei vaihdeta samanlaiseen vaan parempaan. Lisäksi saunaan halutaan kenties kehittyneempää teknologiaa.

Saunatuotteet ovat myyjän kannalta ihanteellisia, sillä ne ovat arjen ylellisyystuotteita, joihin asiakas käyttää mielellään rahaa avokätisemmin. Yksityishenkilön ostoksen absoluuttinen koko on kohtuullinen, muutamia satasia, joten katteet saa hilattua kohdalleen niin kuin Harvia on tehnyt.

Rahat CapManille

Harvian listautumisanti koostuu osakeannista ja -myynnistä. Yhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeita sen verran, että niillä saa kerättyä markkinoilta 45 miljoonaa euroa ennen kuluja, joita koituu peräti neljän miljoonan euron edestä – Danske on Harvian listautumisen varmin voittaja. Listautumishintahaarukan ylärajalla se tarkoittaa reilua 5,3 miljoonaa osaketta. Lisäksi CapManin rahastot ja muutamat muut nykyiset osakkeenomistajat myyvät 1,3–1,5 miljoonaa osaketta.

Harvian keräämät rahat eivät jää lämmittämään yhtiön kassaa, vaan niillä maksetaan pääomalainoja. Näin tase tervehtyy ja rahoituskulut pienenevät kohtuullisiksi. Velkaa jää taseeseen silti reippaasti.

Harvian antiin osallistumista miettivän on kyettävä vastaamaan itseään tyydyttävästi kysymykseen: Miksi minä ostaisin, kun yhtiön hyvin tunteva pääomasijoittaja ja perheenjäsenten yhtiöt myyvät?

Lisäkertoimen kysymykselle antaa se, että Harvia runnotaan pörssiin vauhdikkaasti. Yleensä yhtiö ilmoittaa listautuisaikeestaan vajaat kaksi viikkoa ennen annin alkua. Nyt aieilmoitus annettiin maanantaina ja anti alkoi jo saman viikon perjantaina. Luultavin selitys kiirehtimiselle on Altia: saunayhtiö haluaa aloittaa annin ennen kuin viinayhtiö imuroi rahat.

Harviaa ja Altiaa yhdistää sekin, että ne molemmat kiinnostavat odotettavasti suomalaisia yksityissijoittajia.

Viime aikoina tavaksi on muodostunut, että listautuva yhtiö antaa muutamalle instituutiolle taatun määrän osakkeita, kunhan ne sitoutuvat osallistumaan antiin. Kiireestä tai jostain muusta kertoo se, että Harviaan ei ole kerätty tällaisia esimerkintäsitoumuksia. 

Kohtuullisesti hinnoiteltu – jos tuloskunto kestää

Harvian markkina-arvoksi listautumisannin hintahaarukan ylärajalla tulee 104 miljoonaa euroa. P/e-luvulla hintavuutta ei kannata arvioida, koska viime vuosina Harvia on maksanut tukevia rahoituskuluja.

Jos Harvia pääsisi jatkossa kahdeksan miljoonan tulokseen ennen veroja, siitä jäisi normaalin yritysveron jälkeen 6,4 miljoonan euron nettotulos. 104 miljoonan markkina-arvolla p/e-luvuksi muodostuisi 16.

Ei se pahalta kuulosta, kun ottaa huomioon Harvian ilmeisen hinnoitteluvoiman, korvausinvestointien osuuden vuoksi melko suhdannevakaan toimintamarkkinan ja yhtiön ilmeisesti niukat investointitarpeet. Ihannetapauksessa luvassa on tasaisesti hieman bkt-kasvua nopeammin kasvavaa hyvää osinkoa. Mitä muuta sijoittaja voi toivoa?

Toki täytyy muistaa, että Harviaa tuodaan pörssiin pitkän noususuhdanteen jälkeen ja että varsinkin pääomasijoittajataustaisissa listautumisissa yhtiöitä on viritetty tuloskuntoon monenmoisin konstein. Virittämisestä kielii Harvian tapauksessa esimerkiksi myyntisaamisten voimakas kasvu: kauppoja on tehty poikkeuksellisen pitkillä maksuajoilla. Myös yli kolme kuukautta erääntyneinä olleiden saamisten määrä on paisunut peräti 1,4 miljoonaan euroon. Vuosi sitten yhtä pahasti rästissä olleita saamisia oli alle 600 000 euroa.

