KARON PÖRSSI Tase ei ole henkilötyötä myyvän yrityksen arvoa arvioitaessa läheskään niin tärkeä tieto kuin tuloslaskelma. Silti kun tilitoimistoyhtiö kertoo harkitsevansa listautumista, voisi olettaa, että yhtiö esittelee tasetietonsa.
Kun Talenom kertoi muutama viikko sitten Pörssitalossa aikeistaan listautua First Northiin, yhtiön toimitusjohtajan ja suurimman omistajan Harri Tahkolan kalvoilla esitettiin vain muutama tuloslaskelman luku.
Listautumisesite osoittaa silloisen arveluni oikeaksi: vauhdikkaasti kasvanut Talenom on pumpattu täyteen pääomasijoittajien rahaa.
Lainoja muutetaan listautumisannin yhteydessä osakkeiksi 5,4 miljoonan euron edestä, mikäli lainanantajien merkintäsitoumukset hyväksytään täysimääräisesti. Lisäksi ainakin 2,1 miljoonan lainat menevät maksuun käteisellä, kun antirahat kilahtavat Talenomin tilille.
Nettovelkaantuminen: 3 632 prosenttia
Talenomin tase on hurjaa katsottavaa eikä tilitoimistoyrittäjä sitä varmasti mielikseen esittele. Vuodenvaihteen nettovelkaantumisaste oli järkyttävät 3 632 prosenttia ja omavaraisuusaste horkan aiheuttavat 2,1 prosenttia.
Viime vuoden lopun taseessa pitkäaikaista vierasta pääomaa on peräti yli 25 miljoonaa euroa, mikä on vajaan 30 miljoonan euron liikevaihtoa ja 1,5 miljoonan liikevoittoa tekevälle firmalle hirmuinen luku.
Rahat ovat kuluneet laajentumiseen, josta on kertynyt yli 18 miljoonaa liikearvoa, "ylihintaa". Erona pariin itseään suurempaan alan yritykseen Accountoriin ja Vismaan sekä suunnilleen samassa kokoluokassa olevaan perheyritykseen Rantalaiseen Talenom kertoo valinneensa orgaanisen kasvun strategian. Kilpailijashoppailun sijaan asiakkuuksia valloitetaan aktiivisella asiakashankinnalla ja perustamalla toimistoja uusille paikkakunnille.
Talenom ei ole hetkessä listattavaksi polkaistu firma vaan vuonna 1972 perustettu perheyritys. Nykyisin sillä on toimintaa 18 paikkakunnalla, yli 500 työntekijää ja asiakkaina pyöreästi 5500 pääosin pientä tai keskisuurta yritystä.
Tilitoimistobisnes on luonteeltaan vakaata: yrityksen pitää tehdä kirjanpito ja veroilmoitus, kävi kauppa hyvin tai huonosti. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tilitoimistomarkkina on kasvanut kymmenessä vuodessa aikavälillä 2003–2013 hyvät 52 prosenttia, mistä keskimääräiseksi vuosikasvuksi tulee 4,5 prosenttia. Byrokratia-Suomi hyödyttää toimialaa! Konsultatiivisen palvelun eli suunnittelun ja neuvonnan lisääntyminen on ollut tilitoimistoille tärkeä kasvun lähde.
Defensiivinen yhtiö on turvallinen sijoituskohde. Turvallisuutta lisää myös se, että asiakaskunta on laaja eikä suurimman asiakkaan osuus ole kuin 0,8 prosenttia ja kymmenen suurimman yhteenlaskettu osuus kuin 3,8 prosenttia Talenomin liikevaihdosta.
Ei kelpaisi Buffettille
Tilitoimistobisneksessä alalle tulon kynnys on erittäin matala. Kuka tahansa voi ryhtyä kirjanpitäjäksi. Pienen yrityksen tarpeisiin tarvittavan kirjanpito-ohjelman ja tietokoneen saa yhteensä alle tonnilla. Yritystä voi alkaa pyörittää keittiöpöydän kulmalla.
Kalliilla kannettu vesi ei välttämättä pysy kaivoissa.
Tilitoimisto ei kelpaisi Warren Buffettin salkkuun, sillä tilitoimistolla ei tyypillisesti ole minkäänlaista vallihautaa, joka suojaisi sitä kilpailijoilta.
Tämän tietenkin tietää jokainen tilitoimistoyrittäjä, ja erityisen hyvin sen tietää yrittäjä, joka haluaa kasvattaa yritystään yritysostoin. Yrityksen täytyy kehittää jotain erityistä, joka erottaa sen muista.
Talenomin tapauksessa kilpailuvaltteja ovat esimerkiksi laaja palveluverkosto ja monipuoliset sähköiset palvelut. Mikäli tulkitsin Harri Tahkolaa oikein, Talenom pystyy tarjoamaan asiakkailleen enemmän suunnilleen samalla hinnalla kuin monet muut tilitoimistot. Hintakilpailussa auttaa se, että Talenom on keskittänyt osan palveluistaan Ouluun ja Tampereelle, joissa kustannustaso on matalampi ja henkilöstön saatavuus helpompaa kuin pääkaupunkiseudulla.
Kasvulla nollatulokseen
Kasvu on syönyt pahasti Talenomin kannattavuutta. Uusien asiakkaiden kääntyminen voitolliseksi vie aikaa.
Viime vuonna yhtiön oman arvion mukaan sen käyttökate ennen kasvun aiheuttamia kuluja olisi ollut 8,5 miljoonaa euroa (28,8 prosenttia liikevaihdosta), kun tuloslaskelma osoittaa 6,3 miljoonan euron käyttökatetta (21,3 prosenttia liikevaihdosta).
Toisin kuin monet defensiiviset yhtiöt, Talenom ei julistaudu osinkopaperiksi. Se aikoo kasvaa vauhdikkaasti jatkossakin. Listautumisesitteen mukaan keskipitkällä aikavälillä yhtiö tavoittelee keskimäärin 15–20 prosentin vuotuista liikevaihdon kasvua ja keskimäärin 20 prosentin käyttökatetasoa. Osinkopolitiikka puhuu 20–50 prosentin osingosta osakekohtaisesta tuloksesta.
Tilitoimistoa ei ole järkevää arvottaa taseen perusteella. Talenomin tapauksessa arvottaminen tuloslaskelman perusteella on yhtä lailla vaikeaa. Viime vuonna yhtiö teki nollatuloksen, edellisenä miltei miljoonan nettotappion.
Aivan liian kallis
Ennen osakeantia Talenomilla on 5 161 200 osaketta. Osakeannissa lasketaan liikkeelle enintään 2 044 119 uutta osaketta, joten osakemäärä nousee reiluun 7,2 miljoonaan kappaleeseen, mikäli anti merkitään täysin.
Tuolla osakemäärällä ja 7,36 euron listautumishinnalla Talenomin arvoksi tulee 53 miljoonaa euroa, mistä P/S-luvuksi tulee 1,8.
Täysin toteutuvasta annista yhtiö saa 14 miljoonan nettotulot, joiden myötä sen nettovelat pienenevät 12 miljoonaan euroon. Yhtiön yritysarvoksi tulee siis 65 miljoonaa euroa.
Se on kova hinta nollatulosta tekevästä firmasta.
Talenomin annin läpimeno on käytännössä varmaa. VISIO Allocator- ja eQ Pohjoismaat -sijoitusrahastot ovat sitoutuneet merkitsemään osakkeita yhteensä 2,4 miljoonalla eurolla. Suomen Teollisuussijoitus ja Etera kumpikin kuittaa saamisiaan osakkeiksi 2,5 miljoonalla, ja pienemmässä mitassa samoin tekevät Harri, Markus ja Jaakko Tahkola.
Nämä merkintäsitoumukset kattavat jo yli 52 prosenttia tarjottavista osakkeista.
Minun sijoitustani Talenom ei enää tarvitse.
