ETF eli pörssinoteerattu rahasto on usein edullisin tapa sijoittaa, mutta omiin tarpeisiin sopivan rahaston löytäminen vaatii aikaa, oma-aloitteisuutta ja usein myös kielitaitoa.
ETF (Exchange Traded Fund) on sijoitusrahasto, jonka osuuksia ostetaan ja myydään pörssissä.
Helsingin pörssin listoilla niitä on kolme: yksi varainhoitoyhtiö Seligson & Co:n ja kaksi Nordean tuotetta. Maailmalla niitä on tuhansia. Niinpä suomalainen ETF-sijoittaja ostaa melkein aina ulkomaisia arvopapereita.
Kaupantekoa tämä ei juuri vaikeuta. Se onnistuu täällä toimivien tai ulkomaisten nettivälittäjien kautta samalla tavoin kuin kaupat kotimaisilla arvopapereilla. Muutama klikkaus ja sillä selvä.
Enemmän haasteita liittyy tiedon hankintaan. Pankkien etujen mukaista ei ole tyrkyttää tietoa sijoituskohteista, joilla ne tienaavat mahdollisimman vähän. Niinpä innokkaimmin ETF:iä ovat Suomessa tehneet tunnetuiksi suurten pankkien haastajat, esimerkiksi Evli, Nordnet ja Taaleritehdas. Tänä vuonna markkinoille tuli myös indeksisijoittamiseen ja ETF:iin keskittyvä Index Helsinki.
ETF:ien suurimpia liikkeeseenlaskijoita ovat kansainväliset varainhoitotalot, kuten yhdysvaltalaiset Black Rock, Vanguard ja State Street. Eurooppalaisia merkittäviä tekijöitä ovat Deutsche Bank ja ranskalainen Lyxor, mutta markkinoilla on paljon myös pienempiä varainhoitajia.
Varovainen sijoittaa ainoastaan ETF:iin, joita koskee eurooppalainen sääntely (sellaisia ovat UCITS-rahastot), mutta myös yhdysvaltalainen sääntely on tiukkaa.
Jos ETF:ää markkinoidaan Suomessa, sillä pitää olla suomen- tai ruotsinkielinen avaintietoesite, josta selviävät sen perustiedot. Kattavammat tiedot pitää yleensä opiskella muilla kielillä, useimmiten englanniksi.
Yksinkertainen salkunhoito pienentää kuluja
Valtaosa ETF:istä on passiivisia rahastoja, jotka jäljittelevät jotakin indeksiä. Silloin rahaston sijoitussalkku koostuu samoista kohteista kuin indeksi. Jos kysymyksessä on esimerkiksi osakerahasto, indeksi voi olla vaikkapa jonkin pörssin osakeindeksi, ja rahaston salkkuun valitaan samojen yhtiöiden osakkeita samassa suhteessa kuin indeksissä.
Tällaisten rahastojen salkunhoito on yksinkertaista, ja niiden valttikortti ovat pienet kulut. Isoilla markkinoilla toimivien ETF:n juoksevat kulut ovat tyypillisesti joitakin prosentin sadasosia. Pienillä markkinoilla kulut ovat usein hieman korkeammat, mutta silti selvästi pienemmät kuin aktiivisten rahastojen.
Esimerkiksi Seligsonin OMX 25 Helsinki -indeksiä seuraavan ETF:n juoksevat kulut ovat enimmillään 0,18 prosenttia. Jos vertailukohdaksi ottaa aktiivisesti hoidetut Suomi-osakerahastot, ero on huima. Niiden juoksevat kulut asettuvat tyypillisesti yhden ja kahden prosentin välille.
Jos säästöaika on pitkä, kulueron merkitys lasketaan helposti tuhansissa euroissa. Siihen riittää esimerkiksi 10 000 euron sijoitus, 20 vuoden sijoitusaika ja kuuden prosentin vuotuinen tuotto: 0,18 prosentin vuotuisilla kuluilla potti kasvaa 31 000 euroon, 1,5 prosentin kuluilla 24 000 euroon.
Pienten summien sijoittaminen ETF:illä voi kuitenkin tulla kalliiksi. Tämä johtuu siitä, että välittäjien kaupankäyntipalkkioilla on usein euromääräinen minimi.
Lisäksi kaupankäynti ETF-osuuksilla vaatii sijoittajalta enemmän tarkkaavaisuutta kuin tavallisten rahastojen osuuksien ostaminen ja myyminen. Niiden kauppahinnat määräytyvät rahaston omaisuuden arvon perusteella, ETF:ien hintoihin vaikuttavat myös niiden kysyntä ja tarjonta. Yleensä markkinatakaajien kaupankäynti pitää eron pienenä, mutta erot voivat olla merkittäviäkin.
Maailmalla indeksisijoittamisen ja ETF:ien suosio on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Kysyntää ovat tukeneet useat tutkimukset, jotka ovat osoittaneet, että valtaosa aktiivisista salkunhoitajista häviää indeksisijoittajille, kun sijoittamisen kulut otetaan huomioon.
Edullisia ovat tosin myös tavalliset indeksirahastot – joskus jopa edullisempia kuin ETF:ät. Esimerkiksi Nordnet toi tänä vuonna markkinoille indeksirahaston, joka Seligsonin ETF:n tavoin seuraa Helsingin vaihdetuimpia osakkeita kuvaavaa indeksiä. Tämän sisäänvetotuotteen juoksevat kulut ovat ainakin toistaiseksi nolla euroa.
Helena Ranta-aho
Lue koko ETF-artikkeli syyskuun Taloustaidosta, digilehdestä tai tablettilehdestä. Digi- ja tablettilehden lukeminen edellyttää rekisteröitymistä Veronmaksajien verkkopalvelun käyttäjäksi.
Kuva iStockphoto.com
