veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Rakennus, pihakalusteet ja puutarha – yhtenäinen tyyli, kauniimpi kokonaisuus

Rakennus, pihakalusteet ja puutarha – yhtenäinen tyyli, kauniimpi kokonaisuus
10.7.2023

Rakennus ja sitä ympäröivä miljöö muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa kasvien ohessa pihakalusteillakin on merkitystä. Kaunein kokonaisuus syntyy, kun rakennus ja piha sopivat tyyleiltään yhteen. Kierrättämällä ja korjaamalla voit saada pihallesi autenttisen ilmeen.

Millaisia puutarhakalusteita minkäkin aikakauden kotiin tulisi valita? Kun kerroin kirjoittavani aiheesta juttua, ystäväni tokaisi: ”Onko sillä mitään väliä, miten pihaansa kalustaa?” Vastasin hänelle kyllä ja ei.

Periaatteessa puutarha voi edustaa täysin eri maailmaa kuin talo ja luoda sille näin jännittävän kontrastin.

Väitän kuitenkin, että tämä onnistuu harvoin. Ehkä hurjimpana esimerkkinä oli eräs 1960-luvun modernia arkkitehtuuria edustava äärimmäisen pelkistetty rakennus, jonka pihalle oli rakennettu puutarha romanttiseen henkeen. Puutarhaa vartioivat suuret betoniset leijonat, koristeellista kaariporttia koristi köynnösruusu ja valkeiksi maalatut metalliset kiemuraiset puutarhakalusteet veivät ajatukset menneille vuosisadoille.

Omaan silmääni sekä talo että puutarha olivat erikseen kauniita, mutta yhdessä ne jotenkin riitelivät keskenään. Toisaalta en kiellä sitä, etteivätkö tietyt klassikoiksi muodostuneet modernimmatkin kalusteet voi näyttää hienoilta myös vanhan talon pihalla.

Varmimmin tyylivirheet kuitenkin välttää, kun piha kasveineen ja kalusteineen sekä talo edustavat jokseenkin samaa aikakautta, jolloin kokonaisuudesta tulee yhtenäinen ja harmoninen. En kuitenkaan halua tarkastella tätäkään ryppyotsaisesti. Todellisuudessa pihoissa ja puutarhoissa on aina ollut vanhaa ja uutta sekaisin.

Annan tässä artikkelissa vinkkejä pihan tai puutarhan sisustamiseen, pidätpä sitten 1800-luvun tai 1970-luvun tyylistä. Jokainen rakentakoon puutarhaansa ennen kaikkea itselleen, omien kauneusihanteidensa mukaisesti.

Asun 1960-luvun rivitalossa Tapiolassa Espoossa. Olen sisustanut kodin kyseisen vuosikymmenen henkeä kunnioittavasti. Kun aikoinaan muutin Tapiolan kotiimme, pihakalusteiksi valikoitui sekava kokoelma 1990-luvun tiikkisiä kalusteita.

Viime vuoden ajan olen yrittänyt päivittää myös pihaamme menneen aikakauden henkeen. En ole mikään viherpeukalo, joten onnekseni edellinen omistaja oli istuttanut pihalle pensaat ja istutukset valmiiksi, ja minä saatoin keskittyä pelkästään kalusteisiin. Valitsin sinne kalusteita, jonka kaltaisia siellä olisi voinut olla talon rakennusaikaan vuonna 1961.

Löysin kauniit vaaleat kalusteet Hangon iltatorilta. Ne ovat vanhat ja itse tehdyt, mutta samantyylisiä valmistetaan nykyisin myös uustuotantona. Myös uusi pihavalaisin sopii aikakauden tyyliin. Terassi ei varsinaisesti kuulu 1960-luvun henkeen, tyylillisesti oikeaoppisempi valinta olisi liuskekivet. Kuva: Katja Weiland-Särmälä

Mikäli haluat saada pihallesi aidon vanhan kalusteen menneiltä vuosilta, kannattaa seurata huutokauppoja, käydä vintage- ja antiikkiliikkeissä, koluta pihakirppiksiä ja kurkistaa mökin tai huvilan varastoihin ja aittoihin. Saatat löytää aarteita, joista pienellä kunnostuksella saa hienon lisän pihalle tai puutarhaan.

Monia klassikkokalusteita valmistetaan yhä. Viime vuosien retrobuumin myötä markkinoilla on näkynyt myös kopioita 1970-luvun puutarhatuoleista villeine kuoseineen. Edullisempi ja ekologisempi valinta on kuitenkin kierrättää vanha kaluste uudelleen käyttöön.

1800-luvun kartanon tai pappilan pihalle sopivat erilaiset jykevät puiset puutarhakalusteet. Sohva on 1900-luvun alusta ja sen vasarahinta oli 327 euroa. Kuva: Stockholms Auktionsverk Globen

Taitava nikkari valmistaa penkin puuosat itse. Vasarahinta näille penkin osille oli vain 69 euroa. Kuva: Crafoord Lund Huutokauppakamari

Etenkin vuosisadan vaihteen huviloiden lasikuistilla oli usein rottinkisia kalusteita, joita saatettiin tarpeen tullen kantaa myös ulos pihalle. Kalusteryhmän vasarahinta oli 34 euroa. Kalmars Auktionsverk

 Alvar Aallon Aurinko-sarjan puutarhakalusteet ovat suomalainen klassikko 1930-luvun lopulta. Samanlaiset kalusteet löytyvät mm. Villa Mairean puutarhasta. Sarjan lähtöhinta Bukowskisin huutokaupassa oli 2 500–3 000 euroa Kuva: Bukowskis

1950-luvulla suunniteltu Acapulco-tuoli vie ajatukset Tyynenmeren rannalle. Erityisen hyvin näkisin tämän tuolin uima-altaan vieressä. Aidot Acapulco-tuolit valmistetaan Meksikossa. Kolmen tuolin lähtöhinta oli 400 euroa. Kuva: Bukowskis

Linjakkaat rottinkituolit 1900-luvun puolivälistä sopivat hyvin 1950-luvun talon henkeen. Tuolien lähtöhinta 400 euroa. Kuva: Bukowskis

1930-luvulla funktionalistisen tyylisuuntauksen myötä muotiin tulivat kevyet pinottavat kalusteet, jollaisia valmisti mm. ruotsalainen Grythyttan. Grythyttanin A2-tuolin on suunnitellut Artur Lindqvist Tukholman näyttelyä varten vuonna 1930.

 

Tämäntyyppisiä pöytiä muistan lapsuudestani 1970-luvulta, ja ne ovat saaneet vaikutteita Grythyttanin 1930-luvun muotoilusta. Pöytä vaatii uutta maalipintaa, jonka jälkeen se on valmis käyttöön. Pöydän vasarahinta oli 34 euroa. Kuva: Auktionshuset Thelin & Johansson

Ihanat lepolassit ovat 1970-luvulta. Vasarahintaa parille jäi vain 61 euroa. Kuva: Auktionshuset Thelin & Johansson

Rottinkiset kalusteet 1980-luvulta autenttisine pehmusteineen. Kalusteet kestävät kosteutta, mutta eivät suoraan sadetta. Vasarahinta 73 euroa. Kuva: Södermalmsland Auktionsverk

Tiikkiset puutarhakalusteet 1990-luvulta. Kokonaisuuden vasarahinta oli 43 euroa Kuva: Gästriklands Auktionskammare.

Rottinkinen lepotuoli 1900-luvun loppupuolelta. Vasarahinta oli 334 euroa Auktionshuset Thelin & Johansson

Katja Weiland-Särmälä

Filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija 

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti