Viinimaailmassa on tällä hetkellä muutama ”villi kortti”, joita viiniasiantuntijat pitävät silmällä. Yksi näistä on Turkki. Turkin alue on viininviljelyn kehtoa jopa tuhansien vuosien takaa.
Kun osmaanivaltakunta muodostui 1300-luvun alussa, oli viininviljely jo pitkälle kehittynyttä. Islamin voimistuessa siirtyi viljely ja myynti kuitenkin lähinnä kristittyjen käsiin, vaikka viiniä kulutettiinkin kaikissa kansanryhmissä. Viininviljelyyn ja viinin myyntiin asetettiin ajoittaisia rajoituksia ja kieltoja uskontoon vedoten. Viinituvat ja -kauppa olivat kuitenkin niin tärkeä verotuksen lähde valtakunnalle, että ne saivat ajoittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta jatkua.
Varsinainen viinikaupan kulta-aika Turkissa ajoittuu 1800-luvulle ja on sidoksissa Euroopan viinitarhoja tuhonneeseen viinikirvaan.
Sen sijaan 1900-luku on ollut Turkin viininviljelylle hankalampi ajanjakso. Turkin tasavalta muodostettiin vuonna 1922, ja silloin valtio otti kontrolliinsa kaiken muun alkoholimyynnin paitsi viinin. Viininviljely sai jatkua, mutta viinitilojen määrä oli pudonnut muutamiin kymmeniin.
Viljelyä alettiin elvyttää 1950- ja 60-luvuilla istuttamalla ranskalaisia köynnöksiä, kuten Pinot Noiria ja Cinsault’ta. Nykyisin viljelypintaa ovat vallanneet Cabernet Sauvignon, Merlot, Chardonnay, Sauvignon Blanc ja Shiraz. Onneksi näiden kansainvälisten lajikkeiden lisäksi on säästetty alkuperäislajikkeita, kuten punaiset Bogazkere ja Okuzgozu.
Viinitilojen määrä on myös kasvussa. Tiloja on tällä hetkellä noin 300, mutta vuosituotanto jää alle 100 miljoonaan litraan. Ilmastollisesti Turkki on kuitenkin erittäin potentiaalinen viinimaa, ja alkuperäislajikkeet lisäävät kiinnostusta viineihin.
Turkki on myös erittäin merkittävä syötävien rypäleiden tuottaja. Erilaiset rusinat, pähkinät ja hernekasvit kuuluvatkin turkkilaiseen keittiöön.
Jos turkkilaisesta ruokakulttuurista pitäisi mainita kaksi kivijalkaa, ne olisivat varmaankin jugurtti ja munakoiso. Jugurttia turkkilaisessa keittiössä käytetään sekä kastikkeissa, juomissa, marinadeissa että jälkiruuissa. Myös munakoisolle on lukuisia kekseliäitä käyttötapoja.
Turkkilaisissa ruuissa on harvoin paksuja kastikkeita ja ruuat ovat maultaan tasapainoisia. Mausteita käytetään runsaasti, mutta tulisuutta ei ruuissa juuri ole. Sitruuna ja minttu ovat keskeisiä maustajia, samoin meilläkin nyt trendikäs sumakki.
Turkkilaisesta keittiöstä löytyykin mukavia reseptejä niin alkusyksyn grillauksiin kuin tulevan talven pataruuiksi. Koska Alkossa ei tällä hetkellä ole yhtään turkkilaista viiniä, valitsin kuukauden suosikiksi naapurimaasta Georgiasta tulevan melko tuhdin ja mielenkiintoisen viinin, jonka seuraksi sopisivat hyvin grillatut karitsavartaat jugurttikastikkeella.
Kokeile myös
575677, Tbilvino Rkatsiteli 2013, Georgia, 10,98 e
Raikas ja miellyttävä valkoviini ikivanhasta Rkatsiteli-lajikkeesta.
- Marinoidut kasvikset
542617, Veralda Istarska Malvazija Prestige 2013, Kroatia, 14,72 e
Hedelmäinen mutta miellyttävän hapokas valkoviini.
- Äyriäiset
450587, Ezimit Vino Vranec Barrique 2011, Makedonia, 9,98 e
Lähialueilta Makedoniasta tuleva roteva punaviini.
- Pataruuat
Kolme aterialle
185556, Isidoros Arvanitis Ouzo of Plomari, Kreikka, 17,43 e (0,5 l)
Alkossa ei ole yhtään Rakia, joten tällä voi virittäytyä tunnelmaan.
- Mezet
548697, Thalassitis 2014, Kreikka, 19,26 e
Erikoiserä modernia ja laadukasta kreikkalaisvalkoviiniä.
- Grillattu kuha
308967, Lakka Väkevä Viini, Suomi, 9,29 e
Runsaan lakkainen ja makea jälkiruokaviini.
- Jugurttipannacotta ja tuoreita lakkoja
Kolme edullista
Efes, Turkki, noin 4 e
Laadukas turkkilainen olut.
- Turkkilaiset lihapullat
406117, Torre de Coimbra 2012, Portugali, 9,48 e
Uutuusviini Portugalista.
- Shish kebab
541513, Freixenet Mia Moscato, Espanja, 2,98 e (0,2 l)
Makea kuohuviini pikkupullossa.
- Tuoreet marjat