Henkilöstörahasto saattaa olla tuottoisa sijoituskohde, jos työnantaja maksaa tulospalkkioita anteliaasti ja jos rahasto onnistuu varojensa hoidossa. Rahasto helpottaa säästämistä ja keventää verotusta, mutta äkillisten rahareikien tilkkeeksi siitä ei ole.
Telia Finlandin kehitysjohtajan Ainokaisa Saarisen mielestä henkilöstörahaston parhaisiin puoliin kuuluu kyky tasata suhdanteiden vaikutusta yksityistalouteen.
”Huonoina vuosina, joilta ei tulospalkkioita makseta, rahastotililtä voi nostaa aiempina vuosina maksettuja palkkioita ja niille kertyneitä sijoitustuottoja. Jos on ollut tapana käyttää palkkiot perheen lomareissuun, henkilöstörahaston ansiosta reissun pystyy tekemään huonoinakin tulosvuosina.”
Saarinen on perin juurin henkilöstörahastoihminen. Hän on sekä Telia Finlandin henkilöstörahaston valtuuston varapuheenjohtaja että Suomen henkilöstörahastot ry:n puheenjohtaja.
Hän laskee henkilöstörahastojen vahvuuksiin myös sen, että niihin kertyneet varat pehmentävät tulojen putoamista eläkkeelle jäädessä.
Henkilöstörahastot eivät kuitenkaan ole tuottoautomaatteja.
Jotta rahastossa olisi mistä ottaa, työantajan on pitänyt maksaa sinne tulospalkkioita. Niitä ropisee, mikäli palkitsemisen kriteerit täyttyvät. Olennaista on, mille korkeudelle työnantaja palkitsemisen riman asettaa. Jos rima on korkealla tai työantajan tuloskunto pysyy pitkään heikkona, rahasto kasvaa hitaasti tai ei ollenkaan.
Jos taas henkilöstöä palkitaan anteliaasti ja jos myös sijoitusmarkkinoiden suhdanteet puskevat rahaston sijoitusten arvoa ylöspäin, rahastoon voi ajan mittaan kertyä merkittäviä summia.
Veroporkkanoita, jos maltat odottaa
Henkilöstörahasto on tavallisesti yksi osa palkitsemisjärjestelmää, jonka raameista ja reunaehdoista päättää aina työnantaja.
Henkilöstörahaston jäseniä ovat lain mukaan kaikki työntekijät. He voivat kuitenkin usein valita, ottavatko tulospalkkiot suoraan tililleen vai ohjaavatko ne henkilöstörahastoon. Näin on, mikäli palkkiojärjestelmän säännöt sallivat käteisnostot.
Verottaja kannustaa kierrättämään palkkiot henkilöstörahaston kautta. Henkilöstörahastosta nostetuista varoista ainoastaan 80 prosenttia katsotaan verotettavaksi tuloksi. Nostosta ei myöskään pidätetä työntekijän sivukuluja. Jos tulospalkkio puolestaan maksetaan käteisenä palkan mukana, palkkio on kokonaisuudessaan verotettavaa ansiotuloa.
Yritysten ei tarvitse maksaa henkilöstörahaston kautta kierrätetyistä voitto- ja tulospalkkioista sosiaalivakuutusmaksuja, mutta käteisnostoista (eli jos voitto- ja tulospalkkiot maksetaan käteisenä palkan mukana) sosiaalivakuutusmaksut pidätetään samaan tapaan kuin palkasta.
Toisin sanoen työnantajan kustannukset pysyvät samoina, maksoipa yritys tulospalkkioita työntekijöilleen käteisenä vai henkilöstörahaston kautta, mutta työntekijät saavat käyttöönsä vähemmän euroja, jos ottavat rahat käteisenä. Sosiaalivakuutusmaksujen osuus palkkasummasta on tilintarkastusyhteisö KPMG:n arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin vajaat 21 prosenttia.
Eläkettä eivät kerrytä sen enempää rahastoon kuin työntekijän tilillekään maksetut palkkiot.
Liian jähmeä vararahastoksi
Henkilöstörahastossa palkkiot ja niille kertyvät tuotot jyvitetään kunkin jäsenen henkilökohtaisiin rahasto-osuuksiin.
Henkilöstörahasto on kuitenkin huono tai ainakin riskialtis vaihtoehto, jos palkka riittää nipin napin elämiseen. Se sopii huonosti myös kotitalouden hätävaraksi, koska varoja voi nostaa omaan käyttöönsä vain kerran vuodessa ja nostoaikeista pitää ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen.
Jähmeys johtuu siitä, että rahaston arvo määritellään kerran vuodessa, minkä jälkeen rahaston jäsenet saavat laskelman sijoitustensa arvosta ja nostettavista olevista varoista.
Kannattaa huomata sekin, ettei rahastosta voi nostaa varoja mielensä mukaan. Vuosittain saa nostaa enintään 15 prosenttia yrityksen maksamista voitto- ja tulospalkkioista ja niille kertyneestä tuotosta. Oman osuutensa voi halutessaan nostaa myös työnantajayrityksen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeina, jos ne ovat julkisesti noteerattuja ja jos rahaston säännöt tämän sallivat.
Poikkeuksena on työsuhteen päättyminen. Silloin rahaston pitää tilittää varat viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen päättymistä seuranneesta arvonmäärityspäivästä. Jos käy huono tuuri, arvonmäärityspäivä voi osua hetkeen, jolloin osakekurssit ovat alamaissa ja varojen arvo pohjalukemissa.
Eläkkeelle siirtyville sekä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanotuille työntekijöille systeemi on joustavampi. Heillä on oikeus lunastaa rahasto-osuutensa haluamansa suuruisissa erissä enintään neljänä työsuhteen päättymistä seuraavana vuosittaisena maksupäivänä.
HENKILÖSTÖRAHASTO TARJOAA VEROETUJA! Millaisia veroetuja henkilöstörahasto tarjoaa? Lue rahaston verotuksesta syyskuun Taloustaidosta. Kerromme lehdessä myös laajemmin henkilöstörahastoista. Voit lukea jutun näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.
Helena Ranta-aho