Design-keramiikka ja signeeratut ruotsalaiset matot – ne näyttävät kiinnostavan nyt niin keräilijöitä kuin sijoittajiakin, ja niitä on myös paljon tarjolla. Huipputasoinen design-lasikin menee hyvin kaupaksi. Timo Sarpanevan muranolaistyöstä maksettiin huippuhinta.
Design-keramiikan arvostus näkyi mm. Bukowskisin Tukholman Moderna-huutokaupassa huhtikuun jälkipuoliskolla. Monien kohteiden hinnat nousivat jopa kaksinkertaisiksi lähtöhinnoistaan. Näin kävi esimerkiksi Michael Schilkinin töille, joita oli myynnissä kaksi. Valitettavasti nyt ei ollut tarjolla yhtään Birger Kaipiaisen työtä.
Ruotsalaisista keraamikoista hyvin nousivat mm. Wilhelm Kågen, Stig Lindbergin, Gunnar Nylundin sekä Berndt Fribergin suunnittelemien design-astioiden hinnat – muutamat jopa viisinkertaisesti lähtöhintoja korkeammalle.
Bukowskilla oli myynnissä myös noin 60 ruotsalaismattoa, joita kohtaan kiinnostus on kasvanut mm. Yhdysvalloissa. Kallein matto oli Barbro Nilssonin vuonna 1944 AB Märta Måås-Fjetterströmille suunnittelema sinikuvioinen matto kooltaan runsaat 3x4 metriä. Siitä maksettiin huutomaksuineen peräti lähes 70 000 euroa eli kolme kertaa lähtöhintaa enemmän.
Bukowskisin Helsingin huutokaupassa, joka toteutettiin nyt pelkästään netissä, saavutettu hintataso ja myyntiprosentti lienevät olleet lähellä odotettua: osa jäi myymättä, osa nousi yli arviohintojen – kuten vasarahuutokaupoissakin tapahtuu.
Esimerkiksi Timo Sarpanevan Muranossa tehty lasiveistos Cor moris jäi myymättä. Sen lähtöhinta oli 15 000 euroa, ja korkein tarjous oli 9 001 euroa. Sen sijaan niin ikään Muranossa 1999 tehty 56 cm korkea Stabat mater -lasiveistos meni huikeaan 22 700 euron loppuhintaan.
Bukowskin kilpailija Hagelstam jatkaa vasarahuutokauppojen järjestämistä, mutta tuo sen rinnalle kevään aikana myös online-huutokaupat, eli pelkästään verkossa toteutettavat huutokaupat. Se on nyt siis trendi Suomessakin.
Pohjoismaista Chicagossa
Chicagolainen korkeatasoiseen designiin keskittyvä huutokauppayhtiö Wright järjestää perinteisen Scandinavian Design -huutokauppansa 7.5. Tarjolla on aika vähän kohteita, ja esimerkiksi suomalaista design-lasia on tarjolla vain muutama. Sen sijaan valaisimia erityisesti Paavo Tynelliltä on myynnissä runsaasti – samoin muutama Alvar Aallolta.
Design-lasit ovat Kaj Franckin, Timo Sarpanevan ja Gunnel Nymanin suunnittelemia. Franckilta on myynnissä Kremlin kellot arviohinnaltaan 1 800-2 800 euroa. Pari vuotta sitten sellainen oli Wrightilla myös tarjolla ja alhaisemmalla lähtöhinnalla, mutta tuolloin se ei mennyt kaupaksi. Gunnel Nymania ei aiemmin näissä huutokaupoissa juuri ole näkynyt, joten amerikkalaiskeräilijöiden kiinnostus piikkimuottilasia kohtaan on kiinnostavaa nähdä.
Useita signeerattuja ruotsalaismattojakin on jälleen myynnissä, mutta vielä enemmän niitä löytyy luultavasti Wrightin kesäkuisesta huutokaupasta, jossa myydään pelkästään moderneja mattoja.
Harrasteautoja Turussa
Loistokuntoiset antiikkiautot ovat ulkomailla arvokkaita sijoituskohteita, mutta Suomessa harvemmin. Autojen keräilijöitä kuitenkin on, ja heille on myös huutokauppoja – kuten lauantaina 9.5. Turussa, jossa Trianglemotor myy keräily- ja harrasteautoja Jaguaareista kupla-Volkkariin.
Lumikista tuhat euroa
Vanha, arvokas sarjakuvalehti tai -kirja päätyy Helsingin Pantin konttorissa harvoin huutokauppaan asti. Keskiviikkona 22.4. näin kuitenkin kävi. Kysymyksessä oli satukuvakirja Lumikki ja 7 kääpiötä ajalta ennen talvisotaa eli vuodelta 1938. Samana vuonnahan sai ensi-iltansa Suomessa myös Walt Disneyn ensimmäinen pitkä värillinen animaatioelokuva – niin ikään Lumikki ja 7 kääpiötä. Se perustuu Grimmin veljesten satuun Lumikista.
Vuonna 1938 Lumikki-sarjakuva alkoi ilmestyä myös Seura-lehdessä.
Dokumentista miljoona
Tieteellisestä käsinkirjoitetusta dokumentista maksettiin huippuhinta New Yorkissa pidetyssä Bonhamsin huutokaupassa huhtikuun puolivälissä. Kysymyksessä oli Alan Turingin - maailmankuulun matemaatikon – kirjoitus, jossa hän hahmottelee tietokoneen toimintojen matemaattisia perusteita. Dokumentista, joka koostuu 56 muistikirjasivusta, maksettiin lähes miljoona euroa, josta huutokauppayhtiö lahjoittaa osan hyväntekeväisyyteen.
Turingia pidetään eräänlaisena tietokoneen isänä – ainakin yhtenä heistä. Dokumentti on vuodelta 1942, jolloin Turing työskenteli tutkimusryhmässä, joka yritti ratkaista saksalaisen salakirjoituskoneen Enigman koodit.
Dokumentti löytyi niiden paperien joukosta, jotka hän testamenttasi matemaatikko-ystävälleen Robin Gandylle ennen kuolemaansa 1954. Turing teki itsemurhan seurauksena hormonihoidosta, jota hän sai, kun häntä yritettiin ”parantaa” homoseksuaalisuudesta. Hormonihoitoon suostuminen oli vaihtoehto vankilaan joutumiselle.
Samassa New Yorkin huutokaupassa myytiin myös mainittu saksalainen Enigma-salakirjoituslaite ennätyshintaan – siitä maksettiin lähes 250 000 euroa.
Pentti Avomaa
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.