veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Täältä löytyy tylsyyttä

Täältä löytyy tylsyyttä
28.1.2015

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Björn Wahlroos toisti Mandatum Lifen Life Journal -lehdessä  ohjeensa sijoittaa tylsyyteen. Hän äimistelee, miksi jotkut sijoittajat merkitsevät nollakorkoisia bondeja.

Mistä tällaista Wahlroosin tarkoittamaa tylsyyttä löytyisi?

Tietynlaiset osakkeet ovat lähellä joukkolainoja. Sellaisia ovat yhtiöt, joiden liiketoiminta on vakaata ja suhdanneriippumatonta. Perinteisiä esimerkkejä defensiivisistä eli suhdanteista riippumattomista toimialoista ovat elintarviketeollisuus ja lääkeyhtiöt – ruokaa ja lääkkeitä tarvitaan myös silloin, kun taloudessa on tiukkaa. Myös yhdyskuntapalveluyhtiöt kuuluvat tähän ryhmään: sähköä, kaasua ja bittiputkia käytetään tasaisesti, vaikka teollisuuden käyntiasteet hieman heittelevätkin. 

Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta tarkasteltuna tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.

Teliasonera tarjoaa "takuutuottoa"

Yksinkertaisimmin tasainen osake kääntyy korkosijoitukseksi, kun ajattelee siitä saatavan osinkotuoton vastaavan joukkolainan korkotuottoa. Jos osinko pysyy vakiona eikä osakekurssi muutu, osinkotuotto on verrannollinen nimellishintaansa hinnoitellun kiinteäkorkoisen joukkolainan korkoon.

Äärimmilleen viedyn tylsän takuutuoton on antanut ruotsalainen mutta monen suomalaisenkin sijoittajan salkkuun kuuluva teleoperaattori Teliasonera. Teliasonera ilmoittaa osinkopolitiikkanaan tavoittelevansa kolmen Ruotsin kruunun suuruista osakekohtaista osinkoa vuosilta 2014 ja 2015. Tavoittelu on markkinoilla tulkittu lupaukseksi, ja vaikea siitä olisikin livetä.

Kun Teliasoneran osakkeella käydään kauppaa 54 kruunun tienoilla, osakkeen osinkotuotoksi tulee reilut 5,5 prosenttia.

Verrattuna Teliasoneran joukkolainan tuottoon osinkoprosentti on huima. Teliasoneran bondeilla käydään kauppaa esimerkiksi Frankfurtin pörssissä. Neljän vuoden kuluttua helmikuussa erääntyvän lainan laskennallinen vuosituotto on nykynoteerauksilla vain 0,44 prosenttia, kun huomioon otetaan sekä vuotuinen kuponkikorko (1,38 %) että nykyinen jälkimarkkinakurssi.

Ero on niin valtava, että ei voi kuin yhtyä Wahlroosin ihmettelyyn: kuka kumma ostaa Teliasoneran joukkolainaa osakkeen sijaan?

Tylsät yhtiöt etsivät riskiä

Ei ole tietenkään mitenkään varmaa, että Teliasoneran osinko säilyy tästä ikuisuuteen kolmessa kruunussa tai että osakekurssi pysyisi vakaana. Itse asiassa on selvä, että osinko ja varsinkin pörssikurssi elävät. Kolmestakaan kolmen kruunun osingosta on vähänlaisesti iloa, jos kurssi laskee kymmenen kruunua.

Teliasoneran niin kuin monen muunkaan suomalaisen "vakaan" yhtiön toiminta ei ole yksiselitteisen vakaata, sillä monet tällaiset firmat ovat paenneet kassavirtaa jauhavan kotimaisen toimintansa tylsyyttä maailmalle, lähinnä itään, minkä seurauksena niiden riskisyys on muuttunut. Liiketaloudellisesti valinta on epäilemättä perusteltu.

Esimerkiksi Teliasonera-sijoittajan alituisiin jännäyksenaiheisiin kuuluu turkkilaisen osakkuusyhtiön Turkcellin kuulumiset: maksetaanko tänä vuonna osinkoa vai kenties luvataanko maksaa ehkä ensi vuonna? Venäjä-riskiä tuo osakkuusyhtiö Megafon, ja mobiililiittymillä mitattuna Ruotsia suurempia markkinoita Teliasoneralle ovat Kazakstan, Nepal ja Uzbekistan.

Helsingin pörssin teleoperaattoreista Elisa on selvästi Suomi-yhtiö. Sen kohdalla taas on aiheellista kysyä, onko Suomen yleistaloudellisessa tilanteessa syytä olla Suomeen liiketoimintansa keskittäneen yhtiön kelkassa.

Käsittelin Elisaa ja Teliasoneraa tarkemmin tällä palstalla viime syksynä.  

Fortum: osinkoyllätys vai Venäjä-riski?

Fortum on teleoperaattoreiden tapaan vahvassa asemassa kotimarkkinoillaan, ja mahdollisuuksia eli riskiä se on etsinyt Venäjältä. Siihen nähden, että energia on hyvin poliittinen toimiala, Fortum on Venäjä-riskistään huolimatta pärjännyt pörssissä hyvin ja sen ulkomaalaisomistuskin on kasvanut tuntuvasti viime vuoden aikana.

