Maailman suurimmassa alan tapahtumassa Techno Classicassa julkistettu tutkimus kertoo, että 27 prosenttia saksalaisautoilijoista haluaisi ajella klassikkoautolla. Samaan aikaan osa hintapyynnöistä tuntuu karanneen uusiin sfääreihin.
Saksassa Essenissä vuodesta 1989 lähtien vuosittain järjestetyn Techno Classican suosio kasvaa edelleen: autoja, niiden osia ja muuta klassikoihin liittyvää tavaraa katseli tänä vuonna ennätysmäiset 201 034 kävijää.
Myytävänä oli yli 2 700 autoa kahdenkymmenenyhden hallin yhteensä 127 000 neliömetrillä sekä neljällä myyntipihalla, jotka kaikki olivat täyteen varattuja. Kolmasosa autoista oli iältään 20-30-vuotiaita nuoria klassikoita. Näytteilleasettajia oli 1 250 kolmestakymmenestä eri maasta, joukossa oli mukana kaksisataa autokerhoa, 27 automerkin omat osastot ja parisataa varaosa- ja tarvikekauppiasta. Pienoismalleja myi 80 ja autokirjallisuutta 60 näytteilleasettajaa.
Techno Classican yleisö on varsin kansainvälistä, yli 30 % kävijöistä tulee Saksan ulkopuolelta, mutta tapahtuman kotimaassakin riittää mielenkiintoa klassikkoautoihin. IfD Allensbach Oldtimer Study 2015/2016 kertoo, että vanhoista autoista kiinnostuneiden määrä kasvaa edelleen. Kun 17 % saksalaisautoilijoista olisi halunnut omistaa autoklassikon vuonna 2013, luku oli viime vuonna jo 27 %.
Ehkä yllättävintä tutkimustuloksissa on, että suurinta kiinnostus on nuorten, alle 30-vuotiaiden saksalaisautoilijoiden keskuudessa, heistä peräti 37 % haluaisi omistaa klassikkoauton, kun se yli 60-vuotiaiden keskuudessa on vain 17 % toivomuslistalla.
Kaikkea Opelista Ferrariin
Kiinnostavimpien klassikkoautojen hinnat ovat nousseet 1990-luvun alusta lähtien suhdanteista riippumatta. Uudet markkina-alueet Aasiassa ovat vauhdittaneet erityisesti kaikkein kalleimpien autoklassikoiden hintojen kallistumista. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että 70 % saksalaisista pitää vanhoja autoja kalliina harrastuksena, johon kaikilla ei ole varaa ja yli puolet uskoo, että alle 15 000 eurolla ei voi hankkia hyvin pidettyä klassikkoa.
Saksalaisen Classic Datan hinta-arvioiden mukaan Saksasta löytyy kuitenkin klassikoita alle 10 000 eurollakin. Esimerkiksi ykköskuntoisten 2CV Rätti-Sitikoiden tai kuplavolkkareiden hinnat lähtevät 5 000 eurosta, Opel Commodoren ja Porsche 924:n 6 000 eurosta, Peugeot 504 Coupén, Alfa Romeo Spiderin ja MG Midgetin 7 000 eurosta sekä Lancia Fulvia Coupén, Triumph Spitfiren ja Jaguar XJ6:n 8000 eurosta.
Techno Classicassa hintahaitari oli totuttuun tapaan tänäkin vuonna todella laaja: kun vanha Opel Kadett maksaa muutamia tuhansia euroja, Ferrari 250 GT SWB Berlinetta on miljoonien eurojen hintainen. Tapahtuman autot kävivät hyvin kaupaksi, noin 40 % esillä olleista 2700 autosta löysi Essenissä uuden omistajan.
Kalliita vanhoja Porscheja
Harvinaista mallia edustavat tai historialtaan hyvin kiinnostavat yksilöt voivat Essenissä mennä nopeastikin kaupaksi. Keskipihalla olleen BMW M1:n, jota valmistettiin vain 453 kappaletta vuosina 1978-1981, tuulilasissa oli MYYTY-lappu jo tapahtuman ensimmäisen tunnin aikana.
