Sähköautojen pika- ja suurteholatauspisteitä rakennetaan Suomeen vauhdilla – pärjääkö ilman kotilatausta?

Latausasemien määrä kasvaa koko ajan, mutta kuluttajaa mietityttää, riittääkö nykyinen vauhti. Onko latausasemilla odotettavissa ruuhkaa? Rajoittaako latausinfra sähköautoilijoiden sujuvaa liikkumista?

Sähköauton latausnäkymien selvittämiseksi haastattelimme kolmen suurimman latausoperaattorin edustajia. Kesälomakiireistä huolimatta tavoitimme K-Latauksen Tom von Bonsdorffin, ABC-latauksen Olli Tervosen ja Rechargen Sami Saarilahden. 

Näistä operaattoreista kaksi ensimmäistä ovat nimiensä mukaisesti keskusliikkeiden hallinnassa. ABC-lataus kuuluu S-ryhmään kuten ABC-huoltoasemaketjukin. K-Lataus puolestaan kuuluu Keskon K-ryhmään. Recharge Finland Oy on edellisistä poiketen puhdas latauspisteoperaattori, eli alan termeillä CPO, charging point operator.

Teholataus ja suurteholataus

Keskitymme tässä artikkelissa täyssähköautojen tarpeisiin soveltuviin julkisiin latauspisteisiin, mikä tarkoittaa teholatureita (tyypillisesti 50 kW latausteho) ja suurteholatureita (vähintään 150 kW latausteho). Sähköautoilijan matkojen sujuvuuden kannalta olennaista on se, kuinka paljon suurteholatureita on tarjolla ja miten verkosto kehittyy.

Suurteholaturilla on mahdollista saada ”tankki täyteen” parhaimmillaan puolessa tunnissa. Matkan jatkumisen kannalta olennaisen täydennyksen saa jo 15 minuutissa. Teholatauksella (50 kW) isompi täydennyslataus kestää useita tunteja.

Latauspisteiden määrä kasvaa

Kuinka paljon maassamme on latauspisteitä ja mikä on ennuste niiden määrästä lähitulevaisuudessa? Johtaja Tom von Bonsdorff kertoo, että K-Latauksella on tällä hetkellä 108 latausasemaa, joista löytyy 150 pikalaturia. Pikalatureista puolestaan 30 on suurteholatureita.

Von Bonsdorffin mukaan K-Lataus lähes tuplaa latausasemien määrän vuoden loppuun mennessä. Joulun tienoilla asemia on määrä olla noin 200. Pääasiassa asemia tulee suurimpien K-kauppojen yhteyteen. ”Sähköistys” on luvassa etenkin kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin.

Olli Tervonen ABC-latauksesta listaa vastaavia lukuja S-ryhmästä: 91 latausasemaa, joista löytyy 155 teholatauspistettä ja 89 suurteholatauspistettä. Myös S-ryhmässä laajenemisvauhti on kova ja latausasemia rakennetaan markettien, ABC-asemien ja hotellien yhteyteen. Vuoden lopussa latausasemia on määrä olla valmiina yli 150. ”Suurteholatureiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi” lupaa Tervonen.

Recharge on tällä hetkellä suurteholatureiden määrässä mitattuna markkinajohtaja. Johtaja Sami Saarilahden mukaan infran rakentamisen tahti jatkuu kovana myös tulevina vuosina. ”Rakensimme puolessatoista vuodessa nykyisen verkoston, jossa on tällä hetkellä 175 suurteholaturia. Jatkossa määrä lisääntyy noin sadalla suurteholaturilla per vuosi”.

Rechargen suurteholatureiden suurempi määrä johtuu hieman erilaisesta palvelukonseptista verrattuna keskusliikkeisiin. Siinä missä K-lataus ja ABC-lataus houkuttelevat asiakkaita asiointilataukseen muun muassa marketeissa, Recharge palvelee liikkuvia autoilijoita tien päällä. Marketeissa asioidessa asiakkaille riittää hieman hitaampikin lataaminen, tien päällä taas nopeus on valttia.

Euroopan kärkeä vertailussa

Suomessa on rekisterissä noin 33 000 täyssähköautoa, kertoo Heikki Karismus Sähköinen liikenne ry:stä.

Pika- ja suurteholatauspisteiden määrä on kasvanut Suomessa vuodessa hieman yli kaksinkertaiseksi. Karismuksen mukaan näitä täyssähköautoille soveltuvia julkisia latauspisteitä on nyt noin 960 kpl.

Rechargen Sami Saarilahti kommentoi, että Suomessa latausinfraa on rakennettu kiitettävän aktiivisesti. Tästä todisteena Saarilahti listaa täyssähköautojen määrän suhteutettuna suurteholatauspisteiden määrään.