Cityvarasto koukkaa Invesdorin kautta
Invesdorissa on parhaillaan käynnissä Cityvaraston osakeanti. Cityvarasto on kertonut, että se aikoo myöhemmin hakeutua First Northiin. Matkalla sinne Cityvarasto tavoittelee 300 uutta osakkeenomistajaa. Tätä kirjoittaessani Invesdorin kautta Cityvarastoon on lähtenyt mukaan jo vajaat parisataa sijoittajaa, ja rahaakin on kerätty miltei puoli miljoonaa euroa.
Cityvaraston liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. Se vuokraa asiakkailleen pieniä säilytystiloja. Palvelulle on ilman muuta kysyntää, sillä paisuntasäiliön vuokraaminen perintötuoleille ja lapsuuden rakkaille leluille on helpompaa kuin uuden asunnon ostaminen. Liikkuvuus, ulkomaankomennukset sun muut lisäävät väliaikaisen vuokratilan tarvetta.
Kun mukaan laskee optimistisesti myös rakenteilla olevat toimipisteet, Cityvarastolla on 23 varastoa kahdessatoista kaupungissa. Se laskee olevansa toimipisteiden määrällä mitattuna Suomen suurin toimija.
Bisnesideana on ostaa varastokäyttöön sopivia tiloja, muokata ne pienvarastoiksi ja vuokrata eteenpäin asiakkaille. Arvo kohoaa monella kerroksella. Ensinnä yhtiö saa ostettua edullisia tiloja, joita jalostamalla se saa käyttökelpoista pienvarastotilaa. Arvo nousee. Toinen arvonluontikerros on tilojen vuokraaminen asiakkaille. Franchising-toiminnassa pääsee hyötymään brändistä ja kehitetystä toimintakonseptista.
Cityvaraston annissa lasketaan liikkeelle enintään 299 999 uutta A-osaketta. Yhden osakkeen hinta on viisi euroa, eli annilla saadaan 1,5 miljoonaa, jos se toteutuu täysimittaisena. Rahat käytetään Turussa sijaitsevan tilan muuttamiseen pienvarastokäyttöön.
Ennen antia yhtiöllä on 4 882 340 osaketta, joten annin myötä osakemäärä nousee vajaaseen 5,2 miljoonaan ja yhtiön arvostus vajaaseen 26 miljoonaan euroon.
Viime vuonna Cityvaraston liikevaihto oli neljä miljoonaa euroa ja tilikauden voitto vajaat 200 000 euroa. P/e-luvuksi antiarvostuksella ja viime vuoden tuloksella tulee 130.
Antiarvostusta perustellaan Cityvaraston kiinteistöjen arvolla. Habita Invest Oy:n aluejohtaja Timo Ahonen on allekirjoittanut laskelman, jolla Cityvaraston omistamien kolmentoista (yksi näistä hankinnassa) kiinteistön arvon on tasaraha 30 miljoonaa euroa. Arvioidun tuoton kautta laskettuna tilojen hinnaksi on saatu 700–1100 euroa neliöltä.
Niin voi tietenkin laskea. Laskelmassa ilmeisesti on lähdetty siitä, että tilat ovat kohtuullisen hyvällä menestyksellä vuokravarastokäytössä. Jos tilat myisi muuhun käyttöön, niiden realisointiarvo olisi oletettavasti alhaisempi.
Viikon trio: Truls Haugenin suosikit
Odin Finland ja sitä jo vuodesta 2000 luotsannut salkunhoitaja, norjalainen Truls Haugen ovat Suomi-osakepoiminnan legendoja. Huhtikuun kuukausiraportissaan Haugen kertoo ostaneensa alkuvuoden aikana eritoten PKC Groupia ja Metsoa. Alkuvuoden merkittävimmät myynnit ovat kohdistuneet Rautaruukin hotkaisseeseen SSAB:hen ja Ramirentiin.
Huhtikuun lopussa Haugenin Suomi-salkun suurin omistus oli indeksipainoista vähät välittäen Huhtamäki.
Osake | Osuus |
Huhtamäki | 8,8 % |
Sampo | 8,5 % |
Kone | 7,4 % |
Lähde: Odin Finlandin kuukausikatsaus
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.