Mobiililaitteilla toimiva E-kirjasto kasvattaa teosvalikoimaansa viikoittain. Suosituimpia e- ja äänikirjoja joutuu myös E-kirjastossa jonottamaan.
E-kirjasto, kuntien yhteinen digitaalinen palvelu, aloitti keväällä. Ääni- ja e-kirjojen käyttöasteen perusteella suomalaiset ovat löytäneet sen nopeasti.
Palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi Kansalliskirjastosta kertoo, että 80 prosentin käyttöaste tarkoittaa käytännössä lainausjonoja.
Jonoja selittävät paitsi suomalaisten luku- ja kuunteluinnostus, myös E-kirjaston alkumetrien pienehkö valikoima. Louhisalmi ennustaa tilanteen helpottuvan, kun mukaan saadaan lisää lainattavaa.
”Kokoelman rakentaminen aloitettiin nollasta, ja kasvatamme kokoelmaa pikkuhiljaa. Uutta lainattavaa tulee mukaan joka viikko. Tarkoituksemme on uudistaa kokoelmaa säännöllisesti.”
”Tavoitteenamme on saada kokoelmaan ensi kevääseen mennessä 10 000 nimikettä. Lukuoikeuksia olisi tuolloin kymmeniätuhansia.”
E-kirjaston kysyntää seurataan ja tarpeeseen pyritään vastaamaan nimikkeitä ja lukuoikeuksia lisäämällä.
Parempi kokoelma – tai huonompi
Aiemmin kuntien kirjastoilla on ollut omia digitaalisia kokoelmiaan, joiden teoksia on voinut lukea tai kuunnella. Kun E-kirjasto keväällä aloitti, valtaosa kunnista liittyi mukaan yhteiseen digikirjapalveluun, jolla on koko maassa yksi yhtenäinen kokoelma.
Yhtenäinen kokoelma on tarkoittanut joissakin kunnissa aiempaa parempaa tasoa, joissakin heikompaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat ovat purnanneet valikoimasta, sillä Helmetin digitaaliset aineistot olivat Suomen kärkeä.
Närkästystä on herättänyt myös se, että E-kirjasto toimii ainoastaan mobiililaitteilla. Osa käyttäjistä oli tottunut lukemaan lehdet tietokoneensa näytöltä. Kännykän ruutu on tähän liian pieni, eivätkä kaikki omista pädejä tai muita tabletteja. E-kirjastolainoja ei myöskään pysty lukemaan lukulaitteilla.
Annastiina Louhisalmi kertoo, että aiemman käyttäjädatan perusteella 80 prosenttia e-palvelujen käyttäjistä on käyttänyt mobiililaitteita.
”Meillä ei ollut resursseja kehittää kahta käyttöliittymää yhtä aikaa”, Louhisalmi sanoo.
Selainkäyttöliittymä on tulossa mukaan, ja sitä ryhdytään kehittämään syksyn aikana. Vielä ei ole tiedossa, koska se saadaan toimimaan.
Mukana myös isot kustantamot
E-kirjastossa on tällä haavaa lainattavissa e-kirjoja ja äänikirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi mukana on jonkun verran venäjän-, espanjan- ja ranskankielistä aineistoa.
Alkusyksystä tarjolla on kaikkiaan parituhatta nimikettä ja lukuoikeuksia moninkertaisesti. Suomen- ja ruotsinkielisiä lehtiä mukana on kaikkiaan 86.
Louhisalmi kertoo, että alkusyksyn lainatuin teos on ollut Harri Nykäsen Pelimies. E-kirjaston valikoiman monipuolisuus näkyy jo, sillä valikoimassa on parhaillaan esimerkiksi Sara Al Husainin Huono tyttö, Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia, Anna Stuartin Auschwitzin Kadonneet lapset, kuten myös Jake Nymanin Monen vuoden jälkeen ja Kari Haakanan Suomaliset pankkiryöstöt 1940–1980.
Digitaalisen aineiston valitsevat kirjastoammattilaiset ympäri Suomen, ja valikoimassa on myös ja nuorten kirjoja.
Kirjastot ostavat digitaalisiin aineistoihin lisenssit, ja yleensä ne ovat voimassa vuoden kerrallaan. Sen jälkeen ne on uusittava.
Etenkin isot kirjakustantamot epäilivät alussa mukaantuloa, mutta sittemmin myös esimerkiksi Otavan ja WSOY:n teoksia on tullut tarjolle. Kuinka hyvin kustantajat teoksineen pysyvät mukana, jää nähtäväksi, kun lisenssejä uusitaan.
