veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Kaasuauto harkinnassa? Gasumin kiinteähintainen kaasutarjous päättyy

Kaasuauto harkinnassa? Gasumin kiinteähintainen kaasutarjous päättyy
21.12.2018

Kaasuautoja on liikenteessä yhä enemmän, ja kaasuasemien verkosto laajenee, mutta Gasumin kiinteähintainen kaasutarjous päättyy vuodenvaihteessa.

Muutaman vuoden ajan uuden kaasuauton ostajille tarjolla ollut etu kaasutankkauksista 89 euron kiinteällä kuukausihinnalla loppuu, mutta kaasu on silti bensiiniä ja dieseliä edullisempi polttoaine.

”Hintavertailun helpottamiseksi tankkausasemillamme on nähtävissä vertailulitrahinta bensiiniin nähden. Hinta voi hieman vaihdella asemittain, mutta tällä hetkellä (13.12.2018) useimmilla asemillamme maakaasun hinta on 0,878 €/l ja biokaasun 0,955 €/l.  Liikennekaasut ovat siis noin 40 % bensiiniä edullisempia. Päivitämme ajantasaiset hintatiedot sivustollemme ”, Gasumin biokaasuliiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka kertoo.

Gasumilla ollaan oltu tyytyväisiä kampanjaan. ”Kampanjat ovat olleet hyvin suosittuja – uusista suomalaisista kaasuautoilijoista noin puolet on valinnut kampanjatuotteen. On toki muistettava, että ympäristöystävällisyyden lisäksi kyseessä on myös edullinen tuote, joten kaikille asiakkaillemme kampanjat eivät edes ole olleet taloudellisesti houkuttelevia”, Vainikka toteaa.

Gasumin kampanjoiden pääasiallisena tavoitteena on ollut kaasuautoilun tunnetuksi tekeminen. Vainikan mukaan suurin este kaasuautoilun yleistymisessä on ollut tiedon ja tunnettuuden puute.

Gasumin asemilla voi tankata joko maakaasua tai biokaasua.

”Kaasuautoilun edut ovat kiistattomat ja siksi uskomme kaasuautoilun voimakkaaseen lisääntymiseen. Tulemme jatkossakin lisäämään kaasuautoilun tunnettuutta eri keinoin”, hän lupaa. 

Kaasuautojen määrä kolminkertaistunut

Sähköautojen ohella kaasuautoja pidetään tulevaisuuden ajopeleinä. Sekä henkilöautoissa että kaasuautoissa käytetään yhä enemmän kaasua. Parin viime vuoden aikana Suomeen rekisteröityjen kaasuautojen määrä on lähes kolminkertaistunut: vuonna 2016 kaasuautoja oli käytössä 2 100 kappaletta, nyt niitä on jo yli 6 000.

”Uskomme kasvun jatkuvan vähintään samantasoisena. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ilmaisemaan tavoitteeseen pääsemiseksi kaasuautojen määrää tulee Suomessa kasvattaa merkittävästi lähivuosina. Työryhmän näkemyksen mukaan Suomen teillä liikuu noin 130 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja noin 250 000 vuonna 2045. Raskaan kaluston tavoitteet ovat noin 6 000 kaasuautoa vuonna 2030 ja peräti noin 22 000 vuonna 2045. Kaasukäyttöisiä pakettiautoja tarvittaisiin vastaavasti 14 000 ja 41 000 kappaletta. Pidämme tavoitteita realistisina, mikäli työryhmän loppuraportissa ilmaistu toimenpideohjelma otetaan käyttöön” Vainikka kertoo.

Kaasuautojen päästöt ovat pienemmät kuin bensiini- tai dieselautojen. Škodaa maahantuovan Helkaman markkinointi- ja tuotejohtaja Jussi Kostiainen ottaa esimerkiksi suositun Škoda Octavian farmarimallin: Octavia Combi 1.5 TSI DSG -bensiiniversion päästölukema on 143 g/km, 1.6 TDI DSG -dieselin 138 g/km mutta 1.5 TSI G-TEC -kaasuauton vain 114 g/km.

Kaasuauto on usein myös hankintahinnaltaan edullinen. ”Pienempien päästöjen  ansiosta 1.5 TSI G-TEC DSG maksaa vain noin 200-350 euroa enemmän kuin vastaavasti varusteltu bensiinimoottorinen 1.0 TSI DSG eli hyöty on merkittävä”, Kostiainen kertoo. 

Asemaverkosto laajenee

Vuotta 2017 on luonnehdittu kaasuautoilun juhlavuodeksi, sillä tuolloin avattiin yksitoista uutta tankkausasemaa ja niistä monet avattiin aiemman tankkausasemaverkoston ulkopuolelle.

Vaasassa ja Porissa avatut asemat vauhdittavat kaasuautoilun laajenemista Länsi-Suomessa. Mikkelissä ja Haukivuorella avatut asemat taas laajentavat tankkausasemaverkostoa Itä-Suomeen. Ouluun avattu tankkausasema on ensimmäinen tankkausasema maan pohjoisosassa, ja se mahdollistaa nyt myös ajamisen kaasuautolla Ruotsiin, sillä Ruotsin pohjoisimmalle kaasutankkausasemalle Bodeniin on Oulusta matkaa noin 260 kilometriä.

Tankkaaminen on tavallista monimutkaisempaa, ja letkun päässä olevan vipukytkimen ja holkin kanssa on helposti ihmeissään. Tottumaton on huuli pyöreänä sekä pistoolia kytkiessään että sitä irrottaessaan, vaikka ohjeet vaikuttavat selkeiltä.

Gasumilla on tällä hetkellä 26 tankkausasemaa Suomessa, minkä lisäksi kaasua voi tankata myös pienempien toimijoiden asemilla, joita on alun toistakymmentä eri puolilla maata. Etelä- ja Länsi-Suomessa tankkausverkosto on tiivis. Tällä hetkellä pohjoisin tankkausasema sijaitsee Oulussa ja itäisin Imatralla. Verkosto laajenee jatkuvasti. 

Kaasua myös raskaalle kalustolle

Gasum on aktiivisesti rakentanut pohjoismaista kaasumarkkinaa uuteen uskoon. Liikenteellä on keskeinen rooli yhtiön strategiassa, ja se on jatkuvasti lisännyt kaasutankkausasemien määrää Suomessa. Tänne on rakennettu kaksi LNG-tuontiterminaalia, ja samalla yhtiö on vahvistanut merkittävästi LNG-toimitusketjuaan Pohjoismaissa. Gasumin ensimmäiset LNG-tankkausasemat sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Vantaalla.

Lähivuosina Gasumilla on suunnitelmissa rakentaa kaiken kaikkiaan viitisenkymmentä raskaan liikenteen asemaa Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Uudet tankkausasemat sijoitetaan logistiikkatoimintojen kannalta keskeisiin solmukohtiin niin että ne tukevat raskaan liikenteen liikkumista vähäpäästöisellä kaasulla Pohjoismaissa. 

EU-rahaa kaasuasemiin

Euroopan unioni on myöntänyt Gasumille 2,9 miljoonaa euroa tukea kaasutankkausasemaverkoston laajentamistyöhön Suomessa. Myöntäjänä on EU:n väylä- ja liikennehankkeiden kehittämiseen panostava Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility) -hanke. Myönnetty tuki kattaa yhteensä jopa neljäntoista kaasutankkausaseman rakentamisen kansainvälisen TEN-T -ydinverkon alueelle Suomessa. Tuki vaikuttaa muun muassa nesteytetyn maakaasun käyttöön raskaassa liikenteessä.

”Myönnetty tuki mahdollistaa entistäkin paremmin kaasuinfrastruktuurin kehittämisen kasvavaa kysyntää vastaavaksi. Viimeisen parin vuoden aikana huimasti kasvanut kaasuajoneuvojen kysyntä niin kuluttaja- kuin yrityspuolellakin on osoittanut, että lisäasemille on tarvetta. Biokaasun liikennekäyttö edesauttaa myös Suomen kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamista”, Jussi Vainikka sanoo. 

Puolet valitsee biokaasun

Maakaasun päästövähennys polttoaineen elinkaaren aikana syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä on 25 prosentin suuruusluokkaa bensiiniin verrattuna. Maakaasun palamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat neljänneksen pienemmät kuin bensa-auton päästöt.

Lisäksi kaasuajoneuvojen lähipäästöt ovat hyvin alhaiset, ja kaasuajoneuvot edustavat vakiintunutta ja koeteltua tekniikkaa, mikä varmistaa alhaiset päästöt todellisissa ajo-olosuhteissa koko ajoneuvon elinkaaren ajan.

Biokaasunkin palamisessa syntyy hiilidioksidia, mutta Gasumin mukaan nettomääräiset hiilidioksidipäästöt ovat biokaasulla ajettaessa pyöreä nolla. Tämä johtuu siitä, että biohajoavaan ainekseen on sitoutunut sama määrä hiilidioksidia kuin mitä biokaasun palamisessa vapautuu.

Biokaasulla on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia perinteisiin polttoaineisiin verrattuna. Biokaasun ekologisuutta lisää se, että se on täysin uusiutuva polttoaine, jonka valmistuksessa käytetään muun muassa kotitalouksien ja kauppojen biojätettä käytetään biokaasun.

Kun Škoda vuonna 2014 esitteli kaasuautomallejaan Hollannissa, siellä vierailtiin myös maatilalla. Viiden lehmän lannasta saadaan vuodessa niin paljon biokaasupolttoainetta, että sillä henkilöauto ajaisi 40 000 kilometriä eli maailman ympäri.

”Uusiutuvaa kotimaista biokaasua tuotetaan esimerkiksi biohajoavista jätteistä, jätevesilietteestä sekä teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista. Biokaasun tuotanto edustaa kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä valmistuksen sivutuotteena syntyviä kierrätysravinne- ja lannoitetuotteita voidaan käyttää niin teollisuuden kuin maatalouden tarpeisiin, mikä entisestään vähentää päästökuormitusta. Tällä hetkellä asiakkaistamme jo yli puolet valitsee asemilla biokaasun”,  Jussi Vainikka kertoo. 

Kaasuauton käyttövoimavero parisataa euroa

Vuosikymmenen alkupuolella Suomea hallinnut Kataisen-Urpilaisen hallitus viittasi kintaalla liikenteen päästöjen vähentämiseen kaasuautoilulla ja saattoi voimaan maa- ja biokaasukäyttöisille henkilöautoille lankeavan käyttövoimaveron vuoden 2013 alusta.

Käyttövoimavero metaanitoimisille ajoneuvoille on 0,031 euroa päivää ja kutakin ajoneuvon kokonaismassan alkavaa sataa kiloa kohti eli henkilöautolla vero on noin 200–250 euroa vuodessa. Diesel-autoillahan tuo sama vero on isompi, 0,055 euroa per päivä per jokainen ajoneuvon kokonaismassan alkava 100 kiloa eli kaasulla ajaminen tulee tältäkin osin edullisemmaksi kuin dieselin käyttäminen.

Maa- ja biokaasukäyttöisille pakettiautoille tuli vuoden 2013 alusta alkaen samantasoinen käyttövoimavero kuin dieselkäyttöisilläkin jo oli eli 0,009 euroa per päivä jokaista ajoneuvon kokonaismassan alkavaa sataa kiloa kohden. Maa- ja biokaasukäyttöisten kuorma-autojen verokohtelu säilyi samana kuin dieselkäyttöisillä.

Bensalla kun kaasu loppuu

Kaasuautojen toimintasäde kaasulla on aivan toista luokkaa kuin sähkökäyttöisillä ajokeilla, esimerkiksi Audi A4 g-tron kulkee 500 kilometriä 19 kilon tankillisella kaasua. Lisäksi Suomessa uutena myytävät kaasuautot ovat bi-fuel-tyyppisiä eli kaasun loppuessa ne siirtyvät automaattisesti kulkemaan bensiinillä.

Näin esimerkiksi Volkswagen Golfi TGI:llä tai Seat Leon TGI:llä voi päästä kahdella eri polttoaineella yhteensä jopa 1 300 kilometrin matkan. Audi A3 g-tronissa ja Škoda Octavian G-TEC-versiossa on niissäkin 50 litran bensatankki, mutta valitettavasti Škoda Octavian tulossa olevassa uudessa kaasumallissa bensiinitankin koko on vain murto-osa aiemmasta, kun autoon on lisätty kolmas kaasusäiliö.

Silloin kun kaasuautossa on kaasusäiliön lisäksi kohtuullisen kokoinen bensiinitankki, sen käyttökustannukset eivät ole riippuvaisia kaasun hinnasta, koska bensiinilläkin voi ajaa. Tosin Gasumin mukaan kaasun hintaan ei ainakaan tällä hetkellä kohdistu merkittävää korotuspainetta.

”Liikennekaasuja jakelevia tahoja on jo useita, ja uusia toimijoita on tulossa markkinoille. Liikennekaasujen hinnoittelu on ollut vakaata ja kilpailukyvystä huolehditaan. Hinnoitteluamme pidempään seuranneet varmasti vahvistavat tämän, eikä näköpiirissä ole hinnoitteluun oleellisesti vaikuttavia poikkeuksellisia tekijöitä”, Jussi Vainikka vakuuttaa.

Juha Partanen

 

 

 

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.