EU:n alueella myytävissä, kaapelilla ladattavissa laitteissa on oltava USB-C-liitäntä. Tällainen laki tuli voimaan syksyllä 2024. Päätös koskee muun muassa älypuhelimia, taulutietokoneita, digitaalikameroita, kuulokkeita, käsikonsoleita ja sähkökirjoja.
KATSO KUVA | Artikkelin aloituskuvassa on kahdenlaisia liittimiä: vasemmanpuoleinen USB-C istuu laitteeseen kumminpäin tahansa, kun taas oikeanpuoleinen liitin, perinteinen USB-A menee laitteeseen vain yhdessä asennossa.
Kannettavia tietokoneita päätös tulee koskemaan tästä keväästä lähtien, mutta useimmissa läppäreissä C-tyypin USB on ollut vanhan A-tyypin rinnalla jo vuosia.
Päätöksen tarkoitus on vähentää eri laitteiden mukana tulevien uusien latureiden määrää ja siten sähköromun kertymää. Päätös sisältää varauksen langattomalle lataukselle ja nopean latauksen standardille, jotka tulevat mukaan tekniikan kehittyessä.
USB on taikasana ja -kalu, jonka avulla liitämme oheislaitteita tietokoneeseen ja jonka kautta lataamme puhelimen ja otsalampun. USB:n eli Universal Serial Busin ensimmäinen kaupallinen sovellutus USB-A tuli markkinoille vuonna 1996.
Tällä yhdellä standardoidulla liitännällä korvattiin tietokoneissa käytetyt sarja-, rinnakkais- ja PS/2-liittimet muun muassa tulostimille, hiirille ja näppäimistöille. Tietokone myös tunnisti USB:hen kytketyn oheislaitteen automaattisesti.
Sitten tulivat älypuhelimet ja niissä latausjohtona standardin seuraava kaupallinen sovitus eli Micro-USB, jossa oli epäsymmetriset liittimet. Sekä johdon lattana USB-A-lähtöpää että puhelimen Micro-USB-puoli sopivat paikoilleen vain siinä toisessa mahdollisessa asennossa.
Tämän johtomallin päät ovat aina näpeissä ensin väärin päin ja Micro-USB-puolen saaminen aloilleen vaatii nuoret silmät. Kiusa ei ollut tahallista, mutta tekniikka sen sijaan kehittymätöntä.
Vauhdilla yleistyvän USB-C:n kanssa ei tarvitse miettiä mitään suuntia, piuha on symmetrinen kaikin tavoin.
Älä hävitä vanhoja johtoja
Entä sitten, kun talouteen on kertynyt kaikenlaisia ladattavia laitteita ja tolkuttomasti erilaisia johtoja?
Ystävä, joka luulee minun jotain näistä tietävän, kysyi tätä ja kaatoi syliini käsilaukullisen eri-ikäisiä USB-johtoja sekä kokoelman virtapankkeja.
Suosittelen säilyttämään vielä hyvän aikaa ne tutut Micro-USB-liittimeen päättyvät latausjohdot. Niitä tarvitsevat vanhemmat virtapankit ja erilaiset valaisimet.
Mahdollinen paksupäinen USB-B-piuhasi taas on tullut tulostinta ostaessasi. Säilytä sekin, sillä langaton tulostus voi tökätä verkon pulmiin. Vanhempia digikameroita palvelleen Mini-USB-johdon saatat haluta säilyttää, jos kamera on vielä käyttökelpoinen.
Tarkastelin erään halpatavarataloksi kutsutun liikkeen otsalamppuvalikoimaa ja availin paketteja vaikkei saisi. Suljin ne kyllä.
Voittopuolisesti tuotteet ovat USB-C-lataukseen tarkoitettuja. Osassa lampuista on aivan oma tulopuolen liittimensä ja siis uniikki johto, joissakin edelleen tuo vavistusta aiheuttava Micro-USB.
Vanhakin piuha voi saada uuden elämän: jos kirjoittaa verkon hakusanaksi USB-sovitin, aivan kaikenlaista muunninta löytyy muutamasta eurosta kymppeihin.
USB-C on perin kyvykäs liitettävyyden ulottuvuus. Yksi USB-C-liitin osaa USB-jakajien avulla sumplia useiden oheislaitteiden samanaikaisen ohjaamisen.
Pikalatauksen se tarjoaa parhaimmillaan 240 watin teholla. Niinpä puhelimen lataamista ei enää tule tehdä tyynyn alla.
Siksi ja yleväksi lopuksi toistan aiemmin palstalla hokemaani: verkon halvimmista tauhkakaupoista ei pidä hankkia mitään sähkölaitteita.
USB-OPAS| Tämän jutun rinnalla kannattaa tehdä verkkohaku ”USB-opas”, joka vie parinkin elektroniikkamyyjän neuvontasivuille. Eri liitintyyppien kuvat auttavat asioiden hahmottamisessa.
USB-C on kätevä liitäntä
- USB-C on merkittävä askel niin liitettävyyden, tiedonsiirron nopeuden kuin tehokkaan latauksensa ansiosta.
- Vanhat oheislaitteet voi useimmiten kytkeä USB-C:n kanssa sovitinta käyttäen.
- Näitä tai muitakaan sähkölaitteita ei pidä temuttaa.
Kauko Ollila
Kirjoittaja on Digitaito-palstan tuottaja
