Suomessa rakennettiin nollakorkojen aikana liikaa asuntoja suhteessa kysyntään, eikä asuntojen ylitarjonta ole nopeasti korjaantumassa. Valtion tukemasta rakentamisesta paljastuu karu tieto: pienituloisille tarkoitettu hyöty valuu yllättävän usein hyvätuloisille.
Asuinrakentamisen kehitys on jäämässä tänäkin vuonna heikoksi. Asia käy ilmi Raklin tuoreesta suhdannekatsauksesta.
Väestönkasvu ei enää kasvata asuntojen kysyntää yhtä paljon kuin aikaisemmin ja monissa kunnissa on rakennettu asuntoja yli kysynnän. Viimeisen 15 vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Ouluun on rakennettu enemmän asuntoja kuin niille on ollut kysyntää.
Prosentuaalisesti eniten ylimääräisiä asuntoja on valmistunut viimeisen 15 vuoden aikana Poriin ja Kouvolaan. Kouvolassa väestönkasvu on jäänyt negatiiviseksi viimeisen 15 vuoden aikana, ja Porissa väestökehitys kääntyi laskuun viime vuonna.
Myös Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan ja Joensuuhun on valmistunut enemmän asuntoja kuin kysyntä on edellyttänyt. Sen sijaan esimerkiksi Vaasassa markkinakysyntä on jo sulattanut ylitarjonnan.
Valtion tukemissa asunnoissa paljon hyvätuloisia
Pitäisikö asuntorakentamisen kuoppaa tasoittaa valtion tukemalla rakentamisella? Valtion tukemia asuntoja on valmistunut eniten pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään, Tampereelle, Turkuun ja Kuopioon vuosina 2015‒2024.
Asia saa uutta perspektiiviä, kun tarkastellaan valtion tukemissa asunnoissa asuvien asuntokuntien tuloja. Raklin selvityksen mukaan valtion tukemissa asunnoissa asuvista asuntokunnista lähes puolet oli keski- ja suurituloisia vuonna 2022. Valtion tukemissa asunnoissa asuvista asuntokunnista 9 prosenttia kuului kolmeen suurimpaan tulodesiiliin ja 39 prosenttia keskituloisiin (eli tulodesiileihin 4.–7.)
Pääkaupunkiseudulla yli puolet tuettujen asuntojen asukkaista olivat keski- ja suurituloisia. Monin paikoin valtion tukemissa asunnossa asuvilla on keskimäärin korkeammat tulot kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa asuvilla. Oulussa, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa valtion tukemien asuntojen asuntokuntien keskimääräiset tulot olivat suuremmat kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa.
Tuetun asuntorakentamisen on havaittu osittain syrjäyttävän vapaarahoitteista asuntorakentamista. Raklin mukaan valtion tukemien asuntojen rakentaminen heikossa suhdannetilanteessa saattaa jopa viivästyttää asuntorakentamisen käännettä. Koko maassa valtion tukemia asuntoja oli viime vuonna tyhjillään lähes 10 000.
Datakeskusten rakentaminen vauhdittaa käännettä
Rakli julkaisi tänään tuoreen suhdannekatsauksensa. Sen mukaan rakentamisella on edellytyksiä kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun. Käänne tulee kuitenkin olemaan tahmea. Asuntorakentamista valoisampana Rakli näkee toimitilarakentamisen, jossa erityisesti datakeskusinvestoinnit vauhdittavat toimitilarakentamista tänä vuonna.
”Asuntojen liikatarjonta, korkeat rakennuskustannukset ja asuntohintojen alamäki jarruttavat uudisrakennushankkeiden käynnistymistä ainakin vuoden alkupuoliskon aikana. Sen sijaan toimitilarakentamisen ennuste on huomattavasti valoisampi”, Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi sanoo.
Outi Airaksinen
