Vanhojen tunnettujen suosikkitaiteilijoiden teokset säilyttävät yleensä parhaiten arvonsa. Heidän tuotantonsa on käynyt läpi muoti- ja suhdannevaihtelut.
Aikalaistaiteilijoiden eturintamaan päässeen lahjakkaan taiteilijan tuotanto erottuu edukseen sopivalla sekoituksella tuoreutta sekä vanhaa klassista tyyliä. Muista taiteilijoista eroava maine ja pienet skandaalit auttavat myyntiä.
Aktiivisilla taidekauppiailla ja keräilijöillä on tärkeä rooli myyntityössä. Esimerkiksi 1800-luvun lopulla taidekauppiaat ja teosten omistajat etsivät aktiivisesti skandaaleja taiteilijoista, teoksista tai keräilijöistä. Näillä saatiin nostettua hintaa ja lisättyä mielenkiintoa teoksia kohtaan.
Vincent van Gogh on hyvä esimerkki siitä, miten myyteillä myytiin hyvin. Suomessa esimerkiksi Helene Schjerfbeckin, Ilkka Lammin ja Reidar Särestöniemen maineen taustalta löytyi myös sopiva annos dramatiikkaa, jotta taiteilijoiden tuotannot alkoivat kiinnostaa enemmän ja heidän tuotantonsa pääsi pieneen mutta arvostettuun sijoitustaidekohteiden luokkaan.
Parhaiten taidemarkkinoilla säilyttävät arvonsa vanhat tunnetut kestosuosikkitaiteilijat, joiden tuotanto on käynyt läpi ajan testin eli muoti- ja suhdannevaihtelut.
Taidemarkkinoilla on noin 40 vanhan taiteen tunnetuinta nimeä sekä saman verran nykytaiteilijoita, jotka ovat kaikkein suosituimpia ja taidemarkkinoiden perusmyyntikohteita. Näiden lisäksi ohessa on muutamia esimerkkejä taidemarkkinoihin vaikuttaneista merkittävistä taiteilijoista.
Werner Holmberg aloitti taidebuumin
1980-luvulla kotimaiset taidemarkkinat kuumenivat, pääomaa virtasi yhä enemmän taidekauppaan, hinnat nousivat ja taide alkoi kiinnostaa yhä enemmän.
Ensimmäisiä kertoja Suomessa taiteen hintaennätykset kiinnostivat koko kansaa, ja tämä nosti yleistä taiteen hintatasoa. Sanalla tiettyjen taiteilijoiden merkitys nousi vieläkin korkeammalle. Keväällä 1981 Werner Holmbergin maalaus Sunnuntaiaamu huutokaupattiin 100 000 markan haamurajalla. Tämän teoksen myynnillä oli erittäin suuri stimuloiva merkitys kotimaisten taidemarkkinoiden kehittymiselle.
Helene Schjerfbeck on kotimaisten taidemarkkinoiden kuningatar
Helene Schjerfbeckin maalaus Kirje huutokaupattiin vuonna 1986 ennätyksellisellä 870 000 markalla. Maalauksen oli spekuloitu rikkovan miljoonan markan rajan, mutta niin ei käynyt. Sen sijaan työn korkea hinta nosti muidenkin teosten hintoja.
Hjalmar Munsterhjelm rikkoi miljoonan markan ennätysrajan
Hjalmar Munsterhjelmin maalaus Varkauden tehdas huutokaupattiin 1 150 000 markalla vuonna 1987. Siten Munsterhjelmin työstä tuli Suomen ensimmäinen yli miljoonan markan arvoinen taideteos.
Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela ovat Suomen tunnetuimmat klassikkomestarit
Schjerfbeck, Edelfelt ja Gallen-Kallela ovat kotimaisten taidemarkkinoiden tunnetuimmat nimet. On kiinnostavaa, miten näiden kolmen taiteilijan myyntikäyrät kulkevat omia ratojaan.
Schjerfbeck oli erityisesti vahva 1980-luvulla, Edelfelt 1990-luvulla ja Gallen-Kallela 2000-luvulla. Gallen-Kallelan teosten myynti on seurannut vahvimmin talouden vaikutuksia taidemarkkinoihin. Tämä kertoo siitä, että Edelfeltin ja Schjerfbeckin töitä on aiemmin arvostettu korkeammalle kuin Gallen-Kallelan töitä.
Ferdinand von Wright on ollut Suomen merkittävin ja kallein lintumaalari
Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot on ollut 130 vuoden ajan Suomen tunnetuin ja rakastetuin eläinaiheinen taideteos sekä samalla kopioiduin taideteos. Työn kulttuurihistoriallinen merkitys on vauhdittanut muidenkin eläinaiheiden teosten hintoja.
Nuorena kuolleen lahjakkaan Ilkka Lammin taiteilijan myytti säilyi
Ilkka Lammi oli vain 26-vuotias, kun hänet valittiin Taidekeskus Salmelan vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2000. Kaikki työt myytiin näyttelystä loppuun.
Pian tämän jälkeen taiteilija hukkui, ja myytti nuorena kuolleen taiteilijan teosten hintojen kovasta noususta alkoi toteutua. Lammin korkein huutokauppanoteeraus on vuodelta 2006 maalauksesta Pariisitar 77 000 euroa.
Reidar Särestöniemi on taidemarkkinoiden ilmapuntari
Taideanalyytikot tarkkailevat Reidar Särestöniemen teosten hintoja, sillä ne ovat jo useamman vuosikymmenen ajan näyttäneet selkeimmin, mihin suuntaan pääomat ovat kulkemassa taidemarkkinoilla.
Juhani Palmu, Kaj Stenvall, Johanna Oras ovat suuren yleisön kestosuosikkeja
Palmun latomaalaukset, Stenvallin ankkamaalaukset ja Oraksen kukka-asetelmat saivat ilmiömäisesti 1990-2000-luvulla taidetta harrastamattomatkin kiinnostumaan näistä teoksista.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija