Toimeentulo-ongelmista kärsiviä eläkeläisiä on aikaisempaa vähemmän. Vuonna 2020 noin kolmannes eläkeläisistä koki tavanomaisissa menoissa jonkinasteisia vaikeuksia. Vuonna 2017 osuus oli miltei puolet, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkastellaan eläkeläisten toimeentulokokemuksia viime vuonna ja sitä, miten kokemukset ovat kehittyneet vuodesta 2017.
Tutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä arvioi viime vuonna taloudellisen tyytyväisyytensä joko keskinkertaiseksi tai korkeaksi. Toimeentulo-ongelmia kokevien eläkeläisten osuus on pienentynyt.
Kolmelle neljästä eläkeläisestä jää rahaa yli välttämättömien menojen jälkeen. Yhtä moni arvioi pystyvänsä suoriutumaan tuloillaan yllättävästä noin 1 200 euron laskusta.
"Tällaisia yllättäviä menoja voivat olla esimerkiksi auton korjausmaksut tai kodin korjaukseen liittyvät laskut", ETK:n ekonomisti Kati Ahonen kertoo tiedotteessa.
Vuonna 2020 suurimmalla osalla eläkeläisistä (67 %) menojen kattaminen vähintäänmelko helppoa:
- Toimeentulovaikeuksia koettiin vähemmän vuonna 2020 kuin 2017.
- Eniten vähenivät pienet vaikeudet.
- Suurien vaikeuksien yleisyys pysyi ennallaan.
Joka kymmenes eläkeläinen kokee toimeentulonsa vaikeaksi
Suuria vaikeuksia kokevien eläkeläisten osuus on pysynyt ennallaan vuoteen 2017 verrattuna. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kokee edelleen noin joka kymmenes eläkeläinen.
Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia kokevat erityisesti alle 65-vuotiaat, huonosta terveydestä kärsivät, pienituloiset sekä vuokralla ja yksin asuvat eläkeläiset.
Vastaavasti vähintään kahden hengen kotitalouksissa ja omistusasunnossa asuvilla, suurempituloisemmilla ja terveytensä paremmaksi kokevilla eläkeläisillä oli vähemmän vaikeuksia menojen kattamisessa.
Terveydenhoitomenot tyypillisin ongelma
Tyypillisin välttämätön menoerä, jossa eläkeläiset kokevat vaikeuksia, on terveydenhoitomenot. Eläkeläisistä 8,5 prosenttia kertoo, että heillä on erittäin vaikeaa tai vaikeaa kattaa näitä menoja. 3,8 prosenttia eläkeläisistä on joutunut karsimaan usein terveydenhoitomenoista.
"Muutama prosentti eläkeläisistä oli joutunut turvautumaan taloudelliseen apuun läheisiltä, kirkon tai järjestöjen apuun, toimeentulotukeen tai pikavippeihin selviytyäkseen välttämättömyysmenoista", ETK:n erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki arvioi.
Taloudellisten syiden vuoksi luovuttiin yleisemmin vapaa-ajan kulutuksesta, välttämätöntä kulutusta vähennettiin harvemmin:
Minna Petäinen
ETK:n tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä syys-marraskuussa 2020 ja syys-lokakuussa 2017. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 1 736 eläkeläistä, vuonna 2017 vastaajia oli 2 909.
