Palomuuri pizzauunin ympärille?

KARON PÖRSSI Ryhtyessäni kesäisellä mökkimatkalla ratkomaan sudokua, sain lainaksi oranssilla logolla varustetun pankin mainoskynän.

"Ilmainen kynä", kuuluivat saatesanat.

Hieman myöhemmin aloimme keskustella sijoittamisesta. Laskeskelimme, että ilmaisen kynän omistaja on maksanut tällä vuosituhannella OP:lle rahastojen hallinnointipalkkioina reilut 20 000 euroa.

OP on kuuluisa rahastojensa kalleudesta. Esimerkiksi suomalaisista Suomeen sijoittavista osakerahastoista jaetulla kolmanneksi kalleimman sijalla ovat OP-Delta ja OP-Suomi Pienyhtiöt, joiden vuotuiset juoksevat kulut ovat kaksi prosenttia pääomasta. Rahastoraportin mukaan rahastoluokan keskiarvo on 1,4 prosenttia.

Koko maailmaan sijoittavien osakerahastojen vuotuispalkkiokeskiarvo on 1,5 prosenttia, kun rahastoluokan OP-rahastojen OP-Maailman kulu on 1,83 ja OP-Ilmaston ja OP-Puhdas vesi -rahaston 1,8 prosenttia. Keskiarvot on laskettu Rahastoraportista niistä rahastoista, joille juoksevat kulut on ilmoitettu.

Toisin kuin autokaupassa, rahastomaailmassa kalleus tapaa tarkoittaa huonoutta, sillä palkkiot ovat taattua tappiota sijoittajalle. OP-rahastot käyvät tästä hyväksi varoittavaksi esimerkiksi.

Koko maailmaan sijoittavien suomalaisten osakerahastojen joukossa OP-Maailma on kymmenen vuoden menestyshistorialla sijalla 17 luokan 25 rahastosta. Suomeen sijoittavien osakerahastojen joukossa OP:n rahastot miehittävät sijat 13, 19, 21 ja 26, kun Rahastoraportti tilastoi 26 yli kymmenen vuotta toiminutta rahastoa. Tiedot perustuvat kesäkuun Rahastoraporttiin.

On aivan luontevaa, että suuren pankkiryhmän rahastot ovat hintavia, sillä sen perusasiakkaat eivät oletettavasti ole järin hintatietoisia. He ostavat sitä, mitä oman kotikonttorin sijoitustuotemyyjä kauppaa eivätkä edes tule ajatelleeksi, että samaa tai parempaa voisi saada muualta edullisemmin.

Sitä paitsi saahan pankista kyniä.

Rahalla saa... pizzaa!

Kotipizzan listautumisanti sujui odottamaani heikommin. Merkintähinta puolitettiin kesken annin viiteen euroon alustavan hintahaarukan 9–11 eurosta. Samalla tarjottavien osakkeiden määrää kasvatettiin selvästi – pizzanpaistajien rahantarvehan ei hävinnyt minnekään.

Anti ei mennyt kaupaksi täysimääräisenä, vaikka yksin Sentican kahden rahaston lainakuittauksiin ja merkintöihin hupeni hulppeat 2,9 miljoonaa annissa jaetuista 5,1 miljoonasta osakkeesta. 57 prosenttia antiosakkeista päätyi siis pääomistajalle.

Rahaakin saatiin sisään viitisen miljoonaa toivottua vähemmän, bruttona 25,5 miljoonaa euroa, josta järjestäjät vienevät listalleottoesitteessä mainitut 1,5 miljoonaa.

Yleisesti laimeasta kiinnostuksesta huolimatta Kotipizza kiinnosti eritoten OP-rahastoja samoin kuin OP-Henkivakuutusta ja OP-Eläkekassaa. OP-Delta- ja OP-Suomi Pienyhtiöt -rahastot merkitsivät kumpikin annissa 156 600 Kotipizzaa, millä ne jakavat kuudenneksi suurimman omistajan tilan Kotipizzan omistajaluettelossa heti annin jälkeen.

OP-rahastojen sijoittajat, OP-Henkivakuutus ja OP-Eläkekassa merkitsivät yhteensä 589 911 Kotipizzan osaketta eli sijoittivat yhtiöön 2,9 miljoonaa euroa. Neljän OP-tahon merkinnät kattavat neljänneksen kaikista niistä antiosakkeista, jotka eivät päätyneet Senticalle. Muille kuin Senticalle ja neljälle OP-taholle päätyi vain 1,6 miljoonaa osaketta, siis alle kolmannes antiosakkeista.

OP:n kiinnostus Kotipizzaa kohtaan on huomionarvoista siksi, että Pohjola Pankki toimi annin pääjärjestäjänä. Jos OP-tahot eivät olisi ostaneet pizzaa, anti olisi jäänyt pahasti vajaaksi.

