Renkaiden kunto pitää tarkistaa aina ennen renkaiden vaihtoa. Lisäksi niiden kuntoa kannattaa tarkkailla myös ajokauden aikana, ja kierrättää renkaiden sijaintia tarvittaessa. Jos ajat talvella nastarenkailla, kiinnitä urasyvyyden lisäksi huomiota myös nastoituksen kuntoon.
Trafin tuore tutkimus kartoitti kuluneiden nastarenkaiden kuntoeroja, ja niihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että autoilijat hankkivat uudet nastarenkaat liian myöhään. Vanhoissa nastarenkaissa saattaa vielä olla kohtuullisesti urasyvyyttä jäljellä, mutta nastat ovat irronneet tai kuluneet loppuun.
Renkaiden kuntoon kannattaa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Yksinkertainen vinkki renkaiden nastatilanteen tarkistajalle on nastojen määrän tarkkailu.
”Nykyisten vaatimusten mukaan ajoneuvon eri renkaissa ehjien nastojen määrät saavat poiketa enintään 25 prosenttia sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten. Tämän lisäksi tietenkin on syytä kiinnittää huomiota myös nastojen kokonaismäärään. Jos nastoja on lähtenyt reilusti, kannattaa varmasti harkita renkaiden vaihtoa”, erityisasiantuntija Keijo Kuikka Trafista sanoo.
Etu- ja takarenkaat kuluvat eri tahtiin
Rengassarjojen kuntoerot ovat kasvaneet. Syynä ovat etuvetoisten autojen yleistyminen ja vaihtelevat talvisäät. Etuvetoisen auton eturenkaiden kumi kuluu nastoja nopeammin, jolloin nastan ulkonema kasvaa, ja sen kärki voi lopulta katketa. Vapaasti pyörivissä takarenkaissa nastat taasen kuluvat kumia nopeammin, jolloin nastan ulkonema voi pienentyä liikaa.
Jos haluaa tasata renkaiden kuntoeroja, nastarenkaiden sijaintia pitäisi tutkimuksen mukaan kierrättää jopa 3 000 ajokilometrin välein kuntoerojen tasaamiseksi, mikäli etuvetoisella autolla ajetaan pääasiassa paljaalla asfaltilla. Mikäli kuntoerot kasvavat suuriksi, paremmat renkaat tulisi asentaa taka-akselille.
Huonoilla renkailla ajava joutuu useammin onnettomuuteen
Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamissa talvikelionnettomuuksissa renkaat ovat yleensä huomattavasti keskimääräistä kuluneempia. Ajohallinnan menetykseen näyttää usein liittyvän liian suuri tilannenopeus, ajonvakautusjärjestelmän puuttuminen sekä selkeästi huonommat renkaat taka-akselilla.
”Hyväkuntoiset renkaat voivat auttaa ja antaa merkittävästi pelivaraa yllättävissä tilanteissa. Ajotilanne voi muuttua äkkiä, vaikka kuljettaja olettaisikin ajavansa renkaisiin ja olosuhteisiin nähden turvallisella nopeudella. Ajonvakautusjärjestelmä on parantanut auton hallintaa ja lisännyt turvallisuutta, mutta sekään ei toimi tehokkaasti, jos pitoa ei ole tarjolla”, arvioi tutkimukseen osallistunut Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuustutkija Esa Räty.
Tutkimusotokseen valittiin viidestä rengashotellista kausisäilytyksessä olevia rengassarjoja, joiden kulunein rengas oli urasyvyydeltään 4–7 mm. Tutkitut nastarenkaat olivat urasyvyydeltään keskimäärin 6,1 mm, mutta nastoituksessa havaittiin pahoja puutteita. Useimpien rengassarjojen huonoimmassa renkaassa ehjiä nastoja oli jäljellä alle 60 prosenttia alkuperäisestä määrästä. Noin kahdessa kolmasosassa tutkituista rengassarjoista oli liian suuret, yli 25 prosentin erot nastojen määrissä.
Nastarenkaiden kuntoerot riskitekijänä -tutkimus (pdf)
Minna Petäinen