veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Kännykkä ojossa kassalle – millaisia sovelluksia on tarjolla mobiilimaksamiseen?

Kännykkä ojossa kassalle – millaisia sovelluksia on tarjolla mobiilimaksamiseen?
24.9.2018

Mobiilimaksaminen eli lompakko kännykässä -meininki on Suomessa eräänlaisessa ”sote-tilassa”. Yhtenäisen tekemisen sijasta käyttöön pulpahtelee enemmän tai vähemmän yhteenkäypiä yksittäisratkaisuja.

Koska minulla on Android-luuri ja OP:n tili, rahansiirtoihin ja kaupassa maksamiseen on arjessa käytössäni OP:n Pivo terästettynä Automatian Siirto-palvelulla – siinä se. Siirto mahdollistaa mobiilimaksut eri pankkien asiakkaiden välillä. 

Lähimaksu puhelimella tapahtuu samoin kuin lähimaksu sitä tukevalla muovikortilla. Pivon edellytyksenä on, että käyttäjällä on OP:n verkkopankkitunnukset ja puhelin on Android 5 tai uudempi. Pivon saa myös Applelle, mutta iPhonesta puuttuu lähimaksu. Verkkokaupassa Pivo toimii maksuvälineenä vain sitä tukevissa kotimaisissa verkkokaupoissa. 

Melkein joka pankilla omansa

Nordealla vastaava palvelu Androidille on Nordea Wallet. Se hyödyntää niin pankki- kuin luottokorttiominaisuuksia ja sillä voi maksaa myös ulkomaisia verkko-ostoksia. Ompun käyttäjät maksavat Nordeassa lähimaksunsa Apple Pay -sovelluksella.

Aktian Wallet toimii sekin vain Androidilla, Applea käyttävä aktialainen maksaa Apple Paylla. Verkkokauppamaksuja luvataan syksyksi 2018. Asiakas vinguttaa Walletilla maksaessaan Aktian myöntämää Mastercardia. 

S-ryhmän kaupoissa voi isommissa marketeissa ja syys-lokakuusta alkaen maksaa Danske Bankin kehittämällä Mobile Paylla. 

Se ei ole tässä esiteltyjen muiden järjestelmien tavoin sipaistava lähimaksukokemus, vaan bluetooth-kokonaisuus, jonka käytettävyys on suuri kysymys. Se kun on lähilukua hitaampi ja vaatii kassoihin lisävempeleet. Silti tämän yhteistyön uskotaan mullistavan mobiilimaksamisen Suomessa.

Jo ensi kerralla pitäisi onnistua...

En olisi asentanut puhelimeeni vielä mitään maksusovellusta, ellen olisi päätynyt tekemään tätä juttua. Pivo kuitenkin asentui mutkattomasti pankkiyhteyteeni. Sovelluksen käyttäminen edellyttää nelinumeroista salasanaa. 

Ensimmäinen maksuyritys meni pieleen, koska puhelin ja kassapääte eivät keskustelleet. Syyksi paljastui eristeenä toiminut puhelimeni suojakuori, joka siis piti poistaa. Sitten lähimaksaminen alkoikin sujua. 

Sipaisumaksu ei tahdo onnistua kortillakaan sataprosenttisesti. On tunne, että ilmapaine ja tähtien asentokin puuttuvat peliin. Eri puhelimet eri kassapäätteiden kanssa näkyvät vaativan erilaista satunnaista elekieltä.

Pivolla voi tehdä rahansiirtoja enintään 500 euroa vuorokaudessa. Maksu siirtyy OP:n asiakkaiden ja Siirto-asiakkaiden välillä heti. Muiden pankkien välisissä siirroissa raha saapuu vastaanottajalle kahden pankkipäivän sisällä. Tällä hetkellä Siirrossa ovat pankeista mukana OP, Nordea ja S-Pankki. Kuluttajalle se on maksuton. 

Mobile Pay kaipaisi kielenhuoltoa

Kaverilta kaverille -rahansiirrossa Dansken Mobile Pay on tuplannut vauhtinsa viime vuoteen verrattuna. Latasin sen kokeilun vuoksi, vaikka kesämaisemani keskisellä Uudellamaalla ei juuri tarjoa kaupallisia vuorovaikutuskokemuksia sovelluksen käyttäjälle. Mobile Pay seukkaa käyttämäni OP-Visan kanssa. 

Mobile Pay Suomen (kaiketi) lähettämä tervehdysviesti on kamalaa kieltä kirjoitusvirheineen, ja samaa tasoa ovat itse sovelluksen äläykset, kuten: ”korttia ei voida käyttää. Mikäli ongelmat jatkuu...”

Niinkin luotetun instituution kuin pankin käyttämä huolimaton konekääntäminen herättää epäilyksen koko palvelua kohtaan. 

Siitä pääsemmekin turvallisuuspuoleen. Android on enon eväät -tyyppinen jatkuvasti löystyvä ja valmistajakohtaisiksi versiomuunnoksiksi hajonnut järjestelmäsuku. Kahta asiaa varoisin: en latailisi Androidiini mitään muualta kuin Google Play -kaupasta ja sieltäkin varovasti. Some-linkeissä olisin vielä epäilevämpi. 

Hukattu puhelin on hukattu pankkikortti

Lähiluvun vakoilusta voi lukea päivät pitkät, mutta todennäköisempi pulma on puhelimen hukkaaminen ja siihen liittyen a) puuttuva näytön automaattilukitus sekä b) oletussalasana sim-kortilla. Operaattorit sallivat sim-passiksi ”0000” ja ”1234”. Niin tekevät myös Pivo ja Mobile Pay, mikä kyllä ihmetyttää.

Kun kerran aloitin mobiilimaksamisen päivittäishankinnoissa, uskon siinä pitäytyväni. Mainitut lähimaksut sallivat myös yli 25 euron suoritukset. Se, että puhelin pitää riisua kuorestaan, kiusaa minua, koska siinä sählätessäni taas pudotan puhelimen. Luurin suoja on ollut yksi parhaista hankinnoistani. 

Sekä Pivo että Mobile Pay ovat oman pankkitilin kulunkiseurannassa automaattisen käteviä. Mutta entäs ne kaikki kulutus- ja maksuaikaluotot?

Ja entäs nyt?

Mobiilimaksamisen pakka on sekaisin. Mobile Payn ja S-ryhmän sopimuksen merkitys nähdään ensi vuonna. Epäily ja jossain määrin pelko on kuitenkin se, että maksubisnes luiskahtaa jonkin Applen, Amazonin tai Googlen harvainvallaksi.

Kauko Ollila

 

Rahat, verot, työ & eläke, koti