Hiljattain vanhuuseläkkeelle jääneiden taloudellinen tilanne on keskimäärin hyvä. Suurin osa on varautunut eläkepäiviinsä. Rahat riittävät, jos mitään yllättävää ei satu. Toisaalta hyvä- ja huono-osaisuus tuntuu kasautuvan, selviää Ilmarisen kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan yhä useampi eläkeläinen on varautunut eläkepäiviinsä sijoittamalla. Yleisimpiä varautumiskeinoja ovat oman asunnon ostaminen (66 %), rahojen säästäminen tilille (50 %) sekä sijoittaminen rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin (40 %). Vastaajista joka neljäs on hankkinut itselleen lisäeläkkeen.
Vastaajista 17 prosenttia kertoi, ettei ei ole varautunut eläkepäiviinsä mitenkään.
”Mitä pienempi kuukausieläke on, sitä vähäisempää on myös varautuminen. Huolestuttava suuntaus on, että yhä useampi pienituloinen ei ole varautunut lainkaan eläkepäiviinsä, kyselytutkimusta perjantaina Helsingissä esitellyt Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander sanoo.
Rahat riittävät, jos yllättävää ei satu
Eläkeläisten kokemus oman talouden kestokyvystä on kuitenkin heikentynyt vuodesta 2014. Myös taloudellinen tilanne huolettaa hieman aiempaa enemmän.
Useimpien mielestä eläke riittää varsin hyvin normaaleihin elinkustannuksiin, mutta odottamattomat kriisit huolestuttavat. Sairastuminen, puolison kuolema tai putkiremontti ovat tilanteita, joihin rahat eivät välttämättä riitä.
Vastaajista 44 prosenttia kertoi, ettei talous kestäisi vakavaa sairautta. Puolison menehtyminen horjuttaisi taloutta 37 prosentilla vastaajista, putkiremontti 30 prosentilla. Joka neljännellä talous ei kestäisi ruuan tai lääkkeiden hinnan kallistumista tai auton hajoamista.
Naisten ja yksin asuvien eläkkeet pienempiä
Vastaajien keskimääräinen eläke oli noin 2 000 euroa kuukaudessa. Naiset ja yksin asuvat saivat keskimääräistä pienempää eläkettä: molemmissa ryhmissä kuukausieläke oli noin 1 700 euroa.
Keskimääräisestä eläkkeestä jäi pakollisten menojen jälkeen käteen noin 500 euroa. Alle 1 700 euron eläkkeistä käteen jäi pakollisten menojen jälkeen alle 300 euroa. Naisilla ja yksin asuvilla rahaa jäi keskimääräistä vähemmän.
”Erot hyvä- ja huono-osaisten välillä näkyvät selvästi. Yksin asuvat saavat keskimääräistä pienempää eläkettä ja ovat varautuneet eläkepäiviin muita heikommin. Vastaajista joka viides kertoi, että ylimääräistä rahaa ei jää lainkaan pakollisten menojen jälkeen”, Jaakko Kiander kertoo.
Sopiva eläke olisi 2 300 euroa
Kyselyyn vastanneiden mielestä sopiva eläke olisi 2 300 euroa kuukaudessa. Vastaajista 40 prosenttia oli sitä mieltä, että oma eläke on riittävä. Eri mieltä olevien osuus on kuitenkin kasvanut viidessä vuodessa.
Yksityisten hoivapalvelujen ostamiseen rahat eivät kuitenkaan riitä. Näin ajattelee 57 prosenttia tuoreista eläkeläisistä.
Suuri osa käyttää ylimääräistä rahaa vapaa-ajanviettoon. Säästävien osuus on kasvanut hieman viidessä vuodessa. Suurelta osalta jää perintöä jaettavaksi.
Moni joutuu luopumaan matkailusta ja säästämisestä eläkkeelle jäädessään. Toisaalta 30 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole joutunut luopumaan mistään. Vuonna 2014 näin vastasi 49 prosenttia.
Joka neljäs jatkoi töissä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen. Lähes joka viides jatkoi ansiotyössä vanhuuseläkkeen rinnalla.
Vastaajista 89 prosenttia oli selvittänyt eläkkeensä suuruuden ennen kuin jäi eläkkeelle. ”Jokaisen 50-vuotiaan kannattaa tarkistaa oman tulevan eläkkeensä suuruus”, Jaakko Kiander suosittelee.
Näin kysely tehtiin
- Verkkokysely tehtiin Ilmarisesta syys-marraskuussa 2018 vanhuuseläkepäätöksen saaneille.
- Kyselyyn vastanneet jäivät eläkkeelle keskimäärin 63,6-vuotiaina ja saivat eläkettä keskimäärin 2 017 euroa kuukaudessa. Pienempituloisten eläkeläisten vastausprosentti oli tutkimuksessa todennäköisesti pienempi, sillä keskimääräinen työeläke on Suomessa noin 1 800 euroa.
- Suurimman osan (69 %) kotitalous oli 2 henkeä. Useampi kuin joka neljäs (27 %) asui yksin.
- Vastaajista 58 % teki työurallaan pääasiassa ruumiillista työtä ja 42 % pääasiassa toimistotyötä. Vastaajista 9 % oli yrittäjiä, 21 % ylempiä toimihenkilöitä ja 14 % työttömiä.
Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima, verolaskuri ja veroprosentit
- Tutustu: Veronmaksajien selvitykseen Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000–2018
- Tutustu: Eläkkeensaajan verolaskuri
- Tutustu: Eläkkeensaajan veroprosentit 2019 tulotasoittain
Minna Petäinen
