KARON PÖRSSI Suositussa televisiovisailussa juontaja kyselee kieppuvalla tuolilla istuvalta uhrilta tietokilpakysymyksiä. Mikäli kisailija kestää ilmeisen epämiellyttävässä tuolissa riittävän kauan putoamatta ja valitsee sen ohessa riittävän monta kertaa peräkkäin oikeaa vastausvaihtoehtoa kuvaavan aakkosen, hän saa miljoona euroa.
Fiksuudella – tai pikemminkin laajalla nippelitieto-osaamisella, taitavalla taktiikalla ja onnella – voi hankkiutua miljonääriksi. Haluatko miljonääriksi? -visan karsinnassa vaaditaan lisäksi nopeutta ja sorminäppäryyttä.
On olemassa toinenkin tapa, jossa fiksuuden avulla voi vaurastua. Nopeuden sijaan siinä tosin vaaditaan kestävyyttä. Tapa on osakesijoittaminen, ja fiksut tuntuvatkin käyttävän sitä hyväkseen muita enemmän ja muita menestyksekkäämmin.
Älykkäät sijoittavat osakkeisiin
Jos osakesijoittamista mainostettaisiin niin kuin kirjakerho tapasi mainostaa kirjojen lukemista, televisiomainoksessa Jörn Donner saattaisi lausahtaa sopivan ylimielisesti: "Fiksut sijoittavat osakkeisiin."
Väitteelle on katetta.
Mark Grinblattin, Matti Keloharjun ja Juhani Linnainmaan joulukuussa 2011 Journal of Financessa julkaistussa tutkimuksessa "IQ and stock market participation" tutkijat ovat selvitelleet suomalaismiesten armeijan älykkyystestissä saaman arvosanan ja osakemarkkinoille osallistumisen yhteyttä. Tutkimushavainto on vakuuttava.
Tutkimusmateriaalina oli yli 158 000 suomalaismiehen armeijan palikkatestissä Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla vuosina 1982–2001 saamat tulokset. Älykkyystestissä armeijauraansa aloittavat arvioidaan asteikolla 1–9, jossa 9 on paras. Tulokset noudattelevat kellokäyrää eli arvosanoja 5 on kaikkein eniten, ykkösiä ja ysejä vähiten ja keskenään suunnilleen yhtä paljon.
Niistä, jotka olivat saaneet älykkyystestissä heikoimman arvosanan, harvempi kuin joka kymmenes sijoitti osakemarkkinoille joko suoraan tai rahastojen kautta. Arvosanan yhdeksän saaneista lähes joka toinen otti osaa osakemarkkinoiden tuotoista.
Osakemarkkinoille osallistumisen aste nousi aina – ja melko selvästi – yhtä matkaa älykkyystestin arvosanan kanssa.
Älykkyystestin tulos korreloi myös esimerkiksi tulotason ja koulutuksen kanssa – molemmat tekijöitä, jotka edistävät osakesijoittamista –, mutta ne eivät selitä älykkyystestin tuloksen vaikutuksesta kuin osan.
Älykkäät sijoittavat paremmin
Sen lisäksi että älykkäät sijoittavat osakkeisiin enemmän, he myös sijoittavat paremmin. Tämä käy ilmi saman tutkijatrion tutkimuksesta "IQ, trading behavior, and performance", joka on julkaistu vuonna 2012 Journal of Financial Economicsissa.
Grinblatt, Keloharju ja Linnainmaa selvittivät, kuinka armeijan älykkyystestissä saatu tulos vaikuttaa käyttäytymiseen sijoittajana.
Tulos: henkilöt, joiden palikkatestitulos oli korkea, eivät sortuneet niin helposti myymään viime aikoina nousseita ja ostamaan laskeneita osakkeita. He myös suunnittelivat verotustaan paremmin ja onnistuivat myymään kuukauden korkeimpiin kursseihin.
Kaiken lopputuloksena: Älykkäämpien henkilöiden sijoitussalkut tuottivat ennen veroja paremmin kuin palikkatestissä kehnot pisteet saaneiden salkut. Nettona ero olisi ollut luultavasti vielä suurempi.
Sallittua vain fiksuille?
Pitääkö tästä päätellä, että vain fiksut sijoittavat ja että vain fiksujen kannattaa sijoittaa?
Ei.
Sitä paitsi tarkasteluissa on kyse korrelaatioista, ei kausaliteetista. Siksi saattaa olla niin, että osakesijoittamisessa on piilevää voimaa, joka tekee harjoittajastaan fiksun.
Jos sijoitat, olet luultavasti fiksu.
Jos ei sijoita vielä – näin helppoa fiksuksi tuleminen ei ole vielä koskaan ollut!
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
