Iso raha etsiytyi turvaan

KARON PÖRSSI Syyskuussa suursijoittajat etsivät rahoilleen suojapaikkaa. Tämä käy ilmi syyskuun etf-rahavirroista.

Suursijoittajat käyttävät helposti ostettavia ja myytäviä pörssilistattuja sijoitustuotteita eli ETP:eitä nopeaan näkemyksenottoon. Siksi näiden tuotteiden – joista tunnetuimpia ovat pörssilistatut rahastot eli etf:t – sisään ja ulos virtaavat rahamäärät antavat jonkinmoisen kuvan instituutiosijoittajien ajatuksista. 

Syyskuussa ETP-luokista (ETP = exchange-traded product, pörssilistattu sijoitustuote) eniten rahaa, 17,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria, vetivät osake-ETP:t, mutta osakkeisiin sijoittavat tuotteet hallitsevat markkinaa niin merkittävästi, että korko-ETP:eiden 11,6 miljardin taalan imemä raha on syyskuun rahavirtojen huomionarvoisin asia. Syyskuun lopussa osake-ETP:eissä oli 2163 miljardin jenkkirahan varat, korko-ETP:eissä alle 500 miljardia.

Luvut käyvät maailman suurimman etf-yhtiön Blackrockin kuukausittaisesta katsauksesta. En ole muuttanut summia euroiksi, sillä tarkastelun kannalta olennaista ovat muutosten suunta ja suhteelliset muutokset, eivät absoluuttiset rahasummat, jotka joka tapauksessa ovat valtavia. 

Kehittyvät markkinat epäsuosiossa

Kehittyvät markkinat ovat olleet epäsuosiossa, mikä näkyy selvästi paitsi pörssi-indekseissä myös ETP-rahavirroissa. Ne ovat luonnollisesti kytköksissä toisiinsa.

Syyskuun aikana kehittyvien markkinoiden osake-ETP:eistä vedettiin pois 3,2 miljardia taalaa. Alkuvuoden yhdeksän kuukauden aikana ne ovat menettäneet ulos virtaavina rahoina jo lähes 30 miljardia.

Kehittyvien markkinoiden osake-ETP:t saivat syyskuussa 20,8 miljardia uutta rahaa. Erityisesti kiinnosti Yhdysvaltain osakemarkkina, jolle sijoittavat ETP:t saivat uudesta rahasta yli puolet.

Korkomarkkinoilla syyskuun hitti olivat Yhdysvaltain valtionlainat, joihin sijoitettiin uutta rahaa ETP:eiden kautta viisi miljardia dollaria. Syyskuun lopussa yhdysvaltalaisiin valtionlainoihin erikoistuneissa ETP:eissä oli 60 miljardin pääomat, joten suhteellinen muutos on hätkähdyttävä. Korkosegmenteistä korkean riskin yrityslainat olivat ainut, josta rahoja vedettiin pois syyskuun aikana.

BlackRock poimi rahavirtojen perusteella ETP-markkinan nouseviksi trendeiksi lyhyet korkosijoitukset ja Yhdysvaltain valtion lainapaperit. Jo aiemmin alkaneina mutta yhä jatkuvina trendeinä varainhoitotalo pitää eurooppalaisia ja japanilaisia osakkeita. Sen sijaan laajalti kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ja toiseksi kiinalaisiin osakkeisiin sijoittaminen on hiipumassa. 

Syyskuu suosi Yhdysvaltoja

Syyskuun muutokset vastaavat monelta osin koko alkuvuoden trendejä: korko-ETP:t ovat kiinnostaneet suhteessa enemmän kuin osakkeisiin sijoittavat tuotteet, joskin absoluuttisesti rahalla mitattuna osakemarkkinat ovat vetäneet selvästi enemmän. Yksioikoisen "sijoittajat haluavat turvaa" -selityksen lisäksi tämä voi johtua osin siitäkin, että ehkä korkopuolen sijoituksiakin on ylipäätään aiempaa enemmän ryhdytty hoitamaan pörssilistatuilla tuotteilla, jotka ovat perinteisesti olleet osakesijoittamisen apuvälineitä.

