Eräs erityinen matkustustapa yhdistää sinut ihmiskunnan pitkään perinteeseen, esi-isiemme kulkemille poluille. Se tehdään omin jaloin ja sitä kutsutaan pyhiinvaellukseksi. Tämän retken voit tehdä ulkomailla, mutta myös Suomessa. Reittejä on paljon, tässä esillä vain muutama.
1. Monenlaista kulkijaa
Sinä päätät, onko matkasi uskonnollinen tai mietiskelyä ilman tiettyä vakaumusta. Voit ottaa mukaan läheisen ihmisen tai hakea seuraa muista vaeltajista ja maaseudun ystävällisistä asukkaista. Ripaus valtakielien taitoa helpottaa ymmärtämistä. Hiljentyminen on kuitenkin olennainen osa matkaa.
Voit olla nuori ja ketterä tai vanha ja verkkainen. Ehkä valitset maan, jossa selviydyt päivästä muutamilla kympeillä – tai ostat tuhansien eurojen valmismatkan kauas. Yksi asia on kuitenkin sama: sinun pitää kävellä itse.
”Olen oppinut matkaamaan kevyellä varustuksella. Yhdeksän kilon painoiseen pikkurinkkaan mahtuu kaikki tarpeellinen. Jalkineina käytän varrellisia, hyvin sisäänajettuja vaelluskenkiä. Ne ovat sen verran tilavat, että jalkojeni suojana olevat kahdet merinosukat hyvin mahtuvat”, Eero Vuorio, Turun yliopiston emeritusprofessori ja vaellusbloggaaja, kertoo.
2. Espanja ja Portugali
Suomalaisille tutuin pyhiinvaellus on El Camino eli Pyhän Jaakon reitit. Nämä simpukan kuvilla merkatut tiet johdattavat Espanjan luoteiskulmassa sijaitsevan Santiago de Compostelan kaupungin katedraaliin, jonka uskotaan olevan apostoli Jaakob vanhemman hautapaikka. Vaeltajat keräävät matkan varrella kirkoista ja majapaikoista leimoja pyhiinvaeltajan passiinsa. Katedraalin toimistosta haetaan synninpäätön antava anekirja eli compostela muistoksi vähintään 100 kilometrin vaelluksesta.
Reitillä on lukuisia ruoka- ja majoituspaikkoja sekä muiden pyhiinvaeltajien tukiverkosto. Matka Espanjan läpi aloitetaan usein Ranskasta St-Jean-Pied-de-Portin kylästä Pyreneiden vuoriston juurelta. Täältä kävelyä kertyy noin 750 kilometriä. Sää on lempein alkukeväällä ja loppusyksyllä.
”Espanjan puolella ylitetään myös Cantabrian vuoristo. Reitin korkeimmalla kohdalla on Cruz de Ferro, korkea rautaristi ison kivikasan laella. Tänne jätetään kaikki ilkeät ajatukset ja teot. Moni vaeltaja ottanut kotoa mukaan pienen kiven, joka jätetään ristin juurelle”, Vuorio sanoo.
Portugalin reitti on oivallinen vasta-alkajalle. Esimerkiksi Porton kaupungista lähtevällä 250 kilometrin taipaleella nautitaan Atlantin rannikosta ja eukalyptusmetsien tuoksusta.
”Englantia puhutaan laajalti, paljon enemmän kuin Espanjassa, puhumattakaan Ranskasta. Ihmiset ovat kovin ystävällisiä ja valmiit opastamaan pulassa olevaa pyhiinvaeltajaa."
Eero Vuorio Jaakontiellä Galician rajalla Cantabrian vuorilla.
3. Tie vie Roomaan
Euroopan vanhin pyhiinvaellusreitti Via Francigena johtaa Rooman Vatikaaniin, apostoli Pietarin haudalle Pietarinkirkkoon. Sinne matkasivat myös suomalaiset kirkonmiehet katolisena aikana.
”Periaatteessa reitti alkaa Englannista Canterburyn katedraalilta, mutta itse aloitin vaimoni kanssa Italian Toscanasta Sant’Antimon luostarikirkolta. Matkaa Vatikaaniin kertyi 270 kilometriä”, Vuorio kertoo.
”Reitin punavalkeat viitat olivat vuonna 2016 aika vaatimattomia eikä kunnollisia karttoja ollut saatavilla. Päädyimme varaamaan matkatoimiston kautta omatoimimatkan, johon kuuluivat majoitukset pikku hotelleissa sekä reittiohjeet.
