Jussi Mäntynen (1886-1978) on yksi suosituimpia suomalaisia klassikkoveistäjiä. Hänen tuotantonsa tunnetaan realistisista eläinaiheisista pronssiveistoksista. Taiteilija suhtautui aiheeseensa intohimoisesti, sillä hän oli itse metsästäjä ja vietti paljon aikaa Suomen luonnossa eläinmaailmaa tutkien. Mäntysen suosituimpia eläinaiheita olivat ilvekset, hirvet, kurjet ja karhut.
Jussi Mäntynen opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1903-1904 ja Alpo Sailon johdolla 1912-1920. Taiteilija debytoi vasta 39-vuotiaana vuonna 1925, mutta sen jälkeen hän oli erityisen aktiivinen tuotannossaan ja osallistui vuosittain ympäri Eurooppaa eri näyttelyihin. Syy myöhäiseen taiteellisen uran alkuun oli työ Helsingin yliopiston konservaattorina, jonka hän aloitti vuonna 1919. Sitä ennen hän toimi yliopiston preparaattorin apulaisena vuodesta 1910.
Mäntynen teki monia julkisia veistoksia. Tunnetuin on varmasti Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä oleva Mäntysen isokokoinen Hirvi-veistos. Hänen veistoksiaan on myös Ruotsissa erityisesti alueilla, joissa asuu paljon suomalaisia kuten Motalassa, Eskilstunassa ja Värmlannin maakunnassa. Mäntysen hieno isokokoinen veistos Tanssivat kurjet sijaitsee tällä hetkellä Ruotsin hienostoalueella Saltsjöbadenissa.
Mäntynen teki pronssitöiden lisäksi myös veistoksia kipsistä ja maalatusta betonista. Pronssiveistoksissa on eritasoisia valutöitä. Moni taidemarkkinoilla myytävänä olevista Mäntysen töistä on tehty jälkivaluina. Tämä kannattaa ottaa huomioon, sillä se saattaa vaikuttaa hintaan. Jälkivalut ovat usein laadultaan heikompia ja kooltaan aavistuksen pienempiä.
Alkuperäisen veistoksen, joita ei ole kovin runsaasti olemassa, tunnistaa siitä, että niissä pinta on lähes kauttaaltaan sileä ja elegantti. Ruotsissa tehtyjä töitä pidetään korkeatasoisempina. Näissä alkuperäisissä Ruotsissa valetuissa pronssiveistoksista näkyy valajan leimana esimerkiksi Petterson tai Stockholms gjoteri (Tukholman taidevalimo).
Viime vuosina Jussi Mäntysen työt ovat olleet vielä kovassa nosteessa, mikä näkyy myös korkeimpina hintoina taidemarkkinoilla. Esimerkiksi Jussi Mäntysen Ilves-veistos huutokaupattiin Tukholman Bukowskilla noin 15 000 eurolla. Työ oli kooltaan 78 cm x 35,5 cm eli isokokoinen. Pienikokoinen Ilves-pronssiveistos (korkeus 11 cm, jälkivalu) huutokaupattiin puolestaan Hagelstamilla 1 600 eurolla. Karhuaiheinen pronssiveistos vuodelta 1944 huutokaupattiin Bukowskilla Helsingissä noin 6 600 eurolla. Veistoksen korkeus oli 19 cm. Suurin osa Mäntysen pronssiveistoksista on hinnoiltaan noin 3 000-15 000 euroa. Teoksen koko ja alkuperä vaikuttavat hintaan.
Mäntysen isokokoinen pronssiveistos täydentää hienosti suomalaisen taiteen kokoelmaa. Hänen tuotantonsa on ollut suosittua kaikilla vuosikymmenillä. Kun hankkii Mäntysen veistoksen, kannattaa satsata laatuun. Teoksiin voi sijoittaa melko luottavaisin mielin.
Jussi Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1948. Tätä ennen taiteilija sai useita palkintoja ja tunnustuksia töistään muun muassa ulkomaisissa näyttelyissä Brysselissä, Milanossa ja Pariisissa.