Osakemarkkinoiden sisällä kehittyneet markkinat ovat kiinnostaneet, kehittyvät ovat menettäneet rahaa alkuvuoden yhdeksän kuukauden aikana. Kehittyvien markkinoiden sisällä syyskuu toi poikkeuksen Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteeseen. Vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana Eurooppaan oli tehty uusia ETP-osakesijoituksia nettona 65,4 miljardin edestä, Yhdysvaltoihin vain kolmella miljardilla.

Tämä voi muiden seikkojen ohella kertoa siitä, että markkinaturbulenssin aikana yhdysvaltalaissijoittajat – jotka hallitsevat ETP-markkinaa – ovat vetäneet rahaa "kotiin turvaan". Jostain kumman syystä kun yhdysvaltalaissijoittajat tuntuvat ajattelevan, että Yhdysvaltain kotimarkkina on osakesijoituskohteena turvallisempi kuin merentakaiset alueet.

Ja koska suuri sijoittajajoukko ajattelee näin, otaksunta toteuttaa itsensä ja muuttuu siten todeksi. 

Suomalaisetkin suosivat jenkkiä

Suomalaissijoittajien liikkeistä saa karkean kuvan seuraamalla suomalaisten rahastojen rahavirtoja. Syyskuun aikana rahastoihin tuli 117 miljoonaa euroa uutta pääomaa, ja kuun lopussa suomalaisissa sijoitusrahastoissa oli yhteensä vajaan 93 miljardin euron pääomat. Suomalaisia rahastoja koskevat tiedot käyvät ilmi Suomen Sijoitustutkimuksen tuottamasta Rahastoraportista.

Tärkein ero kansainvälisten ETP-rahavirtojen ja kotimaistean rahastorahavirtojen kesken on korkotuotteissa, jotka olivat ETP:eissä voittajia, suomalaisissa rahastoissa häviäjiä.

Kaikkein turvallisimpina pidetyistä, maturiteetiltaan lyhyistä korkorahastoista livisti rahaa 184 miljoonaa. Myös pidempikestoisiin korkopapereihin sijoittavista rahastoista virtasi rahaa ulos. Pääomia menettivät etenkin Danske Invest Yhteisökorko (nettomerkinnät syyskuun aikana -150 miljoonaa euroa), Nordea SEK Instituutiokorko (-84 miljoonaa) ja Nordea Korko (-61 miljoonaa).

Osakerahastoissa eniten uutta rahaa saivat koko maailmaan sijoittavat osakerahastot. Parinsadan miljoonan euron nettorahavirrat selittyvät suurelta osin kolmen Nordean rahaston (Nordea Private Banking Equity Core, Nordea Maailma Osinko ja Nordea Private Banking Equity Opportunities) saamilla uusilla pääomilla.

Viikon trio: Viiden vuoden Suomi-voittajat

Viiden vuoden ajanjaksolla parhaiten pärjänneet Suomeen sijoittavat osakerahastot ovat Seligsonin juhlaa. Indeksirahastoistaan tunnettu yhtiö nappaa kunniataululla kaksoisvoiton.

Parhaiten menestynyt Suomi-osakerahasto, Seligson & Co Phoebus, tosin on Suomi-osakerahasto vain Rahastoraportin luokitteluissa. Tosiasiassa rahasto, joka on samalla hoitajansa Anders Oldenburgin oma salkku, sijoittaa kaikkialle maailmaan. Syyskuun lopussa Suomi-osakkeiden osuus Phoebuksen osakesijoituksista oli karvan alle puolet. Yhdysvaltalaisyhtiöiden paino oli 26, ruotsalaisten 15 ja ranskalaisten 11 prosenttia. Huomionarvoista on, että rahaston käteispaino kuun lopussa oli yli kuusi prosenttia.

Koska Phoebus ei varsinaisesti ole Suomi-osakerahasto, palkintopallin pronssisijalle voisi hyvin nousta nyt kärkikolmikon ulkopuolelle jäävä Danske Invest Suomi Yhteisöosake, joka on tuottanut viiden vuoden aikana keskimäärin 7,8 prosenttia vuodessa.

Lähde: Rahastoraportti syyskuu.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.