Osa matkasta kuljetaan kuvankauniissa, mutta varsin mäkisessä maastossa, enimmäkseen hyväkuntoisia polkuja ja pikkuteitä. Yllättävintä toukokuisella matkallamme oli, ettemme juuri tavanneet muita pyhiinvaeltajia: heitä näkyi yhteensä parisenkymmentä koko 12-päiväisellä vaelluksella.
Viimeinen päiväetappi Roomaan kannattaa tehdä bussilla. Pyhiinvaelluksen päätteeksi on tapana käydä Pietarinkirkon ohella myös jossakin muussa pyhiinvaelluskirkossa. Sopivia kohteita ovat Santa Maria Maggiore (Neitsyt Marian kirkko), Basilica di San Lorenzo fuori di mura (Pyhän Laurentiuksen kirkko), Basilica de Santa Croze de Gerusalemme (Pyhän ristin kirkko), Basilica San Giovanni di Laterno (Pyhän Johanneksen kirkko), Basilica San Sebastiano tai Basilica de San Paolo fuori di mura (Apostoli Paavalin kirkko).”
4. Japanin kiviportaat
Kumano Kodon pyhiinvaellus kiertelee Japanissa Kii-niemimaan vuorilla.
”Kielimuurin vuoksi valitsin yhdeksänpäiväisen ryhmävaelluksen, johon kuuluivat kuljetukset Osakasta matkan alkupisteeseen, majoitukset aterioineen ja liittymäkuljetukset sekä englanninkielisen oppaan palvelut. Vaelluskaverikseni kutsuin tyttärenpoikani Arvidin (17 v). Hän oli 12-henkisen monikansallisen ryhmämme nuorin jäsen ja minä 77-vuotiaana sen vanhin", Vuorio sanoo.
"Vaelluksemme kattoi keskeiset buddhalaiset ja shintolaiset pyhätöt, kuten Hongū Taishan, Hayatama (Shingu) Taishan ja Nachi Taishan, Koyasanin temppelialueen ja Isen alueella sijaitsevat Naikun ja Gekun.
Reitti on upea mutta niin raskas, että jätin yhden nousun ja pari portaikkoreittiä väliin – ensimmäistä kertaa vaellusurallani. Päivämatkat jäivät usein 12–15 kilometriin. Otin 135 000 askelta, mikä vastasi 80 km:n kävelyä. Nousumetrejä kertyi 2 652.
Koko matka oli todellinen sukellus perinteiseen japanilaiseen kulttuuriin. Majapaikoissamme nukuimme lattialle levitetyillä futoneilla. Sisätiloissa kuljimme kimonoissa eli yukatoissa, perinteiset tohvelit jaloissa.”
Tyttärenpoika Arvid Huvila ja Eero Vuorio Japanin vuorilla.
5. Pyhä Henrikki
Vanhin suomalainen pyhiinvaellus suuntautuu Turusta Nousiaisten kautta Köyliön Kirkkokarille ja Kokemäelle. Se kytkeytyy Suomen ainoaan katolisen kirkon pyhimykseen Henrik-piispaan, joka kärsi legendan mukaan marttyyrikuoleman Lalli-nimisen talonpojan surmaamana Köyliönjärven jäällä noin vuonna 1156. Etäisyys Köyliön kirkkokarille on 120 km ja Kokemäelle Pyhän Henrikin saarnahuoneelle runsaat 130 km.
"Reitti on melko hyvin merkitty ja soveltuu myös omatoimivaeltajalle. Haasteena on ruokailu- ja majoituspaikkojen löytäminen", Vuorio sanoo.
Pyhän Henrikin ryhmävaellus järjestetään yleensä kolmen vuoden välein, viimeksi vuonna 2025. Osallistuminen maksaa 300–400 euroa ja siihen kuuluu täysi ylläpito viikon ajan.
Voit lukea lisää Pyhän Henrikin vaelluksesta osoitteesta henrikinvaellus.fi.
Tiesitkö, että Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus perustettiin Turkuun vuonna 2021? Siellä voit kerätä tietoa pyhiinvaellusreiteistä, tavata ihmisiä, lukea kirjoja ja hiljentyä. Pyhiinvaelluskeskuksia on myös eri puolilla maailmaa. Lue lisää toiminnasta.
Pyhiinvaelluskohteista kertoi Eero Vuorio, Turun yliopiston emeritusprofessori ja vaellusbloggaaja. Lue hänen blogejaan osoitteessa pyhiinvaellussuomi.fi
Satu Alavalkama
Kuvat: Eero Vuorio / Lähtökuvassa Kumano Hongū Taisha -temppelin suuri portti.