Marketnozen keräämä analyytikkokonsensus odottaa Fortumin maksavan keväällä viime kevään tapaan 1,10 euron osingon, ja samaa osinkoa povataan myös keväälle 2016. Nykyisellä 19 euron osakekurssilla Fortumin osinkotuottoprosentiksi muodostuisi tällöin vajaa kuusi.

Fortumin joukkolainasijoittaja joutuu nykykursseilla tyytymään alle prosentin vuosituottoon. Frankfurtissa noteerattavista joukkolainoista vain syksyllä 2022 erääntyvä 2,25 prosentin kuponkikorkoinen laina antaa tällä hetkellä sijoitettaessa yli prosentin vuodessa, tarkkaan ottaen 1,03 prosenttia.

Yhdeksäntoista euroa Fortumin joukkolainana sijoittava saa siis 19 senttiä vuodessa, kun taas Fortumin osakkeen samalla rahalla ostava saa 1,10 euron osingon, jos analyytikkojen arvailut pitävät kutinsa. Toiveikkaimpien uumoiluissa sähköverkkojen myynnistä saattaa ropsahtaa lisäosinkokin.

Pessimistisimmät taas näkevät taivaanrannassa suunnilleen Venäjällä olevan omaisuuden sosialisoinnin. 

Elintarvikeyhtiöistä tasaisesti huonoa tuottoa 

Osinkohaukkojen peruspapereita ovat perinteisesti olleet Orion ja Kesko. Orioniin analyytikot ovat jo pitkään suhtautuneet penseästi patenttierääntymisten vuoksi. Kesko taas on keskellä vähittäiskaupan toimialamurrosta, johon sitä luotsaa uusi toimitusjohtaja. Kiinteistöistä ei koitunut Keskolle sellaista kertajättipottia, jota parhaimmillaan oli toivottu.

Marketnozen konsensus odottaa Keskolta tälle ja ensi keväälle 1,20 euron osakekohtaista osinkoa, jolla B-osakkeen osinkotuotto olisi vaatimattomat alle neljä.

Orionin osingon taas veikataan luisuvan lasku-uralle: tänä keväänä 1,27 euroa, ensi vuoden keväällä enää 1,12 euroa, kun viime keväänä osinkoa ropsahti 1,30 euroa. Kevään osinkotuottoprosentti painuisi reiluun neljään.

Suomessa elintarvikeyhtiöistä lihanjalostajilla on maine kroonisesti huonosti kannattavina yhtiöinä, joiden osinkotuototkaan eivät ole päässeet häikäisemään. Raisio profiloituu brändiyhtiöksi, Olvissa mietitään, mitä Valko-Venäjällä tapahtuu.

Vakautta maailmalta

Vakaita osinkovirtoja voi etsiä myös maailmalta. Mandatumin lehden haastattelussa Björn Wahlroos tokaisi "sehän nyt on selvää" -tyyliinsä, että euron alamäki jatkuu. Ehkä euroilla operoivan sijoittajan kannattaisi siis ostaa vaikkapa yhdysvaltalaisia osakkeita?

Vakaista jenkkijäteistä tulevat sopuisasti mieleen vaikkapa Coca-Cola ja McDonald's, joista kumpikin tosin toimii niin globaalisti, että taalahyödyt eivät ole yksiselitteisiä. Eivätkä yhtiöt sitä paitsi ole järin hyviä osingonmaksajia: Coca-Colan osinkotuottoprosentti on Yahoo! Financen mukaan 2,8, McDonald'sin 3,8. Keuhkosyöpäriskiä kaihtamaton voi imaista salkun täydeltä Philip Morrisia (4,8 %) tai Altriaa (3,8 %).

Varteenotettavia vaihtoehtoja jenkkiosinkohaukoille voisivat olla myös esimerkiksi teleoperaattorit AT&T (5,6 %) ja Verizon (4,7 %).

Viikon trio: Helsingin osinkokoneet

Sijoittaja.fi-sivuston suomalaisten osakkeiden valintatyökalulla osinkokoneiksi luokitelluista yhtiöistä parhaat kokonaispisteet saa seuraava kolmikko. Osinko-osakkeita ovat palvelun kriteeristöllä sellaiset yhtiöt, joilla on hyvä osinkohistoria ja joiden osinkotuotto on Helsingin pörssin parhaimmistoa. Kokonaispisteet taas kertovat palvelun kaikkien kriteerien perusteella laaditun ja painotetun pistemäärän: mitä korkeampi pisteluku on, sitä houkuttelevampi sijoituskohde.

Yhtiö Kokonaispisteet
Fortum 71
Affecto 67
Rapala  61

Lähde: Sijoittaja.fi, tilanne 15.1.2015, haettu 26.1.2015.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja talouteen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Voit tavata Karo Hämäläisen myös Vero2015-tapahtumassa 11.-12.3.

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.