Laihduttavatko yhtiöt itsensä hengiltä?

Kannattavuusongelmien kanssa painivissa pörssiyhtiöissä kuluruuvia väännetään yhä tiukemmalle. Tepsiikö lääke vai johtavatko irtisanomiset vain näivettymiseen?

Kyseenalainen kunnia päästä irtisanojien kärkeen osuu Keskolle, josta lähtöpassit sai viime vuonna yli 600 työntekijää. SAK:n tilastojen mukaan toiseksi eniten väkeään vähensi Tieto ja kolmanneksi eniten Stockmann.

ˮIrtisanomisia ei ole ollut viime vuosina kovin vaikea perustella, kun vilkaisee yhtiöiden liikevaihtojen kasvua ja kotimaista suhdannetilannettaˮ, päästrategi Tero Wesanko Alexandria Rahastoyhtiöstä sanoo.

Wesangon mielestä irtisanojien kärjessä on kuitenkin ˮlaadukkaitaˮ yrityksiä, joiden on ollut pakko sopeuttaa kustannusrakenteensa muuttuneisiin olosuhteisiin − silläkin uhalla, että yritysten houkuttelevuus yhteistyökumppanina tai työnantajana kärsii: kireässä kilpailutilanteessa kysyntään tai ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen ei ole mahdollista.  

Veronkiristykset syövät ostovoimaa

Väkeä ovat vähentäneet erityisesti kotimarkkinoilla vahvat yritykset. Varainhallinta Tresorin sijoitusjohtaja Petri Ukkola pitää yhtenä syyllisenä tilanteeseen kiristynyttä verotusta, joka nakertaa kuluttajien ostovoimaa.

ˮSuomessa lasketaan edelleen, kuinka monta sataa miljoonaa euroa valtio saisi lisätuloja, jos arvonlisäveroa korotettaisiin vielä yhdellä prosenttiyksiköllä. Kukaan ei huomaa, että kuluttajan selkäranka katkesi jo aikaisempiin alvin ja muiden verojen korotuksiinˮ, Ukkola kuvaa.

Hän muistuttaa, että Japanissa uusista veronkorotusaikeista jouduttiin hiljattain luopumaan sen jälkeen, kun arvonlisäveron korottaminen oli pysäyttänyt kulutuskysynnän kuin seinään.

Kotimaisen kulutuksen lisäksi ongelmia on myös yrityksillä, joiden toimialalla myllertää. Etenkin Kesko ja Sanoma kärsivät heikon suhdannetilanteen lisäksi rakenteellisista ongelmista, kun kuluttajat ovat siirtyneet ostamaan tuotteita netistä ja uusi media valtaa markkinoita perinteisiltä toimijoilta. Wesanko arvelee, että Sanoma selviää nykyisestä kurimuksestaan kuitenkin voittajana. Muiksi suosikeikseen hän nostaa Neste Oilin ja Nordean.

ˮNordean operatiivinen tehokkuus on parantunut selvästi, luottosalkun laatu pysynyt hyvänä ja palkkiotuotot kasvaneet vahvasti. Se on järkihintainen ostopaperi, jota tukee osaava johto ja lähivuosina tukevoituva voitonjakoˮ, Wesanko muotoilee.

Heikko euro tuo kilpailukykyä

Myös Ukkola poimisi irtisanoneiden listalta kelpo osinkoja maksavan Nordean. Muita hänen suosikkejaan ovat Tieto sekä euron arvon heikentymisestä hyötyvä Neste Oil.

ˮHeikompi euro auttaa suoraan vientiyrityksiä, mutta myös kotimarkkinayrityksiä, koska tuontitarvikkeet kallistuvat. Samoin öljyn hinnan lasku alentaa logistiikkakustannuksia ja kasvattaa kuluttajien käytössä olevia varojaˮ, Ukkola sanoo.

Edessä voikin jo nähdä ainakin hieman valonkajastusta. Muun muassa Nokia on väläytellyt lisähenkilöstön palkkauksen mahdollisuutta ja Metsä Group kaavailee uuden biotuotetehtaan rakentamista. Muillakin aloilla voi syntyä uusia työpaikkoja konepajayhtiöiden kasvaneista tilauskannoista päätellen.

ˮJos yhteiskuntaan saadaan luottamuksen ja tulevaisuuden uskoa voimistava ilmapiiri, kulutus voisi kasvaa säästämisasteen kustannuksella. Tämä vähentäisi irtisanomispaineita etenkin nuoria runsaasti työllistävällä kaupan alallaˮ, Ukkola sanoo.

Pahin ehkä takana, mutta tehostaminen jatkuu

Talouskasvusta riippumatta on selvää, ettei tulosta voi tehdä tilikaudesta toiseen vain säästämällä. Sijoittajat edellyttävät yrityksiltä kasvua ja arvonnousua pitkällä aikavälillä. Toisaalta Wesangon mukaan olisi älytöntä ajatella, että tehostamisten tie olisi jossain vaiheessa ikään kuin kuljettu loppuun.

ˮYritykset voivat aina muuttaa strategiaansa, ulkoistaa toimintojaan tai esimerkiksi siirtää palveluidensa tuotantoa halvemman kustannustason maihin. Teknologinen evoluutio sekä vähentää että muuttaa työtehtäviä. Tehostaminen on jatkuva prosessiˮ, Wesanko kuvaa.

Se, onko yhtiöissä enää tällä haavaa löysää, riippuu yritysten kilpailukyvystä sekä talouden kasvusta. Tuoreiden luottamusindikaattorien valossa ainakin suomalaisyritysten luottamus mataa EU-maiden keskiarvon alapuolella ja on vähittäiskaupassa jopa EU-maiden heikointa.

Sijoittajat ovat Ukkolan mielestä kuitenkin jo niin turtuneita, etteivät uudet yt-uutiset enää aiheuta kurssireaktioita suuntaan tai toiseen.

ˮJos kansainvälinen suhdannekuva jatkaa nykyisellä elpymisen tiellään eikä Venäjän kriisi eskaloidu enempää, optimistisesti voisi olettaa, että pahin irtisanomisaalto on jo takanapäinˮ, Wesanko sanoo.

Viiden vuoden salkkuun?

ˮSanoman saneeraustoimet edenneet uskottavastiˮ

• Nordea
• Neste Oil
• Sanoma 

Päästrategi Tero Wesanko, Alexandria Rahastoyhtiö

ˮTiedolta voi odottaa hyvää osinkoa tulevaisuudessakinˮ

• Nordea
• Tieto
• Neste Oil

Sijoitusjohtaja Petri Ukkola, Varainhallinta Tresor

Pitkä ja lyhyt tuotto

Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.

Tällä kertaa tarkastelussa on joukko suurista irtisanomisista viime vuonna kertoneita pörssiyhtiöitä. Lähteenä ovat SAK:n tilastot. Kuviosta näkee, että esimerkiksi Nordean kurssi on noussut puolessa vuodessa 15 % ja viidessä vuodessa 69 %.

Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.

Taulukko perustuu yhtiöiden päätöskursseihin 4.2.2015.

Halpa vai kallis?

P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.

Nämä p/e-luvut (2015 ennuste) on laskettu käyttämällä 4.2. päätöskurssia. Stockmannille ei ollut p/e-lukua Factsetin/FIMin keräämässä konsensusennusteessa. 

Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM Pankki

Outi Airaksinen