Palomuuri on luottamusmuuri

Pelastiko pääjärjestäjän lähipiiri Kotipizzan pörssiin?

Jos niin olisi, kyseessä olisi törkeä asiakkaiden rahojen väärinkäyttö. On yksiselitteisesti väärin, että salkunhoitaja tekee sijoituspäätöksen vaikkapa siitä syystä, että hän on osallinen yhtiöryhmän yhteiseen palkitsemisohjelmaan, johon vaikuttavat myös annin järjestelystä saatavat palkkiot. Tai edes siitä syystä, että hän sattuu syömään samassa työpaikan lounasruokalassa antia järjestelevän pankkiirin kanssa.

En tiedä, millaiset palkitsemisjärjestelmät vaikkapa OP:ssa tai Restamaxin annin järjestäneessä Evlissä ovat käytössä. Enkä tiedä, kuka syö kenenkin kanssa – Suomen kaltaisessa pienessä maassa lojaliteetteja syntyy yli yhtiörajojen ja kaverisuhteita on luotu jo opiskeluaikoina. En väitä mitään.

Kotipizzan ja OP:n yhteys ei ole lainkaan niin räikeä kuin Evlin ja Restamaxin aikoinaan. Kotipizza kiinnosti myös muita rahastoja kuin OP-Deltaa ja OP-Suomi Pienyhtiöitä: rahastoista kymmenen suurimman omistajan listalla ovat myös Säästöpankki Korko Plus ja Danske Invest Suomen Pienyhtiöt.

Eikä pizzasijoitus hetkauta OP-rahastosijoittajien varallisuutta suuntaan eikä toiseen, sillä Kotipizza-merkintä on rahastojen salkuissa vain pieni rivi. Sijoituksen arvo viiden euron merkintähinnalla on 783 000 euroa, kun OP-Deltan pääoma on 472 miljoonaa ja OP-Suomi Pienyhtiöiden 128 miljoonaa. Kotipizza muodostaa siten vain 0,2 ja 0,6 prosenttia rahastojen salkuista. Kumpikin rahasto on osallistunut aivan viime aikoina listautumisiin, Delta Pihlajalinnaan ja Suomi Pienyhtiöt Robitiin, joten antien kärkkyminen kuuluu ilmeisesti rahastojen tapaan listautumisen järjestäjästä riippumatta. Pihlajalinnan listasi Danske, Robitin SEB.

Antijärjestäjän lähipiirin näkyminen suurten sijoittajien joukossa herättää silti aina kysymyksiä. Ehkä jo epäilyjen varjojenkin välttämiseksi voisi olla hyvä, että rahastot pidättäytyisivät merkitsemästä osakkeita sellaisissa anneissa, joita järjestää lähipiiriyhtiö. Kääntöpuolena on se, että tällöin salkunhoitajan valinnanvapautta rajoitettaisiin ja suurten konsernien rahastoyhtiöiden rahastoille tulisi teoreettinen pieni heikennys – itsenäisten rahastoyhtiöiden rahastothan voivat ottaa surutta ja epäilyksettä osaa kaikkiin anteihin.

Evlin rahastot ovat muuten pysyneet Restamaxin suurina osakkeenomistajina. Restamaxin osakekurssi on hieman loppuvuonna 2013 tapahtuneen listautumisen 4,60 euron merkintähintaa alempana. Nyt voi siis sanoa, että Evlin rahastojen osallistuminen antiin oli virhearvio. Kotipizzan kurssi on tätä kirjoittaessani hieman viiden euron listautumishinnan yläpuolella.

Viikon trio: OP:n pienyhtiösuosikit

OP-Suomi Pienyhtiöt on kymmenen vuoden historialla tarkasteltuna huonoin Rahastoraportissa listattavista Suomeen sijoittavista osakerahastoista. Rahaston keskimääräinen vuosituotto on ollut 4,4 prosenttia, kun samaan aikaan OMX Helsinki Cap -tuottoindeksi on noussut 8,3 prosentilla vuosittain. Salkun indeksitappiosta korkea hallinnointipalkkio selittää puolet. Eikä pienyhtiörahastoa ole reilua verrata koko pörssiä kuvaavaan indeksiin. Pienyhtiörahastot ovat yleisesti pärjänneet kehnosti kymmenen vuoden aikavälillä.

Sen sijaan viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden jaksolla pienyhtiörahastot ovat olleet yleisesti hyvässä vedossa. OP-Suomi Pienyhtiöihin veto ei ole tarttunut. Niistä 38 rahastosta, joille Rahastoraportti antaa vuoden tuottohistorian, OP-Suomi Pienyhtiöt on sijalla 34.

Kesäkuun lopussa OP-Suomi Pienyhtiöt -rahaston kolme painavinta osakevalintaa olivat seuraavat:

Lähde: OP-Suomi Pienyhtiöt -rahaston kuukausiraportti.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.