Kuskaatko autollasi peräkärryä? Tiedätkö, miten perävaunun kuormauskyky lasketaan, miten peräkärry kuormataan tai miten perävaunun kanssa ajetaan? Lue nämä 15 vinkkiä perävaunun kuormaamiseen ja kuljettamiseen.
1. Kiinnitä huomiota vaunun kuormauskykyyn (kokonaismassa – omamassa = kuormauskyky). Perävaunun omamassa ja suurin sallittu kokonaismassa löytyvät perävaunun rekisteröintitiedoista eli rekisteröintitodistuksen teknisestä osasta tai Trafin ”Oma asiointi” –palvelusta. Huomaa, että mahdollisen kuomun paino, jota ei ole laskettu mukaan perävaunun omamassaan, lasketaan kuorman painoksi.
2. Autolle sallittu perävaunupaino on usein alhaisempi kuin perävaunun suurin sallittu kokonaismassa. Tällöin on noudatettava alhaisempaa arvoa eli perävaunun täyttä kuormauskykyä ei voida hyödyntää. Esimerkki: auton suurin sallittu perävaunupaino jarruitta on 660 kg ja siihen kytketään kuomullinen perävaunu, jonka rekisteröintitodistukseen merkitty omamassa on 310 kg ja suurin sallittu kokonaismassa on 750 kg. Perävaunuun asennetun kuomun paino on 40 kg.
Perävaunun ja kuomun yhteispaino on 350 kg, jolloin perävaunun puitteissa kuormauskykyä olisi vielä 400 kg. Auton suurin sallittu perävaunupaino kuitenkin mahdollistaa vain 310 kg:n kuorman. Esimerkissä on asian yksinkertaistamiseksi jätetty huomioimatta aisapainon osuus, joka on lopputuloksen kannalta varsin marginaalinen.
3. Perävaunun kuormauskyky tulee täyteen jo varsin pienestä määrästä tavaraa. Jos edellä esimerkkinä olevan perävaunuyhdistelmän suurin sallittu mahdollinen kuorma on 310 kg ja kyytiin pitäisi kuormata 11 kg:n painoisia betonisia pihalaattoja, niitä voidaan ottaa kyytiin vain 28 kappaletta. Jos kuorman tuentaan käytetään vielä tyhjiä kuormalavoja tai muuta vastaavaa, kuten usein on tarpeellista, niiden paino on myös kuorman painoa. Tällöin kuormattavien pihalaattojen määrää on vähennettävä entisestään.
Kuorman painopiste kohdalleen
4. Kuorman sijoittelussa on oltava huolellinen. Kuormasta tulisi tehdä mahdollisimman matala ja yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopiste tulisi sivusta katsottuna saada perävaunun akselin kohdalle ja takaa katsottuna mahdollisimman keskelle – siis mahdollisimman lähelle perävaunun pituussuuntaista keskiviivaa.
5. Mikäli kuorman painopiste on liian takana, perävaunun aisa pyrkii nostamaan vetoauton perää. Tällöin yhdistelmä lähtee helposti voplaamaan ja on hengenvaarallinen. Jos kuorman painopiste on liian edessä, vetoaisa painaa auton perää alemmas ja nostaa samalla auton nokkaa ylöspäin. Tällöinkin yhdistelmän hallinta vaikeutuu ja varsinkin taka-akseliston ja vetokoukun rakenteet rasittuvat tarpeettoman paljon.
6. Aisapainoa pitää olla hieman, mutta ei liikaa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos perävaunun aisan pystyy ilman kohtuutonta ponnistelua nostamaan maasta vetokuulaan, aisapainoa on sopivasti. Mikäli toimenpiteeseen tarvitaan kovasti voimaa, kuorma on liian etupainoinen. Jos taas aisa pyrkii itsestään nousemaan ylös maasta tai vetokuulasta, kun vetopään lukitus avataan, kuorma on liian takapainoinen. Takapainoinen kuorma syntyy herkästi kuljetettaessa pitkää tavaraa – esimerkiksi pitkiä lautoja.
7. Kuormatilan reunoja ei saa ylittää sivusuunnassa. Taaksepäin kuormatilan takareunan saa ylittää enintään kaksi metriä. Mikäli ylitys on yli metrin, se on merkittävä päiväsaikaan punaisella lipulla ja hämärällä tai pimeässä ajettaessa punaisella valolla ja heijastimella. Eteenpäin kuormatilan etureunan saa ylittää enintään metrillä. Etuylitys on merkittävä päiväsaikaan punaisella lipulla ja pimeällä tai hämärässä valkoisella valolla ja heijastimella.