Kirjailijat ovat olleet myöntyväisempiä E-kirjastolle sen jälkeen, kun eduskunta päätti vuosi sitten ulottaa lainauskorvauksen myös digitaalisiin aineistoihin. Kirjailijat saavat korvausta lisenssimaksusta sekä valtion korvauksen äänikirja- ja e-kirjalainoista.
Sanoma Media jäi pois E-kirjastosta
Lehtien lainauskärkeen E-kirjastossa kuuluu muun muassa Tekniikan Maailma, ja muiden suosittujen suomenkielisten aikakauslehtien lisäksi valikoimassa on esimerkiksi Hifimaailma, Suomen Luonto ja Femina.
Sanoma Median aikakauslehtiä, kuten Me Naisia, Gloriaa tai ET-lehteä, valikoimissa ei ole.
”Tilanne elää, ja keskusteluja kustantajien kanssa käydään jatkuvasti.”
E-kirjaston lehtivalikoima pysyy samana vuoden loppuun asti. Ensi vuoden alussa lehtiä voi olla siis nykyistä monipuolisemmin – tai vähemmän. Kustantajat arvioivat itse, tulevatko mukaan vai eivät.
Mukana suurin osa kunnista
E-kirjaston mobiilisovellusta pääsee käyttämään, jos oma kunta on liittynyt E-kirjastoon. Suomen 309 kunnasta mukana on nyt 221 kuntaa, ensi vuoden alussa mukaan tulee 58 kuntaa lisää. Ulkopuolelle jää tuolloin lähinnä joitakin pieniä Pohjanmaan ruotsinkielisiä kuntia sekä Ahvenanmaan kunnat.
Kunnat maksavat palvelusta 0,7 euroa asukasta kohti vuodessa.
E-kirjaston käyttö vaatii alussa vahvan tunnistautumisen. Sen avulla varmistetaan, että lainaajan kotikunta on mukana digipalvelussa. Kun vahvan tunnistautumisen tekee kerran, voi sen jälkeen käyttää itse luotua avainkoodia.
Louhisalmi sanoo, että vahvan tunnistautumisen ansiosta käyttäjistä ei tarvitse kerätä ylimääräistä tietoa. Ja onhan se turvallinen.
Jos vahva tunnistautuminen ei ole mahdollista, digipalvelun käyttäjäksi voi käydä rekisteröitymässä lähikirjastossa. Sieltä saa myös opastusta E-kirjaston käytössä.
Sovelluksen käyttö on helppoa. Kun sovelluksen on hakenut ilmaiseksi sovelluskaupasta ja sen avaa, esille tulee kootusti kirjat ryhmiteltynä aikuisten, kauno- ja tietokirjoihin, nuorten ja lasten kirjallisuuteen sekä ruotsin- ja englanninkielisiin. Muut kielet löytyvät lopusta.
Kunkin teoksen kansikuva kertoo, onko kyseessä e-kirja vai kuunneltava kirja. Kuvan yhteydessä on tieto, onko teos lainattavissa vai varattavissa.
E- ja äänikirjojen laina aika on kaksi viikkoa, yksittäistä lehteä voi lukea kaksi tuntia kerrallaan.
Ei korvaa kivijalkakirjastoa
Kunnat ovat rahapulassaan säästäneet kaiken muun lisäksi myös kirjastoista. Kirjastojen määrä on 35 vuodessa puolittunut, ja henkilökuntaa on korvattu itsepalvelun aukioloilla.
Annastiina Louhisalmi sanoo, että digitaalisella palvelulla ei kuitenkaan voida korvata fyysistä kirjastoa. Kivijalkakirjaston olemassaolo määritellään laissa asti. Kirjastolain mukaan kirjaston tehtävä on ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa fyysisessä ja digitaalisessa muodossa.
Louhisalmi sanoo, että E-kirjaston valikoima on erilainen kuin valikoima kuntien kirjastoissa. Digipalvelun aineistojen lisenssit ovat voimassa rajoitetun ajan, joten aineistot uusiutuvat nopeasti. Fyysisissä kirjastoissa pääsee lainaamaan vuosikymmeniä sitten julkaistuja teoksia.
”Kirjasto on enemmän kuin kokoelmansa ja monessa kunnassa ainoa kulttuuritila ja paikka, jossa voi olla ja kokoontua maksuttomasti.”
Kirsi Riipinen
