Espanjalaisten Salvador Dalín ja Antoni Tàpiesin grafiikkaa myydään Suomessa aika ajoin. Myös ruotsalainen Anders Zorn, venäläiset Ilja Repin ja Ilja Glazunov sekä moni muu ulkomainen nimi kiinnostavat. Unkarilainen naivismikin viehättää.
Suomessa on aina myyty ulkomaista taidetta, vaikkakin taidemarkkinamme koostuvat pääasiassa kotimaisesta taiteen myynnistä.
Talouden korkeasuhdanne kasvattaa aina ulkomaisen taiteen myyntiä. Moni muistaa vielä, miten Suomessa 1980-luvun taidebuumin kiihkossa myytiin useita venäläisiä ja ruotsalaisia vanhoja arvomaalauksia, sekä aitoja että väärennöksiä. Samoin tapahtui 2000-luvun alkupuolella taloustilanteen parantuessa laman jälkeen.
Varo väärennöksiä, jos ostat vanhempaa taidetta
Vanhemman ulkomaisen taiteen ostossa on suuri väärennösriski. Taustatutkimus ulkomaisen taiteen ostossa kannattaakin tehdä huolellisesti, ennen kuin raha vaihtaa omistajaa ja erityisesti silloin, kun ulkomainen taide on hinnaltaan kymmenissä tuhansissa euroissa.
Aitouden tarkistus on hidasta, työlästä ja kallista. Hankalinta on löytää asiantuntija, joka kykenisi antamaan tarkan lausunnon ja nopeasti. Tähän väärennösten myyjät aina luottavat. Jos taas haluaa myydä omistamansa ulkomaisen taideteoksen, kannattaisi se myydä siinä maassa, jossa taiteilija on tunnetuin tai on elänyt.
Kansainvälisillä isoilla taiteilijanimillä parhaimmat markkinat ovat yleensä sektorilla Lontoo–New York. Arvioin kerran yhdelle asiakkaalleni tunnetun skandinaavitaiteilijan maalauksen arvoksi 4 500 euroa. Asiakkaalla oli kiire saada käteistä, eikä hän ehtinyt myydä teosta taiteilijan kotimaassa vaan antoi teoksen myyntiin Suomessa, jossa teos sai 50 euron lähtöhinnan ja 700 euron loppuhinnan.
Joskus kannattaa selvittää, saisiko ulkomaisen teoksen ostettua edullisemmin jostain toisesta maasta.
Tunnettujen nimien jälkimarkkinat Suomessa melko edulliset
Tunnettujenkin nimien jälkimarkkinat ovat Suomessa usein melko edulliset. Esimerkiksi Ilja Repinin (1844–1930) ja Julius von Kleverin (1850–1924) teoksia myydään Suomessa melko usein noin 2 000–10 000 eurolla. Virolaisen Eduard Wiiraltin (1898–1954) grafiikat ovat 1 000–2 500 euron tuntumassa.
Bukowskisin nettihuutokaupassa myydään jatkuvasti esimerkiksi ruotsalaista modernia ja klassikkotaidetta myös Suomen keräilijöille.
Museoiden ryhmänäyttelyissä ja toisinaan myös gallerioissa esitetään säännöllisesti ulkomaista nykytaidetta, ehkä eniten balttilaista ja skandinaavitaidetta. Näitä teoksia on kiinnostava hankkia omaan taidekokoelmaan, mutta jälleenmyynti kannattaa todennäköisesti toteuttaa taiteilijan kotimaassa.
Arvoteos ulkomailta? Tarkista nämä asiat
- Teoksella on oltava kehykset, hyvä kunto, signeeraus ja kohtuullinen hinta. Hinnoittelu on aina teoskohtaista.
- Kuka ottaa vastuun teoksen aitoudesta? Muista, että patina ja ’vanhuus’ on hyvin helppoa saada aikaan tuoreeseenkin teokseen vaikkapa käyttämällä teepussia.
- Grafiikan kohdalla, onko teos ’avattu’ kehyksistään eli aitous tarkistettu. Onko vastaavuus tarkistettu taiteilijan cataloque raisonnesta. Esimerkiksi väärennettyjä Dalín grafiikoita on ollut liikenteessä satoja tuhansia ja vaikkapa Zornin nimiin tehtyjä grafiikoita yli tuhatkunta.
- Kuitissa pitää olla yksilöitynä juuri kyseinen taideteos. Lisäksi myyjän pitää lupautua palauttamaan rahat, jos ilmenee aitousongelma. Säästä kuitti ja kaikki dokumentit. Muista, että ammattiväärentäjät väärentävät kaikki mahdolliset dokumentit vakuutustodistuksista lähtien. Kaikki tieto pitää erikseen tarkistaa.
- Jos hankit teoksen sijoitusmielessä muista, että joudut todennäköisesti myymään teoksen ulkomailla.
Pauliina Laitinen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