Suomessa tämä vertailuluku on Euroopan kärkeä, noin 30 autoa yhtä suurteholatauspistettä kohti. Monessa Euroopan maassa suuruusluokka on 100 autoa yhtä suurteholatauspistettä kohti. Tämä luku 30 tosin kertoo myös maamme sähköautojen pienestä määrästä. Tulevaisuudessa, jos uusien sähköautojen myynti vilkastuu, meilläkin lähestytään suhdelukua 100. Saarilahden arvion mukaan sen pitäisi riittää normaalissa arjessa.

Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että yksittäisiä ruuhkahuippuja tulee olemaan, esimerkiksi juhannuksen ja joulun meno- ja paluuliikenteen vilkkaimpina päivinä. Niinä päivinä ainoastaan tilanteen ennakointi ja kotilataaminen varmistaa katkottoman matkanteon. Kaupallisen toimijan ei kannata rakentaa ja mitoittaa infraa ruuhkahuippuja varten.

Hinta ei vielä hirvitä

Kuluttajaa kiinnostaa latausverkoston kattavuuden lisäksi ainakin ladattavan sähkön hinta. Kotilataus on edelleen halpaa ja ero tulee todennäköisesti myös säilymään. Kotilatauslaitteella voi tyypillisesti ladata autoa vaihtovirralla 11 kW teholla. Monella saattaa olla kotona pienempitehoinen laturi (3–11 kW). Akun täyteen latautuminen on hidasta ja vaatii helposti aikaa 10–12 tuntia.

Suurteholatauspisteet lataavat puolestaan tasavirralla ja laitteet kaapeleineen ovat kotilatauslaitteita huomattavasti järeämpiä. Tällä hetkellä kotisähkön hinta (siirtomaksu mukaan lukien) on tyypillisesti suuruusluokka 10 senttiä kilowattituntia kohti. Vastaavasti suurteholatureilla tyypillinen hinta on 30 senttiä per kWh.

Paljonko ajaminen maksaa? 

Ajamiseeen kuluvan sähkön hinta euroina ilman lämmitykseen käytettävää sähköä tai lataushäviöitä.

Paljonko ajaminen kotisähköllä maksaisi verrattuna suurteholatauspisteiden tyypilliseen hintatasoon? Täyssähköautolla ajaminen on edullista siinäkin tapauksessa, että kotilatausmahdollisuutta ei ole. Todellinen toteutunut kustannus asettunee useimmilla autoilijoilla esimerkkien välimaastoon, eli osa lataamisesta tapahtuu kotona ja osa tien päällä.

Yksikään kolmesta haastatellusta ei halunnut ennustaa lataussähkön hintakehitystä. Oma ennusteeni on, että lataussähkön hinta nousee jonkin verran tulevina vuosina. Tämä ennuste perustuu energian yleiseen hinnannousuun.

Tällä hetkellä julkisista latauspisteistä saatavan sähkön hinta on Suomessa Euroopan halvinta, samaan aikaan kun nestepolttoaineiden hinnat ovat Euroopan kalleimpia. Aika erikoinen tilanne, joka lyö korville erityisesti autolla työssä käyviä pieni- ja keskituloisia, joilla ei vielä ole mahdollisuutta täyssähköauton hankintaan.

Pärjääkö ilman kotilatausta?

Latausverkoston laajentuessa täyssähköauto on ainakin Etelä-Suomessa ihan realistinen vaihtoehto myös kerrostalossa asuvalle ilman kotilatausmahdollisuutta. Se vaatii hieman latausten suunnittelua ja pientä vaivannäköä, mutta oikea asenne auttaa.

Jos taas prioriteettina on kaikenlaisten matkojen sujuminen ilman ylimääräisiä pysähdyksiä, silloin kannattaa pysytellä diesel- tai bensiiniautossa. Joissakin hyvin liikkuvissa työtehtävissä tämä saattaa olla ainoa tapa pysytellä totutuissa aikatauluissa.

Markuksen yhteenveto

• Jos latausoperaattoreita on uskominen, pahimmat uhkakuvat ruuhkista latausasemilla jäävät toteutumatta.
• Sähköautoilijat ovat pääasiassa ahkeria kotilataajia. Autot ovat aina yön yli piuhan päässä ja aamulla ”tankki” on täynnä päivän liikkumistarpeita varten.
• Tilannetta helpottaa se, että uusien autojen saatavuus yskii melko pahasti maailmanlaajuisen puolijohdepulan sekä laajemman komponenttipulan vuoksi. Komponenttipula ja toimitusvaikeudet todennäköisesti jatkuvat ainakin muutamia vuosia, ellei tilanteesta sitten tule pysyvämpi ilmiö. Ennustaminen nykyhetken maailmantilanteessa on vaikeaa.

Markus Nieminen

Taloustaidon autoaineiston tuottaja