Viini on luonnontuote. Sen ominaisuuksiin vaikuttavat ratkaisevasti olosuhteet, joissa sen raaka-aine on kasvanut. Auringonpaisteen määrä, vedensaanti ja lämpö maistuvat viineissä.
Rypäleiden lisäksi viinin laadun ja tyylin kannalta merkittävää on, missä päin maailmaa viini on tuotettu, kuka sen on tuottanut ja millainen satovuosi on ollut.
Taloustaidon viiniasiantuntija Risto Karmavuo esittelee vanhan ja uuden maailman viinialueet.
Vanhan maailman viinit
RANSKA
Bordeaux
Bordeaux’n viinien tyyli on keskitäyteläinen ennemmin kuin täyteläinen. Tosin 1990-luvulla monet talot ryhtyivät tuottamaan runsaan hedelmäisiä ja voimakkaita punaviinejä lähinnä amerikkalaiseen makuun. Tärkeintä Bordeaux’n punaviineissä on kuitenkin hienostuneisuus ja vivahteikkuus.
Bourgogne
Erityisesti Côte de Nuits’n alueella tuotetaan rotevia ja täyteläisiä punaviinejä, joita leimaa eloisa hapokkuus. Alueen valkoviinit puolestaan ovat hyvinkin runsaita ja täyteläisiä, sillä useimmat viinit saavat käydä ja kypsyä tammitynnyreissä. Etelän Beaujolais’n alueen punaviinit ovat kevyen keskitäyteläisiä ja marjaisia.
Champagne
Samppanjan tekevät erityiseksi muiden kuohuviinien rinnalla alueen maaperä ja valmistusmenetelmä. Champagnen alue sijaitsee valtaisan kalkkikivilaatan päällä, mikä tuottaa viineihin runsaan mineraalisuuden. Kaikki samppanjat valmistetaan erityisellä metodilla, jossa toinen kuplat muodostava käyminen tapahtuu pulloissa.
Rhône
Etelä-Rhônen punaviinit ovat mukavan keskitäyteläisiä ja notkeita ja sopivat moneen makuun, kun taas pohjoisen viinit ovat jyhkeämpiä ja tanniinisempia. Rhônen valkoviinierikoisuus, öljyisen paksu viognier, kerää myös yhä enenevässä määrin ystäviä ympäri maailman.
SAKSA
Mosel
Moselin viinit tehdään rieslingistä, ja ne ovat luonteeltaan keveitä ja eloisia. Perinteiseen moselilaiseen rieslingiin kuuluu myös jäännössokeri, joka tasapainottaa terävää hapokkuutta. Parhaat viinit ovat erittäin pitkäikäisiä.
Rheingau
Rheinin viinit tehdään myös rieslingistä, mutta ovat moselilaisia jykevämpiä ja kuivempia. Ne ovat myös hyvin hapokkaita, ja vaativat perinteisesti pitkähkön pullokypsytyksen ollakseen parhaimmillaan.
Baden
Baden sijaitsee aivan Saksan lounaisnurkassa ja on ilmastoltaan huomattavasti lämpimämpi kuin Mosel ja Rhein. Niinpä Baden on saksalaisten punaviinien kotiseutu. Päärypäle punaviineissä on spätburgunder (pinot noir).
ITÄVALTA
Itävallan viiniviljelmät sijaitsevat Tonavan liepeillä maan itäosissa. Huomattavaa on myös, että Wien on ainoita pääkaupunkeja maailmassa, jonka alueella on kaupallista viininviljelystä.
Tärkeimpiä viinialueita ovat Wachaun laakso, Weinviertel, Neusiedlersee, Burgenland ja Süd-Steiermark.
Itävallassa viljellään useita omia rypälelajikkeita, joista tärkeimmät ovat raikkaita ja pitkäikäisiä valkoviinejä tuottava grüner veltliner, riesling sekä punaiset blaufränkisch, zweigelt ja blauer portugieser. Neusiedlerseen on myös erityisen kuuluisa makeista, jalohomeisista viineistään sekä eisweinista.
ITALIA
Pohjois-Italia
Pohjois-Italia on tullut tunnetuksi etenkin Piemonten alueen voimakkaista punaviineistä barolosta ja barbarescosta, jotka vaativat usein pitkääkin kypsytystä jyhkeiden tanniinien lepyttämiseksi.
Veneton alueella Bardolinossa valmistetaan keveähköjä punaviinejä, Valpolicellan alueella puolestaan keskitäyteläisiä ja täyteläisiä punaviinejä. Tuhdimpaa tyyliä edustavat Valpolicellan ripasso-viinit, ja kaikkein tuhdeinta amaronet.
Raikkaita valkoviinejä tulee Soaven alueelta. Hieman etelämpänä, Toscanassa, valmistetaan notkean mausteisia punaviinejä sangiovese-lajikkeesta, tunnetuimpina Chiantin viinit, melko runsaat Vino Nobile di Montepulcianot sekä voimakkaimmat Brunello di Montalcinot.