Harvian tavoitteena on kasvaa vähintään viiden prosentin keskimääräistä vuosivauhtia. Viime vuosina orgaaninen kasvu on ollut vajaat neljä prosenttia. Yritysoston integroiminen voi tuoda lähiaikoina jonkin verran lisämyyntiä, mutta viiden prosentin saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä vaatinee lisäostoksien tekemistä.

Pitkäaikaissijoittajan kannattanee varautua henkisesti niin orgaanisen kasvutahdin hidastumiseen kuin voittomarginaalin kutistumiseen. Luottotappioitakin voi olla tiedossa.

Listautumishintahaarukan ylärajahinta jättää kovin niukasti puskuria näiltä suojautumiseen. 

Sijoituspäätös lämmöllä

Jos pitää saunomisesta niin paljon kuin minä, Harvian annin jättäminen väliin on mahdotonta.

Kurssiraketiksi yhtiöstä tuskin on, mutta toisaalta rovioluokan pettymyksiinkään ei pitäisi olla syytä. Harvia profiloituu osinkoyhtiöksi, mistä kielii sekin, että yhtiö aikoo maksaa osinkoa jatkossa sekä ennen että jälkeen mökkikauden.

Tänä vuonna osinkoa on tulossa vain syksyllä mutta silloin sitäkin enemmän, 3,4 miljoonaa euroa. Jos anti toteutuu hintahaarukan ylärajalla 6,10 eurolla, Harvian osakemäärä nousee 17,1 miljoonaan osakkeeseen. Osakekohtainen osinko olisi tuolloin noin 20 senttiä ja osinkotuotto yli kolme prosenttia.

Jatkossa ei parane haaveilla yhtä suuresta puolivuotisosingosta, mutta kolmen neljän vuotuisen osinkotuoton pitäisi olla aivan realismia niin kauan kuin liiketoiminnassa ei tapahdu yllätyksiä.

Keskilyhyellä aikavälillä Harviaa voi ajatella myös pääomasijoittaja CapManin kautta. Listautumisen yhteydessä CapMan toki hoitaa itselleen paksun tulovirran pääomalainojen kautta, mutta sille jää enemmän osakkeita kuin se myy listautumisen yhteydessä. Tällä hetkellä kahdella CapManin rahastolla on yhteensä 6,7 miljoonaa osaketta, joista ne myyvät listautumisen yhteydessä enintään kolmanneksen. Kaksi kolmasosaa jää vielä rahastosalkkuihin, joista ne pyrittäneen myymään reilun vuoden sisään. Myyjiä, myös CapMania, sitoo puolen vuoden lock up.

CapManille jää intressi toivoa Harvian osakkeelle hyvää jälkimarkkinakehitystä.

Yleisöannissa vähimmäismerkintä on sata osaketta. Minimierä maksaa siis saman verran kuin mökkisaunojen suosikiksi mainostettu Harvia ES Pro 20 -puukiuas.

Harvia-merkinnän jälkeen pitäisi kai ostaa mökki tai asunto, jossa on sauna. 

Viikon trio: Harviat myyvät

Harviaa listautumisen yhteydessä myyvät CapManin rahastojen lisäksi kolme Harvia-suvun jäsenten sijoitusyhtiötä. Sekä Avus Oy että Mantereenniemi Oy myyvät puolet Harvia-omistuksistaan.

Perheenjäsenten osakemyynnit asettavat neljä vuotta sitten kerrotun tarinan pahasta verottajasta, jonka vuoksi perheyhtiötä ei ole vara siirtää seuraavalle sukupolvelle, outoon valoon. Kyse taitaa sittenkin olla siitä, että perhe haluaa ennemmin euroja kuin jatkaa perheyhtiön omistajina.

Kaksi CapManin rahastoa ovat listautumisen selvästi suurimmat osakemyyjät. Mahdolliset lisäosakkeet mukaan lukien ne myyvät yhteensä reilut 2,2 miljoonaa osaketta, enintään 13,5 miljoonan euron arvosta.

Muut kolme myyjää ovat Harvian toisen sukupolven eli Harvian perustajan Tapani Harvian lasten yhtiöitä. Neljännen sisaruksen Pertti Harvian yhtiö Tiipeti Oy ei myy osakkeitaan.

Yhtiö Myytävät osakkeet Arvo
Avus Oy (Kullervo Harvia) 214 645 1,3 milj. euroa
Mantereenniemi Oy (Sari Harvia-Jyllinmaa) 214 645 1,3 milj. euroa
KTR-Invest Oy (Risto Harvia)   141 665 860 000 euroa

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Rahat, verot, työ & eläke