Jos joku onnistuu hankkimaan Ferdinand von Wrightin teoksen, hän on harvoin valmis siitä luopumaan.
Ateneumissa avattiin viime vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi von Wrightin veljesten yhteisnäyttely.
Von Wrightien luonto-ja eläinaiheiset taideteokset ovat ikonisia. Ateneumin kaltainen monumentaalinen taiteen esittelypaikka kertoo paljon näiden taiteilijoiden merkityksestä. Mutta tarkastellaanpa lähemmin veljeksistä nuorimman ja tuotteliaimman Ferdinand von Wrightin tuotantoa. Hänen maalauksensa kruunaa minkä tahansa suomalaisen taiteen kokoelman.
Ferdinand von Wright (1822–1906) asui Kuopiossa Haminalahden kartanossa. Siellä metsästys oli koko perheen kiinnostuksen kohde – jopa siinä määrin, että Ferdinand yhdessä veljiensä kanssa dokumentoi lintuja, joita olivat metsästäneet. Joitakin teoksia he myös maalasivat yhdessä.
Sairaudet eivät lannistaneet taiteilijaa
Ferdinand teki opintomatkan Düsseldorfiin ja Dresdeniin, joissa olivat tuon ajan arvostetuimmat taiteen opinahjot.
Vaikka Ferdinand von Wright on Suomen arvostetuimpia taiteilijoita, joutui hänkin kestämään omana aikanaan kritiikkiä taiteensa vanhanaikaisuudesta, minkä seurauksena taiteilija sairastui masennukseen.
Ferdinand von Wright kutsuttiin Taideyhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 1882. Kaksi vuotta myöhemmin hän halvaantui. Hän kärsi myös reumatismista, mutta jatkoi silti ahkerasti taiteen tuottamista.
Vuonna 1885 Ferdinand sai valtion taiteilijaeläkkeen, ja myös monet tilaustyöt olivat hänelle tärkeä taloudellinen tuki. Taiteilija teki useita hienoja töitään vasta poikkeuksellisen myöhään 60-70-vuotiaana. Vuonna 1886 hän maalasi ehkä Suomen kaikkien aikojen tunnetuimman maalauksen Taistelevat metsot. Maalaus on samalla yksi Suomen kopioiduimmista teoksista.
Kiinnostavaa on toki sekin, että taiteilija itse kopioi aikanaan muita taiteilijoita harjoitustöinään, mikä olikin normaalia tuon ajan taideopetuksessa.
Väärentäjien suosimia teoksia
Koska von Wrightin maalaukset ovat erittäin haluttuja, liittyy teoksiin myös väärennösriski. Siksi teoksen aitous kannattaa tarkistaa aina ennen ostoa esimerkiksi ottamalla yhteys Ateneumiin, yksityiskonservaattoriin ja muutamaan taidekauppiaaseen.
Ferdinand von Wrightin työt ovat käyneet läpi lukuisat aikakausien testit ja ovat kirkkaasti klassikkoteoksia, mutta hänen maalauksiaan on harvakseltaan myynnissä taidemarkkinoilla. Tämä johtuu siitä, että ani harva haluaa myydä pois hänen teoksensa, jos sellaisen saa hankittua.
Tällä hetkellä Ferdinandin maalausten hinnat ovat liikkuneet 10 000–80 000 eurossa riippuen teoksen aiheesta, toteutuksesta, koosta ja taustatiedoista.
Esimerkiksi Riekkoparvi rantametsässä vuodelta 1897 huutokaupattiin Bukowskilla noin 75 000 eurolla, vaikka teoksen lähtöhinta pyöri 30 000–40 000 eurossa. Taiteilijan ykkösmaalaukset ovat huomattavasti kalliimpia, sadoissatuhansissa euroissa.
Kalliin signeerauksen ei saa antaa silti liikaa hämätä: kaikki taiteilijan teokset eivät ole sijoituskohteita, vaikka ovatkin laadukkaita lisäyksiä keräilykokoelmaan. Esimerkiksi von Wrightin vesiväritöiden, piirustusten ja grafiikan hinnat liikkuvat vain muutamissa sadoissa euroissa.
Klassikkotaiteilijoiden laadukkaiden maalausten hintataso on silti aina noususuhdanteissa kohonnut, eikä teoksia tule huonoina aikoina lainkaan julkiseen myyntiin.
Kultakauden teokset varmimpia sijoituksia
Suomessa takuuvarmoina sijoituskohteina on pidetty kultakauden teoksia. Ne ovat kalleimpia Suomessa samasta syystä kuin venäläinen avantgarde Venäjällä, ekspressionistinen taide Saksassa, impressionistinen taide Ranskassa sekä sodanjälkeinen ja nykytaide Yhdysvalloissa.
Näille kaikille on yhteistä joko se, että maan talous tai henkinen elämä ovat kukoistaneet, tai se, että politiikka on vaikuttanut taiteen sisältöön. Toisin sanoen kiinnostus merkittävään ajanjaksoon maan kulttuurihistoriassa pitää myös sen ajan teokset korkeissa hinnoissa.
Veljekset von Wright -näyttely on esillä Ateneumissa Helsingissä 25.2.2018 saakka.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija