Fredrik Ahlstedt (1839–1901) on rakastettu Düsseldorfin romanttisrealistista maisemamaalauksen koulukuntaa edustanut suomalainen taidemaalari.
Ahlstedt opiskeli ensin Turussa R.W. Ekmanin johdolla ja sen jälkeen Tukholman taideakatemiassa vuosina 1866–1868. Tämän jälkeen hän jatkoi opintojaan vielä vuoden Düsseldorfissa tuon ajan kuuluisassa taideakatemiassa. Siellä taiteilijoita opetettiin maalaamaan pittoreskeja ja lähes fantasiamaailmojen kaltaisia pikkutarkkoja kuvauksia.
Fredrik Ahlstedtin vaimo Nina oli myös taiteilija. He olivat mukana Victor Westerholmin Ahvenanmaalle perustamassa maineikkaassa Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa.
Ahlstedt toimi opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja myöhemmin johtajana sekä piirustuksenopettajana Helsingin yliopiston piirustussalissa. Kuuluisimpia Ahlstedtin oppilaita ovat muassa Eero Järnefelt ja Akseli Gallen-Kallela (opiskeluaikoinaan vielä Axel Gallén).
Ahlstedt maalasi pääasiassa öljyllä maisemamaalauksia, merimaisemia ja muotokuvia. Hän maalasi myös Jyväskylän Kaupunginkirkon alttarimaalauksen, mutta ehti kuolla ennen maalauksen valmistumista. Hänen puolisonsa maalasi teoksen valmiiksi.
Lisäksi taiteilija teki kevyemmillä tekniikoilla taideteoksia, kuten piirustuksia ja hiilipiirroksia Hän teki teoksia myös sekatekniikalla. Tällaisten teosten hinnat liikkuvat taidemarkkinoilla muutamissa sadoissa euroissa.
Taidesijoittajalle saaristoaihe tai ihmiskuvaus
Sijoitusmielessä Fredrik Ahlstedtin teosten kiinnostavimmat kaudet ajoittuvat 1880- ja 1900-luvuille. Hän saavutti parhaan tuotantokautensa 40-vuotiaana, ja sitä kesti hänen kuolemaansa asti. Sijoituksesta kiinnostuneen kannattaa kohdistaa huomionsa ihmiskuvauksiin ja saaristoaiheisiin, vaikka Ahlstedt oli tunnettu maisemamaalauksistaan.
Suomessa 1980-luvulla vaikuttanut ilmiömäinen taidebuumi oli myös Ahlstedtin tuotannon näkökulmasta kiinnostavaa aikaa. Ahlstedtin teosten hinnat alkoivat nousta tuolloin, ja ne nähtiin sijoituskohteina. Esimerkiksi Ahlstedtin maalaus Metsän siimeksessä (1896) huudettiin 1985 Nordia Art Oy:n huutokaupassa 105 000 markalla, kun lähtöhinta oli 65 000 markkaa.
Vuonna 1987 Nuori äiti (1894) huudettiin Hörhammerin huutokaupassa 210 000 markalla, kun lähtöhinta oli 65 000 markkaa. Seuraavan vuonna Kevätpuron solinaa (1900) huudettiin 108 000 markalla. Tuolloin lähtöhinta oli jo 120 000 markkaa, mutta vasarahinta laski siitä hieman. Vuonna 1988 huutokaupattiin useita Ahlstedtin maalauksia 20 000– 71 000 markalla. Taidebuumin kuumimpana vuotena 1989 Ahlstedtin maalaus Kitaraa soittava nainen (1900) huutokaupattiin Hörhammerilla 230 000 markalla.
Lamavuosina Ahlstedtin teosten hinnat laskivat vain noustakseen uudelleen 1990-luvun lopulla.
Esimerkiksi vuonna 1998 Hagelstamilla huutokaupattiin Paimentyttö noin 12 000 eurolla ja seuraavana vuonna lähes samalla hinnalla maalaus Kitaraa soittava tyttö tai nainen (1900) eli sama työ, joka huuettiin vuonna 1989, nyt selkeästi alemmalla hinnalla. Yhdeksän vuotta on liian lyhyt aika julkiseen taidemyyntiin eli huutokauppaamiseen, koska yleensä hinta laskee toisella myyntikerralla. Toisaalta 1980-luvun lopulla taidemarkkinoilla koettiin melkoinen hintahäiriö, joka ylikuumensi hinnat.
Vuonna 2001 Tyttö kaivolla (1882) huutokaupattiin Bukowskisilla 23 500 eurolla.
Tällä vuosikymmenellä Ahlstedtin teosten huutokauppahinnat ovat vaihdelleet 2 400 eurosta 8 000 euroon. Hagelstamilla huudettiin taannoin Ahlstedtin maisemamaalaus vain 550 eurolla. Ahlstedtin teosten melko alhaiset huutokauppahinnat johtuvat osittain siitä, että hänen parhaimpia teoksiaan ei ole tullut julkiseen myyntiin.
Hyvä Ahlstedtin maalaus, vaikkapa tyttö saaristossa -aiheinen 1890-luvulta erinomaisella provenienssilla, saisi loistokkaan hintanoteerauksen suomalaisessa huutokaupassa.
Aihe ja hyvä provenienssi näkyvät hinnassa
On tärkeää tiedostaa, että Fredrik Ahlstedtin maalausten hintoja nostavat pitkälti tietynlainen haluttu aihe ja hyvä provenienssi. Kun nämä elementit puuttuvat, hinnat ovat todennäköisesti jatkossakin matalia.
Fredrik Ahlstedtin teoksen aitous kannattaa aina tarkistaa ennen ostoa, koska hän on yksi kultakauden taiteilijoista ja teoksia on pidetty sijoituskohteina.
Kaikki Ahlstedtin teokset ovat erinomainen lisäys keräilijän kokoelmaan.
Pauliina Laitinen
Filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