Etelä-Italia
Etelä-Italian merkittävimmät alueet lienevät Apulia, Sisilia ja Sardinia. Viinien tyyli on mehevän hedelmäinen. Erityisesti apulialaiset primitivo-rypäleestä tehdyt viinit ovat olleet viime vuosina suosittuja.
Sisiliassa puolestaan viljellään monia alkuperäislajikkeita. Sinne on viime vuosina myös tullut kansainvälisiä sijoittajia, jotka valmistavat hyvin moderneja viinejä.
ESPANJA
Espanjan tarhoista suurin osa sijaitsee sisämaassa. Tunnetuimpia punaviinien viljelysalueita ovat koillisen Katalonia, Pohjois-Espanjan Rioja, Keski-Espanjan Ribera del Duero ja Toro sekä Etelä-Espanjan Valdepeñas ja La Mancha.
Tärkein rypälelajike on tumma tempranillo, joka tunnetaan myös lukuisilla synonyymeilla. Valkoisista mielenkiintoisimmat ovat verdejo ja albariño.
Omaleimaista espanjalaisille viineille on viinien pitkä kypsytys. Kypsytysajat vaihtelevat hieman tuotantoalueittain. Seuraavat ajat koskevat Riojan aluetta: vino joven -viinejä ei ole kypsytetty, vaan ne voidaan laskea lähes suoraan markkinoille, crianza-viinejä kypsytetään noin vuosi tynnyrissä ja puoli vuotta pullossa, reserva-viinit kypsyvät vuoden tynnyrissä ja vuoden pullossa, gran reservat kaksi vuotta tynnyrissä ja kolme pullossa.
Perinteisesti kypsytykseen on käytetty vanhoja, suuria tammitynnyreitä, joissa viinit ikääntyvät hitaasti.
PORTUGALI
Portugalin tunnetuin viini on epäilemättä portviini. Portviinejä valmistetaan Pohjois-Portugalissa, Douro-joen laitamilla. Portviinit valmistetaan punaisesta perusviinistä, jonka käyminen keskeytetään lisäämällä sammioon 77-prosenttista viinispriitä.
Näiden väkevöityjen viinien lisäksi viime aikoina on markkinoille ilmestynyt erittäin hyviä punaviinejä, joiden hinta-laatusuhde on erinomainen. Tärkeimpiä viinintuotantoalueita ovat Dão, Tejo, Bairrada, Douro sekä Lissabonin alue.
Uuden maailman viinit
ETELÄ-AFRIKKA
Etelä-Afrikan viiniviljelykset ovat keskittyneet maan eteläosiin, Kapkaupungin liepeille. Etelä-Afrikan viininviljely alkoi 1600-luvun alussa, mutta viinilainsäädännön maa sai vasta 1970-luvulla, jolloin luotiin Wines of Origin (W.O.) -järjestelmä. Tämä säännöstö on melko väljä ja takaa lähinnä vientimarkkinoiden viineihin tuotantoalueen (100-prosenttisesti), käytetyn rypälelajikkeen (85-prosenttisesti) ja vuosikerran (85-prosenttisesti).
Etelä-Afrikan viinit ovat hyviä ja selkeitä käyttöviinejä, sillä ne ovat pääsääntöisesti runsaan hedelmäisiä. Maan oma lajike, pinotage, on luonteeltaan marjaisan hedelmäinen, jopa hieman hillomainen ja makua elävöittää melko runsas hapokkuus.
Myös tanniineja saattaa pinotage-viineistä löytää. Muutamia huipputuottajia lukuun ottamatta viinit on tehty nuorena juotaviksi, eivätkä ne sanottavasti parane kellaroimalla.
YHDYSVALLAT
Kalifornia on ylivoimaisesti tärkein Yhdysvaltojen viininviljelysalueista, ja se vastaa yksin noin 90 prosentista koko maan viinintuotannosta. Kalifornia jakaantuu viiteen pääalueeseen, joista tärkein on North Coast. North Coastin -alueella sijaitsevat kuuluisat Napa Valley, Mendocino County ja Sonoma County.
Kaliforniasta löytää lähes lukemattoman määrän lajikkeita, erityisesti Rhônen lajikkeet kasvattavat suosiotaan. Kalifornian ”oma” lajike on zinfandel. Valkoisista lajikkeista tärkeimmät ovat chardonnay ja sauvignon blanc, jotka valmistetaan usein runsaasti tammitettuina.
Amerikkalainen maku suosii ”suuria” viinejä – viinejä, joissa on runsaasti hedelmää, alkoholia ja uutosaineita. Niinpä Kalifornian viinintuottajat tekevät sitä mitä yleisö haluaa. Punaviinit ovat pyöreän täyteläisiä, vähätanniinisia ja nopeasti kypsyviä. Ne ovat valmiita kulutettavaksi heti markkinoille tultuaan. Valkoviinit saavat yleensä maustetta tammesta, mikä tekee myös niistä melko raskasrakenteisia.
CHILE
Nykyisten tarhojen perustana ovat Euroopasta tuodut köynnökset. Köynnöksiä tuotiin erityisesti Bordeaux’n alueelta, ja Chilessä viljellään yhä edelleen yli sata vuotta vanhoja köynnöksiä, jotka ovat peräisin ajalta ennen viinikirvan Euroopan-valloitusta.
Yli 90 % Chilen viljelyksistä sijaitsee Keskuslaakson alueella, jonka tärkeimmät ala-alueet ovat Aconcaguan, Casablancan, Maipon, Curicon, Colchaguan, Rapelin ja Maulen -laaksot. Nouseviin alueisiin lukeutuvat puolestaan Bio Bio ja Limar.
Chilen viinit ovat nousseet kuluttajien suosioon nopeasti, sillä ne ovat tyyliltään helposti lähestyttäviä. Jopa edullisimmat Chilen viinit ovat luonteeltaan runsaan hedelmäisiä. Viime vuosina yleisön tietoisuuteen noussut carmenere muistuttaa myös maullisesti merlotia: se on mehevän hedelmäinen ja hieman mausteinen.
ARGENTIINA
Argentiinan viininviljelykset ovat keskittyneet maan länsiosaan, korkealle tasangolle yli tuhannen metrin korkeuteen Mendozan alueelle.
Argentiinan viinit ovat perinteisesti olleet melko robusteja ja laadultaan vaihtelevia. Maan viinituotantoon on kuitenkin investoitu, ja laatu on parantunut selkeästi.
Tärkeimmät rypälelajikkeet ovat punainen malbec ja valkoinen torrontés. Myös shirazia, cabernet sauvignonia, sangiovesea ja bonardaa sekä chardonnayta viljellään runsaasti.
Ulkomaanvientiin päätyvät modernit argentiinalaisviinit viehättävät useita viininnauttijoita, sillä ne tarjoavat tuhteja ja meheviä viinejä pikkurahalla. Nykyaikaisten valmistustekniikoiden ansiosta viinien tanniinisuus on saatu aisoihin, ja ne ovatkin helpommin lähestyttäviä. Yleisesti ottaen punaviinit ovat valkoisia laadukkaampia. Se johtuu osittain jo kuumasta ilmastosta.
AUSTRALIA
Australian viljelysalueet sijoittuvat maan etelä-, itä- ja kaakkoiskulmaan sekä länsirannikolle.
Viljellyin rypälelajike Australiassa on syrah, jonka aussit ovat taivuttaneet muotoon shiraz. Perässä tulevat cabernet sauvignon, chardonnay ja sémillon.
Suurin tuotantoalue on South-Australia, jonka alueella sijaitsee jyhkeistä punaviineistään kuuluisa Barossan laakso.
Australia on myös viiniteknologian pioneeri, ja monet modernit viininvalmistuksen keksinnöt ovat kotoisin juuri Australiasta. Suurinta nousua tekevät tällä hetkellä aromaattiset lajikkeet, kuten pinot noir ja riesling.
Australian viinituotanto on kaiken kaikkiaan hyvin kuluttajalähtöistä. Viinit on tehty helposti lähestyttäviksi ja mutkattomiksi, ja ne ovat juotavissa heti markkinoille tultuaan. Jotkut huipputuottajat tekevät myös raskaamman kaliiberin viinejä, erityisesti Barossan laakson shiraz-rypäleistä, ja näille viineille muutaman vuoden varastointi ei tee huonoa.
UUSI-SEELANTI
Uuden-Seelannin viiniviljelykset sijoittuvat pohjois- ja eteläsaaren itärannikoille.
Uusi-Seelanti tunnetaan erityisesti raikkaan aromikkaista sauvignon blanc
-viineistään. Punaisista lajikkeista merkittävin on pinot noir. Toisaalta merkittävä nousija ovat nyt pohjoissaarella tuotetut Bordeaux-tyyppiset viinit cabernet francista, merlotista ja cabernet sauvignonista.
Ylivoimaisesti parhaaksi alueeksi luokitellaan Gimblett Gravel Hawke’s Bayssä.
Uuden-Seelannin kuuluisin viini on eittämättä Marlboroughn alueelta, eteläsaarelta tuleva Cloudy Bay Sauvignon Blanc. Siihen osaltaan kiteytyy Uuden-Seelannin sauvignonien tyyli – puhdasta, terävän hapokasta ja aromikasta. Myös punaviinit ovat luonteeltaan puhtaan marjaisia ja eloisan hapokkaita. Suurin osa maan viineistä onkin parhaimmillaan nuorina nautittuina.