Koronapandemia on vaikuttanut käyttäytymiseen ja kulutukseen lähes jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Alue, johon korona ei pääse puremaan, on klassinen maailmankuvamme. Mitä enemmän ihmisellä on aikaa itselleen, sitä tärkeämmiksi tulevat taiteen katsominen, kokeminen, inhimillisyys ja humanismi.
Karanteenin aikana ihmisillä on ollut aikaa miettiä, mikä kodin seinistä kaipaisi uutta taidetta. Internetistä voi helposti selata myynnissä olevaa taidetta. Esimerkiksi Bukowskisin online-huutokaupoista saa edullisesti tunnettujen nyky- ja klassikkotaiteilijoiden teoksia. Ulkomaisista huutokaupoista muun muassa Christie’sin tarjontaa kannattaa pitää silmällä.
Virusepidemian aikana on hyvä tarkkailla keräily- ja sijoitustaiteen hintoja. Tällä hetkellä ei ole otollista myydä laadukkaita teoksia, vaan ostaa niitä. Taidemarkkinoilla pätee edelleen sama viisaus: Laskukaudella ostetaan ja nousukaudella myydään.
Taloudellisesti epävarmana aikana taiteen kakkoslaatua ostaessa kannattaa varmistaa, ettei maksa ylihintaa.
Korona vaikuttaa satunnaisostajiin
Pörssiyhtiöiden jakamattomat osingot ja yrittäjien talousvaikeudet hidastavat jonkin aikaa taiteen myyntiä. Tilanne kotimaisilla taidemarkkinoilla on ollut jo ennen koronaepidemiaakin melko passiivinen ja jopa alikuntoinen.
Ne, jotka haluavat hankkia taidetta ostavat edelleenkin, ehkä jopa entistä enemmän, sillä epävarmuus muilla sijoitusmarkkinoilla ajaa etsimään vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Satunnaiset taiteen ostajat ja impulssiostosten tekijät saattavat sen sijaan hetkellisesti loitontua.
Monet esimerkit ovat osoittaneet, että talouden epävarmuus ei vaikuta parhaisiin taidesijoituskohteisiin, vaan niiden hintataso pysyy paikallaan tai jopa hieman nousee. Nousukauden myötä taidesijoituskohteiden hinnat sen sijaan kiipeävät korkeammalle. Yritysten tulosten kasvaessa karttuu pääomaa myös taidesijoittamiseen.
Laskukausi lisää konservatiivisuutta
Miten koronaepidemia voisi vaikuttaa taidemarkkinoihin tulevaisuudessa? Ehkä tuomalla aiheisiin uusia trendejä. Yleensä talouden hidastuminen on lisännyt konservatiivisuutta. On mahdollista, että teosten aiheissa historiallisuus, postapokalyptisyys, luonto, henkisyys tai pehmeämmät arvot korostuvat.
Noususuhdanteessa talous vaikuttaa taidemarkkinoihin noin 2–5 vuoden viiveellä ja laskusuhdanteessa vuoden sisällä. Lähes aina, kun kansantalous kasvaa ja psykologinen ilmapiiri taidemarkkinoilla elpyy, taiteilijoiden tuotannon hinnat alkavat etsiä uutta tasoa.
Enää taiteen hintoihin ei vaikuta väripigmenttien korkea hinta, kuten renessanssiajalla, jolloin eksoottisista maista kuljetetut öljyväripigmentit olivat kalliita ja niiden hinnat olivat talouden suhdanteiden armoilla. Taidehistoriallisen, kognitiivisen ja kokemusperäisen arvon lisäksi hyvällä teoksella on moraalista, hengellistä, kommunikatiivista, sosiaalista ja poliittista valtaa.
Mielikuviin ja symboliarvoihin perustuvan arvotaideteoksen uskottavuuden luovat yhdessä keräilijät, museot, taidekauppiaat ja media, joten kansantalous tai virusepidemiat eivät pysty vaikuttamaan pitkäaikaisesti taidekauppaan.
Pauliina Littorin
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
