Vanhoihin savikiekkoihin liittyy usein nostalgiaa, muistoja menneestä maailmasta: nuoruudesta, intohimoisesta rakkaudesta, pettymyksistä, kaukokaipuusta, kenties sota-ajasta.
Savikiekkoja löytää yhä monilta kirpputoreilta, antiikkiliikkeistä ja huutokaupoista kohtuulliseen hintaan.
Kierrosnopeudella 78 pyöriviä savikiekkoja tehtiin maailmalla vuodesta 1889 aina 1960-luvulle asti, mutta jo 1950-luvulla niiden valta-asemaa alkoivat horjuttaa pvc-muovista prässätyt kierrosnopeuden 45 single- ja EP-levyt sekä myöhemmin kierrosnopeuden 33 LP-levyt, joihin mahtui paljon enemmän musiikkia kuin savikiekkoihin.
Pvc-levyjen äänenlaatu oli parempi, ja ne olivat kevyempiä ja kestävämpiä. Savikiekko-nimityshän tuli nimenomaan siitä, että levy meni herkästi rikki.
Keräilijöillä riittää kerättävää, sillä Suomessa on julkaistu vuosina 1901-1961 noin 6 000 savikiekkoa. Annikki Tähden Muistatko Monrepos´n -levyä myytiin ennätysmäärä, lähes 35 000 kappaletta. Siitä saa nykyisin kunnosta riippuen muutaman euron.
Levyn kunto vaikuttaa yleensäkin merkittävästi hintoihin.
Muutama arvokas harvinaisuus
Savikiekoista maksetaan yleensä 5-15 euroa, mutta muutamasta harvinaisuudesta satojakin euroa. Jos esimerkiksi joku sattuu löytämään komeroistaan oopperalaulaja Abraham Ojanperän vuonna 1908 levyttämän Laulun iltatähdelle oopperasta Tannhäuser, hän voisi pyytää siitä vaikkapa 500-1 000 euroa. Tämän savikiekon löytyminen olisi pienoinen sensaatio alan keräilijöille.
Muutamat muutkin oopperalaulajien vanhat levytykset ovat arvokkaita. Esimerkiksi nettihuutokauppa huutonetissä oli hiljakkoin myynnissä lähes uudenveroinen Aino Acktén laulama savikiekko, jossa ovat laulut Faustista ja Lohengrinista ja Acktén nimikirjoitus kaiverrettuna.
Tämä levy on prässätty Englannissa ja suunnattukin sikäläisille markkinoille. Savikiekon pyyntihinta oli 395 euroa, mutta kauppoja ei näyttänyt syntyvän.
Savikiekoille on tallennettu mitä erilaisimpia asioita, jotka kiinnostavat erikoisalojen keräilijöitä. Kiekoille on tallennettu niin IKL:n Mustapaitojen marssi kuin vaikkapa kansanedustaja Hertta Kuusisen puheita.
Keräilijöiden kiinnostuksen kohteisiin kuuluu myös heti sodan jälkeen Suomessa julkaistu savikiekko, jolla Puna-armeijan kuoro laulaa laulut Ilta sotasatamassa sekä Laulu Stalinista.
Kotimaan kaihoa Amerikan levyillä
Suomalaista musiikkia taltioitiin savikiekoille aikoinaan runsaastikin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, jossa niitä ostivat suomalaissiirtolaiset kotimaan kaihossaan. Tunnetuin laulaja on Hiski Salomaa, jonka sävellykset ja sanoitukset tulivat myöhemmin suosituiksi myös Suomessa.
Näitä Yhdysvalloissa ja Kanadassa tehtyjä suomalaislevytyksiä on jatkuvasti myynnissä mm. maailman suurimmassa nettihuutokaupassa eBayssä, ja niistä huomattava osa näyttää tulevan kanadalaisesta levykaupasta Giant Vinylistä. Hinta on yleensä 8-15 euroa/savikiekko, mutta korkeiden lähetyskustannusten takia yhtä levyä ei tavallisesti kannata ostaa.
EBayllä on tarjolla myös amerikansuomalaisten Suomesta hankkimia levyjä, kuten Uskoton Elviira, Surun lapsi, Aslak ajaa ja Jouluvirsi.
Kuten näistäkin nimikkeistä näkee, levyt tuskin paljon puhuttelevat nykynuorisoa paitsi kuriositeetteina. Suuri amerikkalainen käytettyjen äänitteiden myyntiin keskittyvä kauppa ilmoittaakin sivuillaan, että he ostavat jälleenmyyntiin kaikkia muita äänitteitä paitsi eivät savikiekkoja, koska niitä kuuntelevat vain yli 80-vuotiaat, jotka eivät niitä kuitenkaan enää ostele.
Ainoa poikkeus ovat vanhat blues- ja huippuesittäjien jazz-savikiekot, joille kansainvälistä kysyntää yhä löytyy.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.