Pörssin metsäyhtiöiden perusasiat ovat kunnossa, mutta nousu suhdannekuopasta voi siirtyä. Esimerkiksi pakkausmarkkinat ovat pettäneet odotukset. Kannattaako metsäyhtiöitä harkita nyt osakesalkkuun?
Metsäteollisuudessa on riittänyt aina suhdannekäänteitä, mutta viime vuodet ovat olleet Helsingin pörssin metsäyhtiöille poikkeuksellisen vauhdikkaat.
Koronapandemiasta alkanut tuotteiden kysynnän kasvu siivitti yhtiöt ennätysmäisen hyviin tuloksiin. Vuonna 2023 tapahtui karu käänne, kun epävarma taloustilanne hyydytti markkinat.
Lisäksi kannattavuutta nakertavat kohonneet tuotantokulut. Keskeisin niistä on ennätysmäisen korkealle kohonnut puun hinta.
Danske Bankin analyytikko Antti Koskivuori ei odota tänä vuonna merkittävää parannusta metsätuotteiden kysyntään. Elpymistä hidastavat entisestään presidentti Donald Trumpin aloittama kauppasota ja sen lisäämä epävarmuus markkinoilla.
"Lisäksi metsäyhtiöitä rasittavat kovat kustannuspaineet. Tuotantokulujen kasvua on vaikea siirtää asiakkaiden hintoihin, kun kysyntä on heikkoa ja markkinoilla on joissakin tuotteissa ylitarjontaa", Koskivuori sanoo.
OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen ei halua synkistellä liikaa. Hän kehottaa kuitenkin varautumaan siihenkin, että heikko suhdanne jatkuisi vielä vuosina 2026–2027.
"Samaan aikaan Yhdysvaltain mahdolliset tullikorotukset voivat ohjata kilpailijoiden tuotteita entistä enemmän Eurooppaan, joka ovat suomalaisille metsäyhtiöille keskeinen markkina. Edessä voi olla tuotantokapasiteetin sopeuttamisia", Parkkinen arvioi.
Joka yhtiöllä omat vahvuutensa
Metsäyhtiöillä on omat vahvuusalueensa. UPM:n tukijalat ovat sellu ja paperi. Se on Suomessa myös merkittävä sähkön toimittaja. Stora Enso on vahva pakkausmateriaaleissa ja sahatavarassa. Metsä Boardin päätuotteisiin taas kuuluvat kartongit.
Henri Parkkisen mielestä Helsingin pörssin metsäyhtiöillä perusasiat ovat kunnossa.
"Niiden taloudellinen asema on hyvä. Vahvuuksia ovat myös pitkään kerrytetty osaaminen, pohjoisen metsien tarjoama omavaraisuus raaka-aineissa ja tehokkaat toimitusketjut", Parkkinen luettelee.
"Lisäksi tehtaille on tarjolla Suomessa edullista energiaa verrattuna keskieurooppalaisiin kilpailijoihin", Koskivuori täydentää.
MIHIN HUOMIOTA METSÄYHTIÖISSÄ?
"Kilpailukykyä keskeisissä liiketoiminnoissa kannattaa arvioida. Löytyykö yhtiöltä pitkäaikaista kilpailuetua tuovia tekijöitä?"
Analyytikko Antti Koskivuori, Danske Bank
Pakkauskartongeissa ylituotantoa maailmalla
Kukin metsäyhtiö on karsinut viime vuosina kannattamattomia toimintoja ja siirtänyt painopistettä liiketoimintoihin, joilta kasvua haetaan.
Markkinoiden muutokset voivat kuitenkin yllättää. Vielä muutama vuosi sitten pakkausmateriaaleissa odotettiin vahvaa kasvua, mikä rohkaisi tekemään isoja investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin etenkin Suomessa ja Ruotsissa.
Pakkausmateriaalien markkinat eivät ole kuitenkaan kasvaneet samassa suhteessa tuotantokapasiteetin kasvuun. Kartongintuotannossa on nyt maailmassa ylituotantoa.