Essenin messukeskuksen myyntipihoilta voi löytää edullisiakin autoja, sen sijaan sisällä halleissa hinnat tuntuvat olevan markkinoiden kovimmasta päästä. Erityisen huomiota herättävää oli Porschen vanhojen 911-mallien hinnat, joista tuntuu ankkuri irronneen ja katto kadonneen. Hurjin havaittu pyyntö 911 S -mallista oli 350 000 euroa ja useita Elfereitä oli hinnoiteltu 200 000–300 000 euron välille. RS Carrera -versiot ovat vielä oma lukunsa, niiden hinnathan ovat jo aiemmin lähteneet hurjaan laukkaan ja nyt esimerkiksi hollantilaisella Porsche Centrum Gelderlandilla oli tarjolla Gulfin-vaaleansininen 1973-vuosimallin RS hintaan 795 000 euroa.
Vaikka uskomattoman kalliit 911 Porschet näyttävät tavallisilta yksilöiltä, aivan mitä tahansa käytettyjä autoja ne eivät ole vaan yleensä valmistajan sertifioimia täysin restauroituja autoja, jotka parhaimmillaan ovat hienompia kuin aikoinaan 1960-70-luvuilla autotehtaalta lähtiessään.
Kahden vuoden työ
Porschen ohella muidenkin valmistajien nimissä kunnostettujen autojen hintapyynnöt voivat olla aivan eri luokkaa kuin muuten vastaavilla autoilla. Kalleimpien autojen hintaa ei useinkaan ilmoiteta vaan hinnan kohdalla lukee Preis auf Anfrage kuten Classik Remise Berlinin osastolla olleen, Maranellossa valmistajan pajalla täysin kunnostetun ja sertifioidun vuosimallin 1968 Ferrari 330 GTC:n kohdalla. Tiedustelu kuitenkin tuotti tulosta: Gebr. Stehling oHG:llä asiakkaan lukuun myynnissä olevan auton hintapyyntö oli huikea 1,6 miljoonaa euroa. Techno Classican yhteydessä järjestetyssä Coysin huutokaupassa oli myytävänä samanlainen auto samalta vuodelta 1968 ja sen hinnan odotusarvo oli 600 000–700 000 euroa.
Autonvalmistajan restaurointipajoista Aston Works on ollut omalla osastollaan mukana Techno Classicassa jo kuuden vuoden ajan. Sillä on perinteisesti ollut esillä sekä puolivalmiita että valmiita autoja. Tänä vuonna yksi valmiista autoista oli DB2/4 MK II, runkonumero AM 300/1199, jonka restaurointi raadosta näyttelykelpoiseksi ajokiksi oli koottu 36-sivuiseksi silmiä hivelevän kauniiksi Restoration Log –kirjaseksi.
Yksi Aston Worksin peltisepistä, Paul Donohue, kertoi että Aston Martinin täydellinen restaurointi, jossa auto puretaan aivan palasiksi ja kaikki kunnostetaan uudenveroiseen kuntoon, kestää kaksi vuotta. Projektin hinta on sen mukainen.
Vuodesta toiseen Essenissä on myytävänä myös lähes käyttämättömiä vanhoja autoja. Tänä vuonna yksi niistä oli vain 7 700 kilometriä ajettu punainen Ferrari Testarossa, jonka hintapyyntö oli 215 000 euroa.
Kymmenen vuotta tehostimia
Varustepuolella yksi mielenkiintoinen toimija on EZ Electric Power Steering, joka myy ja asentaa sähköisiä ohjaustehostimia vanhoihin autoihin. EZ:n tehostin on speed sensitive eli tehostus vähenee nopeuden kasvaessa. Näin tehostus helpottaa auton käsittelyä pysäköitäessä mutta ei vie ohjaustuntumaa maantievauhdissa.
EZ:n Wolfgang Hüttner kertoi, että jos asiakas ei ole tehostimen toimintaan tyytyväinen, hän voi tulla muutaman viikon aikana otattamaan sen pois eikä operaatio maksa mitään. Kukaan ei kuulemma ole kymmenen vuoden aikana tullut.
Yksi EZ:n osastolla esillä olleista esimerkkiautoista oli Ferrari 308 GTSi. Hüttner kertoi, että 308:aan tehostin maksaa asennuksineen 3000 euroa plus paikallisen arvonlisäveron. Suomessa turkulainen Triangle Motor on toimitusjohtaja Risto Paunosen kertoman mukaan asentanut EZ:n tehostimia useisiin erilaisiin klassikkoautoihin, vaikka kokonaismäärä on toistaiseksi ollut pieni.