Mikäli kuormatilan takareunaa joudutaan ylittämään enemmän kuin etureunaa, on suuri todennäköisyys, että kuormasta tulee takapainoinen – varsinkin, jos kuljetettavia lautoja on enemmän. Tällöin suosittelen harkitsemaan vaihtoehtoista kuljetustapaa kuten puutavaraliikkeen kuorma-autoa.
8. Kuorma on muistettava sitoa ja tukea huolellisesti – myös kuomullisessa perävaunussa. Sitomaton kuorma saattaa pudota kyydistä tai liikkuessaan muuttaa kuorman painopistettä äkillisesti. Tällöin yhdistelmän käytös yllättää kuljettajan. Sidontaan on syytä käyttää asianmukaisia sidontaliinoja, joissa on kunnon kiristysräikät. Pyykkinaru tai vastaava ei ole sidontaväline.
Perävaunu oikaisee
9. Kuljettajan on koko ajan muistettava vetävänsä perävaunua etenkin siksi, että perävaunu oikaisee käännöksissä. Erityisesti ahtaissa paikoissa käänneltäessä on syytä seurata peileistä, että myös perävaunu mahtuu kääntymään. Kaikkein sokkeloisimpiin paikkoihin ajamista kannattaa välttää kokonaan.
Mikäli perävaunussa on kuomu, se saattaa olla vetoautoa korkeampi. Tämä on syytä huomioida pysäköintipaikkaa valittaessa. Matalat pysäköintihallit eivät enää välttämättä sovellukaan pysäköintiin kärry perässä.
10. Perävaunua vedettäessä nopeusrajoitus on aina enintään 80 km/h – myös moottoritiellä. Mikäli tie- tai aluekohtainen nopeusrajoitus on alhaisempi, noudatetaan luonnollisesti sitä. Erityisesti liukkailla talvikeleillä nopeus perävaunun kanssa on pudotettava todella alhaiseksi ennen käännöstä.
Kesärenkain varustettu kevytperävaunu lähtee käännöksessä liukkaalla alustalla erittäin helposti sivuluisuun ja saattaa osua vastaantulevaan autoon, pysäköityihin autoihin tai teilata jalankulkijoita tai pyöräilijöitä.
11. Joissakin autoissa on jo jonkin aikaa ollut ns. perävaunun vakautus. Järjestelmä tunnistaa, että autoon on kytketty perävaunu. Mikäli perävaunu lähtee heittelehtimään, pyrkii järjestelmä palauttamaan yhdistelmän kuljettajan hallintaan auton ajonvakautusjärjestelmää hyödyntämällä.
12. Perävaunun peruuttamista on syytä harjoitella rauhallisella ja turvallisella alueella. Autoliitto on tehnyt aiheesta opetusvideon:
13. Kun perävaunu irrotetaan vetoauton perästä, sen paikallaan pysyminen on varmistettava asianmukaisin pyöräkiiloin.
14. Jarruttomia kevytperävaunuja ei tarvitse määräaikaiskatsastaa. Sen vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että perävaunun käyttäjä huolehtii sen kunnosta ja tarkastuksista säännöllisesti. Mikäli oma osaaminen ei riitä, suosittelen kääntymään asiantuntevan auto- tai perävaunuhuollon puoleen.
15. Jarrulliset ns. O2-luokan perävaunut, joiden kokonaismassa on enintään 3 500 kg, pitää viedä määräaikaiskatsastukseen säännöllisesti. Määräaikaiskatsastus on suoritettava ensimmäisen kerran käyttöönottopäivästä laskien kahden vuoden kuluttua, kyseisen vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen määräaikaiskatsastuksessa pitää käydä kahden vuoden välein, aina vuoden loppuun mennessä.
Juha Partanen
Lue myös Kuusi vinkkiä peräkärryn vuokraajalle
Ohjeet peräkärryn kuormaamisen, kuljettamiseen, lastaamiseen ja katsastukseen ovat Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kirjasta Autokoulun perävaunukirja. Vesalainen laati oppaan viime vuosikymmenen vaihteessa.