"Euroopassa tarjontaa voivat lisätä entisestään Yhdysvaltain mahdolliset tullikorotukset, jotka saattaisivat ohjata tänne entistä enemmän Kiinassa valmistettuja tuotteita. Se kiristäisi kilpailua entisestään", Parkkinen toteaa.
Paino- ja kirjoituspaperien kysyntä on laskenut maailmalla jo pitkään ja laskee edelleen. Parkkisen mukaan tehtaiden sulkemisen myötä paperin tarjonta ja kysyntä ovat nyt kuitenkin varsin hyvin tasapainossa.
Paperin kysynnän hiipuessa sellusta on tullut entistä tärkeämpi tuote metsäyhtiöille. Oman käytön lisäksi sitä myydään globaaleille markkinoille, joilla kysyntään ja hintoihin vaikuttavat entistä enemmän aasialaiset sellun ostajat.
"Ennusteiden mukaan sellun kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa muun muassa pehmopaperien markkinoiden kasvu", Parkkinen sanoo.
Uusia syömähampaita saa odottaa
Iso kysymys suomalaisille metsäyhtiöille on puun hinnan kehitys. Puun saatavuutta voivat puolestaan heikentää mahdolliset hakkuurajoitukset, jotka ovat nousseet esille suomalaisessa ilmastokeskustelussa.
Puun hankinnasta aiheutuvat kustannukset ovat metsäyhtiöille iso kuluerä, tuotantotyypin mukaan jopa 50–70 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Yhtiöt hakevat lisäarvoa tekemällä puusta entistä pidemmälle jalostettuja ja kokonaan uusia tuotteita. Erityisen paljon odotuksia on ladattu puupohjaisiin innovaatioihin, joilla korvataan fossiilisia vaihtoehtoja.
UPM on valmistanut jo pitkään biopolttoaineita Lappeenrannassa. Hiljattain yhtiö avasi biokemikaalitehtaan Saksaan. Muita toteutukseen edenneitä uusia avauksia metsäyhtiöiltä on nähty kuitenkin vähän. Antti Koskivuori huomauttaa, että uuden tuotteen kehittäminen ja kaupallistaminen kestää helposti vuosikymmenen tai ylikin.
"On epätodennäköistä, että seuraavan viiden vuoden aikana nähdään uusia asioita, joista saataisiin merkittävää liikevaihtoa."
MIHIN HUOMIOTA METSÄYHTIÖISSÄ?
"Riittävä aikaväli sijoitukselle on tärkeää, sillä metsäyhtiöiden markkinoihin liittyy paljon epävarmuutta lähivuosina."
Seniorianalyytikko Henri Parkkinen, OP
Sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä
Parkkisen ja Koskivuoren mielestä Helsingin pörssin metsäyhtiöt sopivat sijoittajalle, jolla riittää kärsivällisyyttä odottaa suhdanteiden paranemista.
"Helsingin pörssin metsäyhtiöt ovat osoittaneet pystyvänsä kelvolliseen kannattavuuteen
heikommassakin suhdanteessa. Ne maksavat myös pääsääntöisesti hyvää osinkoa", Parkkinen sanoo.
Koskivuori kehottaa arvioimaan kunkin metsäyhtiön kilpailukykyä liiketoiminnoista, joista ne ovat ilmoittaneet hakevansa kasvua pitkällä aikavälillä. Hänestä kiinnostavaa on myös yhtiöiden kassavirran kehitys lähivuosina.
"Viimeisen 5–10 vuoden aikana tehdyt isot investoinnit alkavat olla takana, joten yhtiöiden tuloksesta pitäisi lohjeta jatkossa omistajille entistä paremmat osingot", Koskivuori huomauttaa.
Matti Remes
- Miten sahat pärjäävät epävarmassa tilanteessa? Kysymyksiin vastaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Lue lisää